Uutiset Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa

Pakolaiskeskustelussa korostuvat kriisi ja seksuaalinen häirintä

Seksuaalinen häirintä, kriisi ja turvallisuusongelmat korostuvat tavassa, jolla media käsittelee pakolaisia Euroopassa, selviää keväällä toteutetusta mediaselvityksestä.
(Kuva: Ron F. / CC BY-NC-ND 2.0)

Seksuaalinen häirintä, kriisi ja turvallisuusongelmat korostuvat tavassa, jolla media käsittelee pakolaisia, selviää Suomen Lontoon instituutin ja Benelux-instituutin keväällä toteuttamasta selvityksestä.

Selvityksessä tutkittiin pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin liittyviä sanomalehtitekstejä Suomessa, Iso-Britanniassa ja Belgiassa.

Seksuaalinen häirintä nousi kaikissa maissa kolmen eniten käsitellyn aiheen joukkoon. Toiseksi eniten huomiota saivat pakolaisten aiheuttamat vaikutukset Euroopan unionille. Heidän tuloaan käsitellään joko uhkana tai kriisinä.

Vaikka pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden osalta kyseessä on maailmanlaajuinen humanitaarinen kriisi, aihetta käsitellään Euroopan kriisinä. Palstatilaa sai paljon myös EU:n kyvyttömyys löytää nopeita ja toimivia ratkaisuja.

Vaikka keskustelu oli muualla voimakkaan eurokeskeinen, täällä keskustelua leimasi erityinen Suomi-keskeisyys. Pinnalle nousivat erityisesti turvallisuuskysymykset, kuten Suomen ja Venäjän välisen rajan vartiointi ja katupartiot.

Pakolaiskysymystä käsiteltiin eniten Helsingin Sanomissa. Otsikoihin nousivat erityisesti EU-lainsäädäntö ja Schengen-sopimus, mutta niitäkin käsiteltiin Suomen ja Pohjoismaiden näkökulmasta. Rajavartiointi oli toiseksi käsitellyin ja seksuaalinen häirintä vasta kolmanneksi uutisoiduin aihe.

Suomen kolmanneksi laajalevikkisimmässä Aamulehdessä itäraja oli uutisoiduin ja seksuaalinen häirintä puolestaan toiseksi uutisoiduin aihe.

Äänessä olivat kaikkien maiden medioissa eniten asiantuntijat, viranomaiset ja poliitikot. Turvapaikanhakijoiden ääntä kuultiin harvemmin. Poikkeuksena olivat brittilehdet kuten The Times ja Guardian, jotka raportoivat erityisesti turvapaikanhakijoiden pakomatkasta. Huomionarvoista on, että brittimedia on hyvin polarisoitunut, eikä selvityksessä tutkittu maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuvia oikeistomedioita.

Myös Helsingin Sanomissa asiantuntijat olivat eniten äänessä, mutta ne lehtijutut, joissa turvapaikanhakijoille annettiin ääni, olivat positiivissävytteisiä.

Myös maahanmuuttokriittiset äänet pääsivät esille, mutta niitä pyrittiin tasapainottamaan joko toimittajan omilla kommenteilla tai ulkopuolisten kirjoittajien kannanotoilla.

Selvityskohteina olivat Suomesta Helsingin Sanomat ja Aamulehti; Iso-Britanniasta The Times ja The Sunday Times, The Guardian sekä The Observer; Belgiasta ranskankielinen Le Soir ja hollanninkielinen De Morgen.

pakolaisetmedia BelgiaIso-BritanniaSuomi

Lue myös

Eurokolikoita, Suomen 100-vuotisjuhlan juhlarahoja

Pakolaisneuvonta yritetään pelastaa hätäkeräyksellä

Turvapaikanhakijoiden oikeusapuun vuonna 2016 tehdyt muutokset ovat supistaneet rajusti Pakolaisneuvonnan toimintaa. Nyt järjestön toiminta yritetään turvata hätäkeräyksen avulla.
Auringonlasku Berliinin rakennusten takana

Kysely: Monet vaarallisen matkan Eurooppaan tehneet siirtolaiset tekisivät saman uudestaankin

Moni niistä afrikkalaisista, jotka eivät tule Eurooppaan hakemaan turvapaikkaa, etsivät parempia valinnanmahdollisuuksia, selviää UNDP:n lähes 2 000 siirtolaiselle tekemästä kyselystä.
Pelastusvene, jossa pelastusliivejä

Kreikan saarille saapui syyskuussa eniten turvapaikanhakijoita kolmeen vuoteen – YK:n pakolaisjärjestö vetoaa etenkin yksin tulleiden lasten auttamiseksi

Kreikan saarilla on nyt 30 000 turvapaikanhakijaa ja vastaanottokeskuksissa on moninkertaisesti enemmän ihmisiä kuin niihin mahtuisi. YK:n pakolaisjärjestö vaatii tuhansien siirtämistä mantereelle jatkamaan turvapaikkaprosessiaan.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta

Tasapainoilu kahden kulttuurin välillä ei ole aina helppoa – Amina Mohamed on suomensomalialainen, ja monelle ulkopuoliselle se on ongelma

Suomalaiset maahanmuuttajavanhempien lapset elävät usein kahdessa hyvin erilaisessa kulttuurissa. Moni onnistuu yhdistämään kummankin maailman parhaat puolet, mutta yhteiskunta ei sitä aina ymmärrä. “Jotkut ihmiset määrittelevät minut asettamalla minut kulttuuriin, joka on tuntematon itsellenikin”, sanoo Amina Mohamed.
Hiekkarannalle istutettuja kasvintaimia ja merta

Merkittävä YK-linjaus: Ilmastokriisin takia turvaa hakeneiden karkottaminen voi rikkoa keskeistä ihmisoikeussopimusta

YK:n ihmisoikeuskomitean mukaan Uuden-Seelannin olisi pitänyt huomioida ilmastonmuutoksen vaikutukset, kun se päätti karkottaa kiribatilaisen Ioane Teitiotan. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan kyseessä on tärkeä ennakkopäätös.
Nainen puolilähikuvassa, taustalla Helsingin Kansalaistori

Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”

Intian hindunationalistinen hallitus on aikeissa ottaa käyttöön uuden kansalaisuuslain, joka on johtanut protesteihin ympäri maailman. Kansalaisaktivisti Vishnu Vardhani järjesti mielenosoituksen Helsingissä ja pohtii nyt, voiko enää opettaa joogaa länsimaalaisille.
YK:n Länsi-Afrikan ja Sahelin toimiston johtaja  kirjoituspöydän takana

Yhdysvallat harkitsee vetäytymistä Länsi-Afrikasta – Asiantuntijat erimielisinä seurauksista

Osa asiantuntijoista uskoo, että Yhdysvaltain sotilaallinen vetäytyminen Länsi-Afrikan maista lisäisi terrorismin uhkaa. Osa taas on sitä mieltä, ettei vaikutus olisi kovinkaan merkittävä, sillä tähän mennessä sotilaat eivät ole saavuttaneet paikallisten luottamusta ja ovat jopa kärjistäneet kriisejä.
Eu:n lippuja suuren rakennuksen edustalla

EU:n kumppanuusneuvottelut Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maiden kanssa etenevät hitaasti – Komissaari Jutta Urpilaiselta vaaditaan nyt diplomaattista taitoa

EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavan komissaarin Jutta Urpilaisen (sd) pitäisi saada päätökseen kumppanuusneuvottelut, joita käydään unionin sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maiden välillä. Tehtävä on vaikea, sillä osapuolten intressit ovat hyvin erilaiset.

Tuoreimmat

Merkittävä YK-linjaus: Ilmastokriisin takia turvaa hakeneiden karkottaminen voi rikkoa keskeistä ihmisoikeussopimusta
Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”
Yhdysvallat harkitsee vetäytymistä Länsi-Afrikasta – Asiantuntijat erimielisinä seurauksista
Ennusteet toteutuvat: Ennenäkemättömät 45 miljoonaa ihmistä eteläisessä Afrikassa on vakavassa ruokapulassa
Ammattitaitoa vähätellään, haastateltavat ahdistelevat – Kaksi toimittajaa kertoo, millaisia ongelmia naistoimittajat kohtaavat Meksikossa
YK huolissaan Kolumbiassa tapettujen ihmisoikeusaktivistien määrästä – Rauhansopimus loi tyhjiön, jonka täyttävät rikollisjengit
Tasapainoilu kahden kulttuurin välillä ei ole aina helppoa – Amina Mohamed on suomensomalialainen, ja monelle ulkopuoliselle se on ongelma
Miten nälkämaa-Suomesta tuli hyvinvointivaltio – Ja olisiko siitä esimerkiksi nykyisille kehitysmaille?
Lapsiavioliitoista päästään nykymenolla eroon vasta vajaan sadan vuoden päästä – Toisen asteen koulutus olisi tehokas lääke
Johtavat järjestöt boikotoivat G20-kokouksen järjestöfoorumia, jota johtaa tänä vuonna Saudi-Arabia – ”Farssimainen maineenpuhdistusyritys”

Luetuimmat

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lapsiavioliitoista päästään nykymenolla eroon vasta vajaan sadan vuoden päästä – Toisen asteen koulutus olisi tehokas lääke
Tutkimus: Ilmastonmuutos iskee rankimmin naisiin – Selviytymiskeinotkin lisäävät naisten taakkaa
Keski-Aasian jäätiköt sulavat, ja sen on huomannut myös maanviljelijä Kylych Bekeshov – Kirgisiassa harva voi kuitenkaan varautua ilmastonmuutokseen
Yli puolet apua tarvitsevista elää vain kymmenessä maassa – Järjestö listasi vuoden pahimmat humanitaariset kriisit
Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”
Työttömyyttä on pidetty yhtenä syynä arabikevään mielenosoituksiin – Tuoreen tutkimuksen mukaan merkitystä on liioiteltu
Ilmastonmuutos ruokkii Boko Haramia Nigeriassa – Kuivuuden yleistyessä kiusaus liittyä ääriliikkeeseen kasvaa
Australian palot kasvattavat painetta muuttaa maan ilmastopolitiikkaa – ”Metsillä kestää vuosikymmeniä toipua”
YK huolissaan Kolumbiassa tapettujen ihmisoikeusaktivistien määrästä – Rauhansopimus loi tyhjiön, jonka täyttävät rikollisjengit