Uutiset Järjestöjen toiminta

Pakolaisneuvonta yritetään pelastaa hätäkeräyksellä

Turvapaikanhakijoiden oikeusapuun vuonna 2016 tehdyt muutokset ovat supistaneet rajusti Pakolaisneuvonnan toimintaa. Nyt järjestön toiminta yritetään turvata hätäkeräyksen avulla.
Eurokolikoita, Suomen 100-vuotisjuhlan juhlarahoja
Pakolaisneuvonnan toiminta yritetään turvata hätäkeräyksellä. (Kuva: Niko Hörkkö / CC BY-NC-ND 2.0)

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on järjestänyt hätäkeräyksen suomalaisen Pakolaisneuvonta ry:n toiminnan turvaamiseksi.

Muutama päivä sitten avatun keräyksen tavoitteena on saada kasaan 50 000 euroa marraskuun loppuun mennessä. Eilen torstaina koossa oli runsaat 29 000 euroa.

Pakolaisneuvonta tarjoaa oikeudellista apua ja neuvontaa turvapaikanhakijoille, pakolaisille ja muille ulkomaalaisille Suomessa. Sillä on myös maksuton neuvontapalvelu. Amnesty kuuluu sen perustajajäseniin.

Pakolaisneuvonta on joutunut supistamaan rajusti toimintaansa viimeisten kolmen vuoden aikana. Tärkein syy on vuonna 2016 voimaan tullut lakimuutos, jonka seurauksena turvapaikanhakijoiden on käytettävä ensisijaisesti julkisia oikeusavustajia.

Samalla säädettiin, että oikeusavustaja saa palkkion läsnäolosta turvapaikkapuhuttelussa vain, jos katsotaan, että siihen on ollut erityinen tarve. Valtion maksamat oikeusavun korvausperusteet muutettiin tuntiperustaisista asiakohtaisiksi, mikä tarkoitti käytännössä, ettei korvaus kattanut enää työmäärää.

Pakolaisneuvonnan toiminta rahoitettiin lakimuutokseen asti pääosin valtion maksamilla oikeusapukorvauksilla, ja lakimuutos vähensi sen palveluiden käyttöä. Seurauksena sen toimintaa jouduttiin supistamaan ja henkilökuntaa irtisanottiin.

”Olemme viimeiset kolme vuotta joutuneet supistamaan toimintamme minimiin, ja tästä huolimatta joudumme miettimään jatkuvasti, miten ja minkälaisena toimintaa on mahdollista jatkaa”, kertoo Pakolaisneuvonnan toiminnanjohtaja Pia Lindfors tiedotteessa.

Hätäkeräyksen tarkoituksena on vakauttaa toiminta loppuvuoden ajaksi sekä käynnistää oma varainhankinta.

Uuden hallitusohjelman mukaan tällä hallituskaudella turvapaikanhakijoille mahdollistetaan jälleen avustajan käyttö turvapaikkapuhuttelussa ja käyttöön otetaan tuntiperusteiset palkkiot. Oikeusapuun on tulossa myös lisärahaa.

Lindforsin mukaan muutokset näkyvät Pakolaisneuvonnan taloudessa kuitenkin aikaisintaan vuoden kuluttua.

”Sinne asti on selvittävä avustusten, lahjoitusten ja keräysten avulla.”

Järjestöjen toimintaSiirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa pakolaisetsiirtolaisuuskansalaisyhteiskuntalaki Suomi Pakolaisneuvonta

Lue myös

Vaaleankeltainen puutalo, Helsingin Rauhanasema

Täydentävä budjettiesitys: Rauhanjärjestöille tulossa lisärahaa

Rauhanjärjestöjen rahoitus halutaan palauttaa vuotta 2016 edeltävälle tasolle. Myös ulko- ja turvallisuuspolitiikan järjestöille sekä ympäristöille esitetään lisärahaa.
SaferGlobe-järjestön logo ovessa

Rahoituksen loppuminen uhkaa Suomen asekauppaa tutkivan SaferGloben toimintaa

Ulkoministeriö ei myöntänyt tänä vuonna lainkaan yleisrahoitusta SaferGlobe-ajatushautomolle. ”Tuntuu, että näin pieni rahoitus ei häviäisi, ellei meidän toimintaamme haluttaisi vaikuttaa kielteisesti”, sanoo SaferGloben toiminnanjohtaja Maria Mekri.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen lähikuvassa

Ihmiskunta on aina kertonut tarinoita – Jamaikalainen kertojalegenda Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoilla voi olla rooli myös globaalien ongelmien ratkomisessa

Suullista tarinankerrontaperinnettä on viime vuosina alettu elvyttää ympäri maailman. Jamaikalainen Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoiden avulla ihmiset voivat oppia ymmärtämään moninaisuutta paremmin.
Mies puolilähikuvassa

Afganistanin sodassa viime vuonna yli 10 000 siviiliuhria

Afganistanin konfliktissa kuolleiden ja haavoittuneiden määrä oli viime vuonna kuudetta vuotta peräjälkeen yli 10 000, kertoo YK. Samaan aikaan neljännes väestöstä tarvitsee humanitaarista apua.
Nuoria istumassa riveissä muovituoleilla

Afrikan kehityspankki kehottaa maanosan maita parantamaan koulutustasoa – Peruskouluun satsataan keskimäärin vain 485 euroa per oppilas

Afrikkalainen koulu ei ole muuntunut vastaamaan tulevaisuuden taitojen tarvetta, linjaa tuore raportti. Tämä heikentää myös talouskasvun mahdollisuuksia.
Opiskelijoita luentosalissa

Tuore tutkimus paljastaa afrikkalaisnuorten ”afro-optimismin” – Uusi sukupolvi koostuu yrittäjähenkisistä diginatiiveista, jotka luottavat tulevaisuuteen

Yli 4 000 afrikkalaisnuoren haastatteluihin perustuvan tutkimuksen mukaan afrikkalaisnuoret uskovat maanosan tulevaisuuteen ja kykyynsä ratkoa ongelmat. Toisaalta myös epävarmuutta on paljon.
Viljelijät kyntävät peltoa lehmien vetämien aurojen avulla

Ilmastonmuutos heikentää Intian taloutta – Tuottavuus laskee, kun kuumuus estää työnteon

Intian talous nojautuu ruumiilliseen työhön, mutta vuonna 2050 maassa saattaa olla niin lämmintä ja kosteaa, että 30 prosenttia valoisan ajan työtunneista menetetään.