Uutiset Ruokaturva

Palkokasveista afrikkalaisten ruokavalion pelastus

Runsaasti proteiinia sisältävät ja kuivuutta kestävät pavut, linssit ja herneet voivat olla pelastus Afrikalle.
Afrikassa varsinkin naisviljelijät ovat löytäneet palkokasvit, jotka auttavat monipuolistamaan perheen ruokavaliota. Kuva kylästä lähellä Sambian pääkaupunkia Lusakaa. (Kuva: Busani Bafana / IPS)

(IPS) -- "Ilman palkokasveja nainen ei voi kutsua itseään perheenäidiksi, koska hän ei pysty ruokkimaan pesuettaan kunnolla", zimbabwelainen Elizabeth Mpofu sanoo.

Mpofu viljelee kymmenen hehtaarin tilaa Masvingon maakunnassa noin 300 kilometrin päässä Zimbabwen pääkaupungista Hararesta. Maissin ja muiden vihannesta ohella luomutilalla kasvaa monenlaisia papuja.

Eteläistä Afrikkaa koettelevasta kuivuudesta huolimatta Mpofu sai tänä vuonna talteen 150 kiloa kuivattuja papuja. Se on paljon normaalisatoa vähemmän, mutta auttaa monipuolistamaan kolmilapsisen perheen ruokavaliota.

Runsaasti proteiinia sisältävät ja kuivuutta kestävät palkokasvit – pavut, linssit ja herneet – voivat olla pelastus Afrikalle. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa miltei joka neljäs asukas on aliravittu ja varsinkin pikkulapset kärsivät vajaaravitsemuksesta eli kasvulle välttämättömien ravinteiden puutteesta.

Palkokasvien vuosi

Maailman palkokasviliiton entinen toiminnanjohtaja Gavin Gibson muistuttaa, että palkokasvit ovat olennainen osa ruokavaliota huomattavalla osalla maailman köyhintä väestöä. Intia tuottaa noin neljänneksen maailman palkokasveista mutta on suuren kulutuksen vuoksi myös niiden johtava ostaja.

Soijapapu ja maapähkinä pois lukien kuivattujen palkokasvien vuosituotanto nousee YK:n ruokajärjestö FAOn mukaan 74 miljoonaan tonniin, josta valtaosa kulutetaan viljelijämaissa ja vajaa viidennes liikenee vientiin.

Palkokasvien kyky sitoa typpeä ilmasta tekee niistä otollisia luomuviljelyyn ja maanparannukseen, Elizabeth Mpofu sanoo. Hän on yksi kuudesta FAOn palkokasvien erikoislähettiläästä Afrikassa. Parhaillaan vietetään YK:n julistamaa palkokasvien vuotta.

"On lisättävä tietoa palkokasvien merkityksestä ja koottava naiset puolustamaan luomuviljelyä ja ruokaomavaraisuutta", sanoo Mpofu, joka kuuluu myös yli 200 miljoonan jäsenen kansainväliseen talonpoikaisjärjestöön La Via Campesinaan.

Tiedon puute ajaa monet viljelijät käyttämään kaupallisia hybridisiemeniä ja luopumaan omista vuosikymmenien saatossa kestäviksi osoittautuneista lajikkeista, Mpofu harmittelee.

Kun maissisato epäonnistuu

Malawissa asuvan Janet Mingon maissisato on epäonnistunut monesti kuivuuden vuoksi. Perheen on pelastanut nälältä kyyhkynherne, jota Mingo sekaviljelee maissin kanssa neljänneshehtaarin pellollaan maan kuivimpiin alueisiin kuuluvassa Chikalogwen kylässä.

Mingon onneksi kyyhkynherne tekee myös hyvin kauppansa. 1 500 kiloon nouseva vuotuinen hernesato tuo Mingolle tuloja, joilla ostaa maissia ja muuta tarpeellista.

Seudulla moni muukin aiemmin maissiin keskittynyt viljelijä on ottanut palkokasvin sen rinnalle paikallisen maatalousneuvojan vinkistä. "Sen ansiosta en ole joutunut liian ahtaalle, vaikka elämä kovaa onkin", Mingo sanoo.

Artikkeli on osa maailma.netin vuosina 2015–2016 toteutettavaa Pitkäsoittoa kehityspolitiikasta -juttusarjaa. Hanke on rahoitettu ulkoministeriön viestintä- ja globaalikasvatustuella.

Ruokaturva maatalousruoka AfrikkaZimbabwe Suomen IPS

Lue myös

Tomaatteja lähikuvassa

Zimbabwessa kärsitään sekä nälästä että ruokahävikistä – Hintojen nousu vie torikauppiailta asiakkaat

Lähes puolet zimbabwelaisista kärsii ruokapulasta. Silti monet kauppiaat sanovat, että heidän on pakko heittää menemään mätänevät vihanneksensa, sillä ihmisillä ei enää ole varaa ostaa niitä.
Kädet kaatamassa maissinjyviä vadista

Kuivuus ja tulvat vaikeuttavat ruuansaantia eteläisessä Afrikassa – Sambialaisen Planeta Hatuleken perhe selvisi puutarhatuotteita myymällä

Kymmenet miljoonat ihmiset eteläisen Afrikan maissa kärsivät epävarmasta ruokaturvasta. Etelä-Sambiassa taustalla on kuivuus. Pienviljelijä Planeta Hatuleken maissisato oli kolmanneksen siitä, mitä perhe olisi tarvinnut.
Hiekkamaata ja puita korkealta kuvattuna

Konfliktit ja ilmastokriisi ovat ajaneet miljoonat ruokapulaan Keski-Sahelissa

Afrikassa keskisen Sahelin alueella aseellisten ryhmien hyökkäykset vaikeuttavat jo valmiiksi hauraiden yhteisöjen elinkeinoja. YK-järjestöt muistuttavat, että ellei kriisin juurisyihin puututa, ihmiset tarvitsevat hätäapua joka vuosi.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Koululaisia pulpettien ääressä

Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten

Koulujen sulkeminen vaikuttaa lähes 1,7 miljardin koululaiseen ja opiskelijaan. Koulutuksen lisäksi moni menettää myös kouluateriat.
Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.
Temppelin raunioituneita pylväitä

Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen

Demokratiakasvatusta on kehitetty Suomessa jonkin verran 2010-luvulla, mutta aihe näkyy edelleen melko vähän opettajakoulutuksen sisällössä ja opetussuunnitelmassa. Sama tilanne on monissa muissa maissa.
Vesihana ulkona

Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla

Saippua on monilla kehittyvillä alueilla luksusta. YK:n asiantuntijat muistuttavat vesipalvelujen tärkeydestä koronapandemian taltuttamiseksi.

Tuoreimmat