Pakolaisnaisille turvallinen arki konfliktialueilla ja Suomessa | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Pakolaisnaisille turvallinen arki konfliktialueilla ja Suomessa

Amnestyn pakolaisryhmän järjestämässä keskustelutilaisuudessa viikonloppuna pohdittiin pakolaisnaisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja miten sitä voitaisiin estää – niin konfliktialueilla kuin Suomessakin. Arviolta 75 prosenttia maailman pakolaisista on naisia ja lapsia.

Amnestyn pakolaisryhmän järjestämässä keskustelutilaisuudessa viikonloppuna pohdittiin pakolaisnaisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja miten sitä voitaisiin estää – niin konfliktialueilla kuin Suomessakin. Arviolta 75 prosenttia maailman pakolaisista on naisia ja lapsia.

Vaikka naiset kokevat samanlaisia pakolaisuudesta johtuvia vaikeuksia kuin miehetkin, kohtaavat he lisäksi naisina erityisiä ihmisoikeusloukkauksia. Marjaana Jauhola Finnwid ry:stä kertoi siitä, miten naisista ja naisten ruumiista on tullut osa sotastrategioita. Naisten joukkoraiskauksia käytetään konflikteissa vahingoittamaan koko yhteisöä, sen identiteettiä ja olemassaoloa.

Pakolaisleireillä raiskauksen uhka rajoittaa naisten liikkumista, vedenhakumatkoista saattaa tulla vaarallisia. Konflikteissa ja niiden jälkitilanteissa prostituutio ja naiskauppa usein lisääntyvät. ”Pakolaisnaisten turvallisuus on arjen turvallisuutta”, huomautti Jauhola.

Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa voidaan ehkäistä konfiktitilanteissa mm. YK:n päätöslauselma 1325 avulla. Päätöslauselma velvoittaa tekemään työtä väkivallan vähentämiseksi ja huomioimaan naisten ja tyttöjen erityistarpeet pakolaisleireillä.

Koti voi olla kuin vankila

Ala Saeed Iranin ja Irakin työllistämisyhdistyksestä toi puolestaan esille pakolaisnaisten kohtaamat ongelmat Suomessa. Vieraassa maassa ja kulttuurissa eläminen on välillä raskasta. Erityisesti kotiäitien elämänpiiri saattaa olla hyvin pieni ja sosiaalinen elämä rajoittunutta. Maahanmuuttajien kotouttamisohjelmat eivä ulotu kotiäiteihin. Saeed kertoi esimerkin pakolaisnaisesta, jolle koti on kuin vankila.

”Viranomaisten tulisi puuttua tällaisiin tilanteisiin”, Saeed vaati. Naisiin kohdistuva lähisuhdeväkivalta on maahanmuuttajanaisille vielä arempi asia kuin suomalaisille. Vain harvoin nainen ilmoittaa väkivallasta viranomaisille. Usein ei tiedetä, mistä apua olisi saatavilla tai miten Suomen laki voisi suojella naisia. ”Kulttuurilla ei saa perustella väkivaltaa”, painotti Saeed.

Amnestyn naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen Joku raja! –kampanja pyrkii kiinnittämään huomiota maailman laajimpaa ihmisoikeuskatastrofiin. Naisiin kohdistuva väkivalta on ihmisoikeusloukkaus, jonka kansainväliset sopimukset kieltävät. Niina Laajapuro Amnestyn Suomen osastosta huomautti, että 40 prosenttia naisista joutuu joskus elämänsä aikana kokemaan väkivaltaa tai väkivallan uhkaa.

Amnesty ja joukko muita järjestöjä on luovuttanut suositukset naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseksi Suomen hallitukselle. Amnesty vaatii mm. kansallisen toimintaohjelman laatimista naisiin kohdistuvan väkivallan poistamiseksi.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia