Uutiset Järjestöjen toiminta

Pakolaisneuvonta yritetään pelastaa hätäkeräyksellä

Turvapaikanhakijoiden oikeusapuun vuonna 2016 tehdyt muutokset ovat supistaneet rajusti Pakolaisneuvonnan toimintaa. Nyt järjestön toiminta yritetään turvata hätäkeräyksen avulla.
Eurokolikoita, Suomen 100-vuotisjuhlan juhlarahoja
Pakolaisneuvonnan toiminta yritetään turvata hätäkeräyksellä. (Kuva: Niko Hörkkö / CC BY-NC-ND 2.0)

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on järjestänyt hätäkeräyksen suomalaisen Pakolaisneuvonta ry:n toiminnan turvaamiseksi.

Muutama päivä sitten avatun keräyksen tavoitteena on saada kasaan 50 000 euroa marraskuun loppuun mennessä. Eilen torstaina koossa oli runsaat 29 000 euroa.

Pakolaisneuvonta tarjoaa oikeudellista apua ja neuvontaa turvapaikanhakijoille, pakolaisille ja muille ulkomaalaisille Suomessa. Sillä on myös maksuton neuvontapalvelu. Amnesty kuuluu sen perustajajäseniin.

Pakolaisneuvonta on joutunut supistamaan rajusti toimintaansa viimeisten kolmen vuoden aikana. Tärkein syy on vuonna 2016 voimaan tullut lakimuutos, jonka seurauksena turvapaikanhakijoiden on käytettävä ensisijaisesti julkisia oikeusavustajia.

Samalla säädettiin, että oikeusavustaja saa palkkion läsnäolosta turvapaikkapuhuttelussa vain, jos katsotaan, että siihen on ollut erityinen tarve. Valtion maksamat oikeusavun korvausperusteet muutettiin tuntiperustaisista asiakohtaisiksi, mikä tarkoitti käytännössä, ettei korvaus kattanut enää työmäärää.

Pakolaisneuvonnan toiminta rahoitettiin lakimuutokseen asti pääosin valtion maksamilla oikeusapukorvauksilla, ja lakimuutos vähensi sen palveluiden käyttöä. Seurauksena sen toimintaa jouduttiin supistamaan ja henkilökuntaa irtisanottiin.

”Olemme viimeiset kolme vuotta joutuneet supistamaan toimintamme minimiin, ja tästä huolimatta joudumme miettimään jatkuvasti, miten ja minkälaisena toimintaa on mahdollista jatkaa”, kertoo Pakolaisneuvonnan toiminnanjohtaja Pia Lindfors tiedotteessa.

Hätäkeräyksen tarkoituksena on vakauttaa toiminta loppuvuoden ajaksi sekä käynnistää oma varainhankinta.

Uuden hallitusohjelman mukaan tällä hallituskaudella turvapaikanhakijoille mahdollistetaan jälleen avustajan käyttö turvapaikkapuhuttelussa ja käyttöön otetaan tuntiperusteiset palkkiot. Oikeusapuun on tulossa myös lisärahaa.

Lindforsin mukaan muutokset näkyvät Pakolaisneuvonnan taloudessa kuitenkin aikaisintaan vuoden kuluttua.

”Sinne asti on selvittävä avustusten, lahjoitusten ja keräysten avulla.”

Järjestöjen toimintaSiirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa pakolaisetsiirtolaisuuskansalaisyhteiskuntalaki Suomi Pakolaisneuvonta

Lue myös

Vaaleankeltainen puutalo, Helsingin Rauhanasema

Täydentävä budjettiesitys: Rauhanjärjestöille tulossa lisärahaa

Rauhanjärjestöjen rahoitus halutaan palauttaa vuotta 2016 edeltävälle tasolle. Myös ulko- ja turvallisuuspolitiikan järjestöille sekä ympäristöille esitetään lisärahaa.
SaferGlobe-järjestön logo ovessa

Rahoituksen loppuminen uhkaa Suomen asekauppaa tutkivan SaferGloben toimintaa

Ulkoministeriö ei myöntänyt tänä vuonna lainkaan yleisrahoitusta SaferGlobe-ajatushautomolle. ”Tuntuu, että näin pieni rahoitus ei häviäisi, ellei meidän toimintaamme haluttaisi vaikuttaa kielteisesti”, sanoo SaferGloben toiminnanjohtaja Maria Mekri.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta

Tasapainoilu kahden kulttuurin välillä ei ole aina helppoa – Amina Mohamed on suomensomalialainen, ja monelle ulkopuoliselle se on ongelma

Suomalaiset maahanmuuttajavanhempien lapset elävät usein kahdessa hyvin erilaisessa kulttuurissa. Moni onnistuu yhdistämään kummankin maailman parhaat puolet, mutta yhteiskunta ei sitä aina ymmärrä. “Jotkut ihmiset määrittelevät minut asettamalla minut kulttuuriin, joka on tuntematon itsellenikin”, sanoo Amina Mohamed.
Kuivunut ruohonkorsi kuivassa maassa

Ennusteet toteutuvat: Ennenäkemättömät 45 miljoonaa ihmistä eteläisessä Afrikassa on vakavassa ruokapulassa

Avustusjärjestöt ovat varoitelleet pitkään, että kuivuudesta kärsivässä eteläisessä Afrikassa kehittyy massiivinen ruokakriisi. ”Nälkäkriisi on laajempi kuin olemme ennen nähneet ja näyttää siltä, että se on pahenemassa”, sanoo Maailman ruokaohjelman aluejohtaja Lola Castro.
Toimittajat ottavat kuvia kylttiä pitelevästä luurangosta

Ammattitaitoa vähätellään, haastateltavat ahdistelevat – Kaksi toimittajaa kertoo, millaisia ongelmia naistoimittajat kohtaavat Meksikossa

Meksiko on yksi maailman vaarallisimmista maista toimittajille. Erityisen hankalaa on naistoimittajilla, jotka muiden uhkien lisäksi voivat joutua kokemaan seksuaalista ahdistelua, syrjintää ja miehiä suosivia asenteita työssään.
Kolumbian lippu ja talojen raunioita

YK huolissaan Kolumbiassa tapettujen ihmisoikeusaktivistien määrästä – Rauhansopimus loi tyhjiön, jonka täyttävät rikollisjengit

Kolumbiassa tapettiin viime vuonna enemmän ihmisoikeusaktivisteja kuin missään muualla. Etenkin etnisten ryhmien ja alkuperäiskansojen ryhmät ovat tulilinjalla.
Autiotalo maantien laidassa

Miten nälkämaa-Suomesta tuli hyvinvointivaltio – Ja olisiko siitä esimerkiksi nykyisille kehitysmaille?

Eurooppa-vetoiseen maailmantalouteen integroituminen, onnekas ajoitus ja osittain sattumanvaraiset tapahtumat – siinä syitä köyhän Suomen vaurastumiseen, listaa aiheesta kirjan toimittanut emeritusprofessori Juhani Koponen.

Tuoreimmat

Ennusteet toteutuvat: Ennenäkemättömät 45 miljoonaa ihmistä eteläisessä Afrikassa on vakavassa ruokapulassa
Ammattitaitoa vähätellään, haastateltavat ahdistelevat – Kaksi toimittajaa kertoo, millaisia ongelmia naistoimittajat kohtaavat Meksikossa
YK huolissaan Kolumbiassa tapettujen ihmisoikeusaktivistien määrästä – Rauhansopimus loi tyhjiön, jonka täyttävät rikollisjengit
Tasapainoilu kahden kulttuurin välillä ei ole aina helppoa – Amina Mohamed on suomensomalialainen, ja monelle ulkopuoliselle se on ongelma
Miten nälkämaa-Suomesta tuli hyvinvointivaltio – Ja olisiko siitä esimerkiksi nykyisille kehitysmaille?
Lapsiavioliitoista päästään nykymenolla eroon vasta vajaan sadan vuoden päästä – Toisen asteen koulutus olisi tehokas lääke
Johtavat järjestöt boikotoivat G20-kokouksen järjestöfoorumia, jota johtaa tänä vuonna Saudi-Arabia – ”Farssimainen maineenpuhdistusyritys”
Australian palot kasvattavat painetta muuttaa maan ilmastopolitiikkaa – ”Metsillä kestää vuosikymmeniä toipua”
Kehitysmaat leikkaavat rajusti julkisen sektorin menoja velkoja maksaakseen – ”Maailman pitää herätä köyhien maiden kasvavaan velkakriisiin”
Pelastakaa Lapset: Syyrian Idlibissä tapettu vuoden ensimmäisellä viikolla lapsi päivittäin