Uutiset Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa

Pakolaiskeskustelussa korostuvat kriisi ja seksuaalinen häirintä

Seksuaalinen häirintä, kriisi ja turvallisuusongelmat korostuvat tavassa, jolla media käsittelee pakolaisia Euroopassa, selviää keväällä toteutetusta mediaselvityksestä.
(Kuva: Ron F. / CC BY-NC-ND 2.0)

Seksuaalinen häirintä, kriisi ja turvallisuusongelmat korostuvat tavassa, jolla media käsittelee pakolaisia, selviää Suomen Lontoon instituutin ja Benelux-instituutin keväällä toteuttamasta selvityksestä.

Selvityksessä tutkittiin pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin liittyviä sanomalehtitekstejä Suomessa, Iso-Britanniassa ja Belgiassa.

Seksuaalinen häirintä nousi kaikissa maissa kolmen eniten käsitellyn aiheen joukkoon. Toiseksi eniten huomiota saivat pakolaisten aiheuttamat vaikutukset Euroopan unionille. Heidän tuloaan käsitellään joko uhkana tai kriisinä.

Vaikka pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden osalta kyseessä on maailmanlaajuinen humanitaarinen kriisi, aihetta käsitellään Euroopan kriisinä. Palstatilaa sai paljon myös EU:n kyvyttömyys löytää nopeita ja toimivia ratkaisuja.

Vaikka keskustelu oli muualla voimakkaan eurokeskeinen, täällä keskustelua leimasi erityinen Suomi-keskeisyys. Pinnalle nousivat erityisesti turvallisuuskysymykset, kuten Suomen ja Venäjän välisen rajan vartiointi ja katupartiot.

Pakolaiskysymystä käsiteltiin eniten Helsingin Sanomissa. Otsikoihin nousivat erityisesti EU-lainsäädäntö ja Schengen-sopimus, mutta niitäkin käsiteltiin Suomen ja Pohjoismaiden näkökulmasta. Rajavartiointi oli toiseksi käsitellyin ja seksuaalinen häirintä vasta kolmanneksi uutisoiduin aihe.

Suomen kolmanneksi laajalevikkisimmässä Aamulehdessä itäraja oli uutisoiduin ja seksuaalinen häirintä puolestaan toiseksi uutisoiduin aihe.

Äänessä olivat kaikkien maiden medioissa eniten asiantuntijat, viranomaiset ja poliitikot. Turvapaikanhakijoiden ääntä kuultiin harvemmin. Poikkeuksena olivat brittilehdet kuten The Times ja Guardian, jotka raportoivat erityisesti turvapaikanhakijoiden pakomatkasta. Huomionarvoista on, että brittimedia on hyvin polarisoitunut, eikä selvityksessä tutkittu maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuvia oikeistomedioita.

Myös Helsingin Sanomissa asiantuntijat olivat eniten äänessä, mutta ne lehtijutut, joissa turvapaikanhakijoille annettiin ääni, olivat positiivissävytteisiä.

Myös maahanmuuttokriittiset äänet pääsivät esille, mutta niitä pyrittiin tasapainottamaan joko toimittajan omilla kommenteilla tai ulkopuolisten kirjoittajien kannanotoilla.

Selvityskohteina olivat Suomesta Helsingin Sanomat ja Aamulehti; Iso-Britanniasta The Times ja The Sunday Times, The Guardian sekä The Observer; Belgiasta ranskankielinen Le Soir ja hollanninkielinen De Morgen.

pakolaisetmedia BelgiaIso-BritanniaSuomi

Lue myös

Punavalkoinen laiva satamassa.

Koronavirus tyhjensi Välimeren siirtolaisia pelastavista avustuslaivoista –”Tilanne on entistäkin kaoottisempi”, sanoo tutkija

Koronaviruksen aiheuttama hätätila ja Välimeren maiden päätökset ovat tehneet järjestöjen meripelastustoiminnasta lähes mahdotonta. “Tällä hetkellä meillä on Euroopassa kaksi kriisiä. Se, johon kaikki huomio kohdistuu, eli koronavirus, ja kriisi merellä, josta kukaan ei puhu, ja jonka kustannukset maksavat meren yli pyrkivät”, sanoo italialainen tutkija Matteo Villa.
Pakolaisia ristikon takana

EU:n ja Turkin epäonnistunut pakolaissopimus täyttää neljä vuotta – Järjestöt vaativat EU:ta muuttamaan toimintaansa Turkin syyttelyn sijaan

Turvaa hakevien ihmisten hätä Kreikan ja Turkin rajalla on seurausta epäinhimillisestä EU-politiikasta, jossa turvapaikanhakijoihin suhtaudutaan lähinnä politiikan pelinappuloina, kritisoivat Amnesty ja Pakolaisneuvonta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ylös nostetussa kädessä oleva kyltti, jossa lukee Black Lives Matter.

Kukaan ei tiedä, miten paljon viharikoksia Suomessa tapahtuu, sillä aina niitä eivät tunnista edes uhrit itse – Uusi sähköinen työkalu kerää tietoa

Vain pieni osa viharikoksista ilmoitetaan poliisille, ja siksi niistä tiedetään vain vähän. Anti-Racist Forum -järjestössä kehitetään nyt matalan kynnyksen raportointityökalua osana oikeusministeriön hanketta. ”Jotkut kokevat häirintää päivittäin. Silloin voi käydä niin, että siihen tottuu”, kertoo koordinaattori Akunna Onwen.
Seinämaalaus sotilaista tähtäämässä naista Betlehemissä.

Sopimus kuin sopimus, palestiinalaiset häviävät aina

Israel ja Arabiemiirikunnat ilmoittivat eilen solmivansa diplomaattisuhteet. Osana sopimusta Israel hylkäsi ainakin toistaiseksi suunnitelmansa liittää osia miehitetystä Länsirannasta itseensä. Palestiinalaisilla näyttää kuitenkin olevan enää vain hävittävää, kirjoittaa Teija Laakso.
Suomen lippu lipputangossa.

Valtiovarainministeriön budjettiesitys: Kehitysyhteistyöhön ensi vuonna lisää rahaa

Koronapandemian aiheuttamista talousongelmista huolimatta Suomen kehitysyhteistyövaroihin esitetään lisäystä ensi vuonna. ”Kehitysyhteistyön riittävä rahoittaminen on paitsi maailman köyhimpien ihmisten, myös suomalaisten etu”, kiittelee Fingon kehityspolitiikan asiantuntija Niina Tenhio.
Rivi lapsia pesemässä käsiään hanojen alla.

Raportti: 43 prosenttia maailman kouluista on ilman käsienpesumahdollisuutta

Kouluja avataan koronasulun jälkeen, mutta etenkin vähiten kehittyneissä maissa viruksen leviämistä on vaikea estää, koska käsienpesumahdollisuutta ei ole.
Laiva satamassa.

Järjestöjen uusi meripelastusalus aloittaa Välimerellä – ”Tavallisten ihmisten yhteinen vastalause EU:n rasistiselle politiikalle”

Välimeri on ollut koronaviruksen ja viranomaisten toimien takia aikoina tyhjä pelastusaluksista. Nyt Lääkärit ilman rajoja ja Sea-Watch ovat laskemassa liikkeelle uuden aluksen.