Uutiset Järjestöjen toiminta ja avustustyö

Pakolaisneuvonta yritetään pelastaa hätäkeräyksellä

Turvapaikanhakijoiden oikeusapuun vuonna 2016 tehdyt muutokset ovat supistaneet rajusti Pakolaisneuvonnan toimintaa. Nyt järjestön toiminta yritetään turvata hätäkeräyksen avulla.
Eurokolikoita, Suomen 100-vuotisjuhlan juhlarahoja
Pakolaisneuvonnan toiminta yritetään turvata hätäkeräyksellä. (Kuva: Niko Hörkkö / CC BY-NC-ND 2.0)

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on järjestänyt hätäkeräyksen suomalaisen Pakolaisneuvonta ry:n toiminnan turvaamiseksi.

Muutama päivä sitten avatun keräyksen tavoitteena on saada kasaan 50 000 euroa marraskuun loppuun mennessä. Eilen torstaina koossa oli runsaat 29 000 euroa.

Pakolaisneuvonta tarjoaa oikeudellista apua ja neuvontaa turvapaikanhakijoille, pakolaisille ja muille ulkomaalaisille Suomessa. Sillä on myös maksuton neuvontapalvelu. Amnesty kuuluu sen perustajajäseniin.

Pakolaisneuvonta on joutunut supistamaan rajusti toimintaansa viimeisten kolmen vuoden aikana. Tärkein syy on vuonna 2016 voimaan tullut lakimuutos, jonka seurauksena turvapaikanhakijoiden on käytettävä ensisijaisesti julkisia oikeusavustajia.

Samalla säädettiin, että oikeusavustaja saa palkkion läsnäolosta turvapaikkapuhuttelussa vain, jos katsotaan, että siihen on ollut erityinen tarve. Valtion maksamat oikeusavun korvausperusteet muutettiin tuntiperustaisista asiakohtaisiksi, mikä tarkoitti käytännössä, ettei korvaus kattanut enää työmäärää.

Pakolaisneuvonnan toiminta rahoitettiin lakimuutokseen asti pääosin valtion maksamilla oikeusapukorvauksilla, ja lakimuutos vähensi sen palveluiden käyttöä. Seurauksena sen toimintaa jouduttiin supistamaan ja henkilökuntaa irtisanottiin.

”Olemme viimeiset kolme vuotta joutuneet supistamaan toimintamme minimiin, ja tästä huolimatta joudumme miettimään jatkuvasti, miten ja minkälaisena toimintaa on mahdollista jatkaa”, kertoo Pakolaisneuvonnan toiminnanjohtaja Pia Lindfors tiedotteessa.

Hätäkeräyksen tarkoituksena on vakauttaa toiminta loppuvuoden ajaksi sekä käynnistää oma varainhankinta.

Uuden hallitusohjelman mukaan tällä hallituskaudella turvapaikanhakijoille mahdollistetaan jälleen avustajan käyttö turvapaikkapuhuttelussa ja käyttöön otetaan tuntiperusteiset palkkiot. Oikeusapuun on tulossa myös lisärahaa.

Lindforsin mukaan muutokset näkyvät Pakolaisneuvonnan taloudessa kuitenkin aikaisintaan vuoden kuluttua.

”Sinne asti on selvittävä avustusten, lahjoitusten ja keräysten avulla.”

Järjestöjen toiminta ja avustustyöSiirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa pakolaisetsiirtolaisuuskansalaisyhteiskuntalaki Suomi Pakolaisneuvonta

Lue myös

Mielenosoittaja, jonka hengityssuojaimessa lukee Racism is a virus.

Black Lives Matter -liike ravistelee myös järjestömaailmaa – Women Deliver -tasa-arvojärjestön työntekijät kertovat ”toksisesta” rasismin kulttuurista

Rasismin vastainen kuohunta on lisännyt vaatimuksia siitä, että myös järjestöt tarkastelevat toimintaansa liittyviä rasismia. ”Vaikka haluaisimmekin ajatella, että olemme hyviä ihmisiä työmme luonteen vuoksi, humanitarismi ei estä meitä ilmaisemasta rasismia. Monella tavoin se voimistaa sitä”, kirjoittaa rasismia YK:ssa kokenut Corinne Gray.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa, taustalla pensasaita.

Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö

Maailma.net aloittaa juttusarjan suomalaisista, jotka ovat päätyneet kansainvälisiin kehitys- ja ihmisoikeustehtäviin. Anna Autio on edistänyt Pohjois-Afrikan lehdistönvapautta, johtanut Maailmanpankin ihmisoikeusrahastoa ja tutkinut Kosovon ihmisoikeusloukkauksia. Hän on oppinut työssään realismia – mutta ei kyynisyyttä.
Sarvikuono kadulla ihmisten ympäröimänä.

Ilmastonmuutos uhkaa Nepalin sarvikuonoja – Ruokaa etsivistä eläimistä on tullut kaupungeissa turistinähtävyys

Nepal on onnistunut suojelemaan sarvikuonoja monilta uhilta, mutta uusi haaste ovat muun muassa tulvat ja kuivuus. Keväisin juomavettä on liian vähän, monsuuniaikana sarvikuonoja hukkuu jokiin. Lisäksi tulokaskasvit uhkaavat korvata niiden lempiruuan.
Muuri, jossa piirroksia.

Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”

Israelin armeija pidättää vuosittain satoja alaikäisiä. Lasten pidättäminen sotatilalain nojalla pitäisi lopettaa, sanoo Pelastakaa Lapset. Monelle lapselle kokemus on tuoreen selvityksen mukaan nöyryyttävä.
Mies puolilähikuvassa korvanapin kera.

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon

Lähes 600 000 lasta Jemenin eteläosissa kärsii akuutista aliravitsemuksesta ja heistä lähes 100 000 voi kuolla ilman hoitoa. Viime vuosina suoranainen nälänhätä on onnistuttu estämään humanitaarisen avun ansiosta, mutta nyt rahat ovat loppumassa.
CNS-järjestön johtaja Joaquim Belo, Brasilia

Voitontavoittelu ja konservatiivinen ideologia tuhoavat Amazoniaa

Uhat, kärsimys ja kipu ovat aina olleet osa Amazonian perinteisten kansojen ja yhteisöjen elämää, mutta ne eivät ole koskaan olleet niin pahoja kuin nyt, kirjoittaa Brasilian keräilijäväestön liiton kansainvälisten asioiden sihteeri Joaquim Belo.

Tuoreimmat

Ilmastonmuutos uhkaa Nepalin sarvikuonoja – Ruokaa etsivistä eläimistä on tullut kaupungeissa turistinähtävyys
Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö
Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”
Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon
Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta
Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta
Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä
Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella
Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan
Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”