Uutiset Ruokaturva

Palkokasveista afrikkalaisten ruokavalion pelastus

Runsaasti proteiinia sisältävät ja kuivuutta kestävät pavut, linssit ja herneet voivat olla pelastus Afrikalle.
Afrikassa varsinkin naisviljelijät ovat löytäneet palkokasvit, jotka auttavat monipuolistamaan perheen ruokavaliota. Kuva kylästä lähellä Sambian pääkaupunkia Lusakaa. (Kuva: Busani Bafana / IPS)

(IPS) -- "Ilman palkokasveja nainen ei voi kutsua itseään perheenäidiksi, koska hän ei pysty ruokkimaan pesuettaan kunnolla", zimbabwelainen Elizabeth Mpofu sanoo.

Mpofu viljelee kymmenen hehtaarin tilaa Masvingon maakunnassa noin 300 kilometrin päässä Zimbabwen pääkaupungista Hararesta. Maissin ja muiden vihannesta ohella luomutilalla kasvaa monenlaisia papuja.

Eteläistä Afrikkaa koettelevasta kuivuudesta huolimatta Mpofu sai tänä vuonna talteen 150 kiloa kuivattuja papuja. Se on paljon normaalisatoa vähemmän, mutta auttaa monipuolistamaan kolmilapsisen perheen ruokavaliota.

Runsaasti proteiinia sisältävät ja kuivuutta kestävät palkokasvit – pavut, linssit ja herneet – voivat olla pelastus Afrikalle. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa miltei joka neljäs asukas on aliravittu ja varsinkin pikkulapset kärsivät vajaaravitsemuksesta eli kasvulle välttämättömien ravinteiden puutteesta.

Palkokasvien vuosi

Maailman palkokasviliiton entinen toiminnanjohtaja Gavin Gibson muistuttaa, että palkokasvit ovat olennainen osa ruokavaliota huomattavalla osalla maailman köyhintä väestöä. Intia tuottaa noin neljänneksen maailman palkokasveista mutta on suuren kulutuksen vuoksi myös niiden johtava ostaja.

Soijapapu ja maapähkinä pois lukien kuivattujen palkokasvien vuosituotanto nousee YK:n ruokajärjestö FAOn mukaan 74 miljoonaan tonniin, josta valtaosa kulutetaan viljelijämaissa ja vajaa viidennes liikenee vientiin.

Palkokasvien kyky sitoa typpeä ilmasta tekee niistä otollisia luomuviljelyyn ja maanparannukseen, Elizabeth Mpofu sanoo. Hän on yksi kuudesta FAOn palkokasvien erikoislähettiläästä Afrikassa. Parhaillaan vietetään YK:n julistamaa palkokasvien vuotta.

"On lisättävä tietoa palkokasvien merkityksestä ja koottava naiset puolustamaan luomuviljelyä ja ruokaomavaraisuutta", sanoo Mpofu, joka kuuluu myös yli 200 miljoonan jäsenen kansainväliseen talonpoikaisjärjestöön La Via Campesinaan.

Tiedon puute ajaa monet viljelijät käyttämään kaupallisia hybridisiemeniä ja luopumaan omista vuosikymmenien saatossa kestäviksi osoittautuneista lajikkeista, Mpofu harmittelee.

Kun maissisato epäonnistuu

Malawissa asuvan Janet Mingon maissisato on epäonnistunut monesti kuivuuden vuoksi. Perheen on pelastanut nälältä kyyhkynherne, jota Mingo sekaviljelee maissin kanssa neljänneshehtaarin pellollaan maan kuivimpiin alueisiin kuuluvassa Chikalogwen kylässä.

Mingon onneksi kyyhkynherne tekee myös hyvin kauppansa. 1 500 kiloon nouseva vuotuinen hernesato tuo Mingolle tuloja, joilla ostaa maissia ja muuta tarpeellista.

Seudulla moni muukin aiemmin maissiin keskittynyt viljelijä on ottanut palkokasvin sen rinnalle paikallisen maatalousneuvojan vinkistä. "Sen ansiosta en ole joutunut liian ahtaalle, vaikka elämä kovaa onkin", Mingo sanoo.

Artikkeli on osa maailma.netin vuosina 2015–2016 toteutettavaa Pitkäsoittoa kehityspolitiikasta -juttusarjaa. Hanke on rahoitettu ulkoministeriön viestintä- ja globaalikasvatustuella.

Ruokaturva maatalousruoka AfrikkaZimbabwe Suomen IPS

Lue myös

Kolme naista pienen pöydän ääressä

Somaliaa uhkaa taas nälänhätä huonon sadon vuoksi – Seitsemän sadekautta on epäonnistunut lyhyen ajan sisällä

YK:n mukaan Somalian tämän vuoden viljasato on huonoin sitten vuoden 2011, jolloin maa ajautui nälänhätään. Sen jälkeenkin maassa on kärsitty jatkuvasti kuivuudesta, eivätkä perheet yksinkertaisesti ole ehtineet toipua katastrofeista.
Maissia ja papukasvi lablabia pellolla Zimbabwessa.

YK pyytää lisäapua Zimbabween – Meneillään on pahin nälkäkriisi koskaan

Zimbabwe oli aikanaan eteläisen Afrikan ruuan tuottaja, mutta nyt talousvaikeudet, kuivuus ja luonnonkatastrofit ovat ajaneet sen pahaan ruokakriisiin. Maissivarastot saattavat loppua jo lokakuussa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mielenosoittajien kyltti

Metoo ja Oxfam-kohu saivat myös suomalaiset kehitysyhteistyöjärjestöt heräämään – Seksuaalista häirintää ja ahdistelua halutaan nyt torjua ponnekkaammin

Suomalaisten järjestöjen tukemissa kehitysyhteistyöhankkeissa on tullut esiin ainakin yksittäisiä hyväksikäyttötapauksia. Nyt monissa järjestöissä rakennetaan uusia ohjenuoria väärinkäytösten ehkäisemiseksi.
Lapsia kyltit kädessä

Ilmastolakkoviikko alkaa – Miljoonia odotetaan protestoimaan ympäri maailman

Ensi viikolla järjestetään YK:n ilmastohuippukokous. Kansalaiset ovat lähdössä kaduille vaatimaan tehokkaampia ilmastotoimia arviolta 160 maassa. Suomessa protestoidaan etenkin ensi viikolla.
Kätilö tutkii raskaana olevaa naista

Äitiys- ja lapsikuolleisuuden väheneminen on ollut ”huikaiseva menestys”, sanoo WHO – Silti joka 11:s sekunti joko äiti tai lapsi kuolee

YK-järjestöjen tuoreiden tilastojen mukaan äitiys- ja lapsikuolleisuus ovat vähentyneet 2000-luvulla merkittävästi. Silti vuoden 2030 tavoitteet voivat jäädä saavuttamatta.
Koululaisia pulpettien ääressä

Koulutustilastot ovat jumittaneet yli vuosikymmenen – Unesco: Nykymenolla 12 miljoonaa lasta ei pääse koskaan kouluun

Köyhissä maissa 19 prosenttia 6–11-vuotiaista on poissa koulusta, rikkaissa taas vain kaksi prosenttia, käy ilmi Unescon tilastoista.

Tuoreimmat

Ilmastolakkoviikko alkaa – Miljoonia odotetaan protestoimaan ympäri maailman
Äitiys- ja lapsikuolleisuuden väheneminen on ollut ”huikaiseva menestys”, sanoo WHO – Silti joka 11:s sekunti joko äiti tai lapsi kuolee
Koulutustilastot ovat jumittaneet yli vuosikymmenen – Unesco: Nykymenolla 12 miljoonaa lasta ei pääse koskaan kouluun
Metoo ja Oxfam-kohu saivat myös suomalaiset kehitysyhteistyöjärjestöt heräämään – Seksuaalista häirintää ja ahdistelua halutaan nyt torjua ponnekkaammin
Järjestö: Vaatealan omat vastuullisuusjärjestelmät tuottavat miljardeja dollareita mutta eivät suojele työntekijöitä
Amnestyn tärkein ihmisoikeuspalkinto ilmastoaktivisti Greta Thunbergille ja koululaisten ilmastoliikkeelle – ”Kaikkien on osallistuttava ilmastolakkoon”
Raportti: Rikollisverkostot kiihdyttävät Amazonin metsätuhoa ja hyökkäävät metsien suojelijoita vastaan
Aavikoituminen maksaa biljoonia vuosittain – ”Ongelma voidaan hoitaa pois päiväjärjestyksestä”
Nälkäisten määrä kasvanut Mosambikissa puoli vuotta sykloni Idain jälkeen – Ihmisiä pyörtyy pelloille ja ruuaksi etsitään villikasveja
Neljäkymmentä vuotta vankeutta keskenmenosta – Ihmisoikeusloukkaukset, väkivalta ja köyhyys ajavat ihmisiä pakoon Keski-Amerikasta

Luetuimmat

Kidutus on yhä yleisempää Venäjällä – Juristi Irina Birjukova paljastaa viranomaisten väärinkäytöksiä ja on paennut sen vuoksi tappouhkauksia
”Talouskasvun luominen vain lisäämällä kulutusta ei ole enää toteuttamiskelpoinen vaihtoehto” – Tutkijaryhmä vaatii nopeita keinoja kestävän kehityksen edistämiseksi
Yksityistä sektoria korostava kehityspolitiikka jatkuu myös tällä hallituskaudella – Kehitysministeri Ville Skinnari haluaa suomalaisyritykset Afrikan markkinoille
Amnestyn tärkein ihmisoikeuspalkinto ilmastoaktivisti Greta Thunbergille ja koululaisten ilmastoliikkeelle – ”Kaikkien on osallistuttava ilmastolakkoon”
Kehittyvät maat siirtyvät vauhdilla uusiutuvaan energiaan – Intia näyttää esimerkkiä
Somaliaa uhkaa taas nälänhätä huonon sadon vuoksi – Seitsemän sadekautta on epäonnistunut lyhyen ajan sisällä
Asiantuntijaryhmä: Jemenissä selviä merkkejä sotarikoksista – Myös länsimaiden asekauppa voi rikkoa kansainvälistä oikeutta
Järjestö: Vaatealan omat vastuullisuusjärjestelmät tuottavat miljardeja dollareita mutta eivät suojele työntekijöitä
Etelä-Afrikassa protestoidaan naisten murhia vastaan – Yliopisto-opiskelijan ja nyrkkeilymestarin kuolemat järkyttävät
Uusi kampanja haluaa eroon mainosten stereotyyppisistä sukupuolirooleista – Myös suomalaisyrityksiä kannustetaan mukaan