Uutiset Ruokaturva

Palkokasveista afrikkalaisten ruokavalion pelastus

Runsaasti proteiinia sisältävät ja kuivuutta kestävät pavut, linssit ja herneet voivat olla pelastus Afrikalle.
Afrikassa varsinkin naisviljelijät ovat löytäneet palkokasvit, jotka auttavat monipuolistamaan perheen ruokavaliota. Kuva kylästä lähellä Sambian pääkaupunkia Lusakaa. (Kuva: Busani Bafana / IPS)

(IPS) -- "Ilman palkokasveja nainen ei voi kutsua itseään perheenäidiksi, koska hän ei pysty ruokkimaan pesuettaan kunnolla", zimbabwelainen Elizabeth Mpofu sanoo.

Mpofu viljelee kymmenen hehtaarin tilaa Masvingon maakunnassa noin 300 kilometrin päässä Zimbabwen pääkaupungista Hararesta. Maissin ja muiden vihannesta ohella luomutilalla kasvaa monenlaisia papuja.

Eteläistä Afrikkaa koettelevasta kuivuudesta huolimatta Mpofu sai tänä vuonna talteen 150 kiloa kuivattuja papuja. Se on paljon normaalisatoa vähemmän, mutta auttaa monipuolistamaan kolmilapsisen perheen ruokavaliota.

Runsaasti proteiinia sisältävät ja kuivuutta kestävät palkokasvit – pavut, linssit ja herneet – voivat olla pelastus Afrikalle. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa miltei joka neljäs asukas on aliravittu ja varsinkin pikkulapset kärsivät vajaaravitsemuksesta eli kasvulle välttämättömien ravinteiden puutteesta.

Palkokasvien vuosi

Maailman palkokasviliiton entinen toiminnanjohtaja Gavin Gibson muistuttaa, että palkokasvit ovat olennainen osa ruokavaliota huomattavalla osalla maailman köyhintä väestöä. Intia tuottaa noin neljänneksen maailman palkokasveista mutta on suuren kulutuksen vuoksi myös niiden johtava ostaja.

Soijapapu ja maapähkinä pois lukien kuivattujen palkokasvien vuosituotanto nousee YK:n ruokajärjestö FAOn mukaan 74 miljoonaan tonniin, josta valtaosa kulutetaan viljelijämaissa ja vajaa viidennes liikenee vientiin.

Palkokasvien kyky sitoa typpeä ilmasta tekee niistä otollisia luomuviljelyyn ja maanparannukseen, Elizabeth Mpofu sanoo. Hän on yksi kuudesta FAOn palkokasvien erikoislähettiläästä Afrikassa. Parhaillaan vietetään YK:n julistamaa palkokasvien vuotta.

"On lisättävä tietoa palkokasvien merkityksestä ja koottava naiset puolustamaan luomuviljelyä ja ruokaomavaraisuutta", sanoo Mpofu, joka kuuluu myös yli 200 miljoonan jäsenen kansainväliseen talonpoikaisjärjestöön La Via Campesinaan.

Tiedon puute ajaa monet viljelijät käyttämään kaupallisia hybridisiemeniä ja luopumaan omista vuosikymmenien saatossa kestäviksi osoittautuneista lajikkeista, Mpofu harmittelee.

Kun maissisato epäonnistuu

Malawissa asuvan Janet Mingon maissisato on epäonnistunut monesti kuivuuden vuoksi. Perheen on pelastanut nälältä kyyhkynherne, jota Mingo sekaviljelee maissin kanssa neljänneshehtaarin pellollaan maan kuivimpiin alueisiin kuuluvassa Chikalogwen kylässä.

Mingon onneksi kyyhkynherne tekee myös hyvin kauppansa. 1 500 kiloon nouseva vuotuinen hernesato tuo Mingolle tuloja, joilla ostaa maissia ja muuta tarpeellista.

Seudulla moni muukin aiemmin maissiin keskittynyt viljelijä on ottanut palkokasvin sen rinnalle paikallisen maatalousneuvojan vinkistä. "Sen ansiosta en ole joutunut liian ahtaalle, vaikka elämä kovaa onkin", Mingo sanoo.

Artikkeli on osa maailma.netin vuosina 2015–2016 toteutettavaa Pitkäsoittoa kehityspolitiikasta -juttusarjaa. Hanke on rahoitettu ulkoministeriön viestintä- ja globaalikasvatustuella.

Ruokaturva maatalousruoka AfrikkaZimbabwe Suomen IPS

Lue myös

Kädet kaatamassa maissinjyviä vadista

Kuivuus ja tulvat vaikeuttavat ruuansaantia eteläisessä Afrikassa – Sambialaisen Planeta Hatuleken perhe selvisi puutarhatuotteita myymällä

Kymmenet miljoonat ihmiset eteläisen Afrikan maissa kärsivät epävarmasta ruokaturvasta. Etelä-Sambiassa taustalla on kuivuus. Pienviljelijä Planeta Hatuleken maissisato oli kolmanneksen siitä, mitä perhe olisi tarvinnut.
Hiekkamaata ja puita korkealta kuvattuna

Konfliktit ja ilmastokriisi ovat ajaneet miljoonat ruokapulaan Keski-Sahelissa

Afrikassa keskisen Sahelin alueella aseellisten ryhmien hyökkäykset vaikeuttavat jo valmiiksi hauraiden yhteisöjen elinkeinoja. YK-järjestöt muistuttavat, että ellei kriisin juurisyihin puututa, ihmiset tarvitsevat hätäapua joka vuosi.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ryhmäkuva esiintyjistä ja ohjaajasta

Roolit päälaellaan – Aleksanterin teatterin uusi Zambezi-esitys kertoo, miten käy suomalaisperheelle, joka joutuu pakenemaan Afrikkaan

Ritva Siikalan ohjaama näytelmä kertoo suomalaisperheestä, joka joutuu pakenemaan kaoottiseen tilaan ajautuneesta Euroopasta fiktiiviseen Zambeziin. Se muistuttaa, että kuka tahansa voi päätyä pakolaiseksi, sillä tulevaisuudesta ei tiedä kukaan. ”Mogadishu oli vielä 1980-luvulla Afrikan rauhallisimpia kaupunkeja”, muistuttaa esityksessä näyttelevä Wali Hashi.
Mies puolilähikuvassa

Lääkäri Pentti Haatanen on seurannut avustustyössä pakolaiskriisejä vuosien ajan – ”En ole kyynistynyt”

SPR:n avustustyöntekijänä vuosikymmeniä ollut Pentti Haatanen on työskennellyt muun muassa Kreikan pakolaisleireillä, jossa hoitoa kaivataan niin perussairauksiin kuin mielenterveysongelmiinkin.
Ujuni Ahmed yleiskuvassa Helsingin Oodi-kirjaston edustalla

Suomen PENin sananvapauspalkinto naisten ja tyttöjen oikeuksia ajavalle Ujuni Ahmedille – ”Sananvapaus ei oikeuta vihapuheeseen”

Kirjailijoiden sananvapausjärjestön mukaan Ujuni Ahmed on käyttänyt rohkeasti sananvapauttaan puolustaakseen suomalaisessa yhteiskunnassa hauraimmassa asemassa olevien naisten ja tyttöjen oikeuksia. Konkreettinen esimerkki Ahmedin työstä on tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltävän erillislain saaminen eduskunnan käsittelyyn.
Kaksi naista puolilähikuvassa

Ystävätoiminta yhdistää naisia eri kulttuureista – Melise Mwanto ja Liina Aaltonen kokkaavat ja puhuvat suomea yhdessä

Mannerheimin Lastensuojeluliiton ystävyystoiminta on matalan kynnyksen vapaaehtoistoimintaa, jossa suomea puhuvat naiset ja maahanmuuttajanaiset ystävystyvät. Kongolaistaustainen Melise Mwanto haki mukaan, koska halusi sekä oppia kieltä että löytää ystävän, jolla olisi lapsia.
Yleiskuva YK:n turvallisuusneuvoston istuntosalista

YK-järjestöt: Syyrian pakolaiskriisi pahimmillaan koko konfliktin aikana

Syyrian Idlibistä on paennut lähes 700 000 ihmistä joulukuun alun jälkeen. ”Monet koulut ja moskeijat ovat täynnä pakolaisperheitä, ja tilan löytämisestä jopa keskeneräisistä rakennuksista on tullut lähes mahdotonta”, kertoo UNHCR:n edustaja Andrej Mahecic.

Tuoreimmat

Lääkäri Pentti Haatanen on seurannut avustustyössä pakolaiskriisejä vuosien ajan – ”En ole kyynistynyt”
Roolit päälaellaan – Aleksanterin teatterin uusi Zambezi-esitys kertoo, miten käy suomalaisperheelle, joka joutuu pakenemaan Afrikkaan
Suomen PENin sananvapauspalkinto naisten ja tyttöjen oikeuksia ajavalle Ujuni Ahmedille – ”Sananvapaus ei oikeuta vihapuheeseen”
Ystävätoiminta yhdistää naisia eri kulttuureista – Melise Mwanto ja Liina Aaltonen kokkaavat ja puhuvat suomea yhdessä
YK-järjestöt: Syyrian pakolaiskriisi pahimmillaan koko konfliktin aikana
Uudet avunantajat ja kansalaisten skeptisyys asettavat paineita perinteiselle kehitysyhteistyölle – Avunantajilta vaaditaan nyt nöyryyttä, sanoo OECD:n kehy-johtaja Susanna Moorehead
Kehittyvien maiden tytöt kaihtavat luonnontieteiden ja tekniikan opiskelua – ”Patriarkaalinen kulttuuri ja sosialisaatio tekevät päätöksen opiskelijoiden puolesta”
Ani harva pakolainen pääsi viime vuonna uuteen kotimaahan
Jätteestä ravinnoksi: Kolkatan kalalammikot ovat ainutlaatuinen vedenpuhdistusjärjestelmä, jota rakennushankkeet uhkaavat
Kuivuus ja tulvat vaikeuttavat ruuansaantia eteläisessä Afrikassa – Sambialaisen Planeta Hatuleken perhe selvisi puutarhatuotteita myymällä