Uutiset

Pakolaisjärjestöt toivovat faktoja turvapaikkakeskusteluun

Pääministeri Jyrki Kataista kritisoineen Pakolaisavun mukaan väärinkäsityksiä käytetään helposti hyväksi turvapaikkakeskustelussa.
(Kuva: Sara Biljana / cc 2.0)

Suomen Pakolaisapu puolustaa paljon huomiota herättänyttä tiedotettaan, jossa kritisoitiin pääministeri Jyrki Kataisen (kok) viime viikonloppuisia kommentteja turvapaikanhakijoista.

"Jos pääministerin tasoinen henkilö antaa ymmärtää tällaisen asian väärin, on meidän tehtävämme oikaista se. On tärkeää, että poliitikot ja media puhuvat oikeilla termeillä, sillä maahanmuuttovastaiset tahot tuovat julkiseen keskusteluun usein virheellistä tietoa", sanoo Pakolaisavun tiedotuspäällikkö Kaisa Väkiparta.

Katainen kommentoi viime viikonloppuna Ylen Radio Suomessa Tukholman mellakoita sanoen, että Suomessa turvapaikanhakijoiden määrän pitää olla hallinnassa.

Pakolaisapu julkaisi haastattelun jälkeen tiedotteen, jossa muistutettiin, että turvapaikan hakeminen on jokaisen ihmisoikeus eikä hakijamääriä voi hallita.

Ruotsin hakijamäärät moninkertaiset

Kataisen kommentit ovat viime päivinä herättäneet vilkasta keskustelua, Ylen mukaan Ruotsissa asti. Myös Pakolaisapu on saanut palautetta, josta iso osa tosin on ollut Väkiparran mukaan kielteistä.

Hän on tyytyväinen keskustelun heräämiseen mutta toivoo turvapaikkakeskusteluun lisää faktoja esimerkiksi turvapaikanhakijoiden määrästä.

Samaa mieltä on Pakolaisneuvonnan toiminnanjohtaja Elina Castrén.

"Verrattuna Ruotsiin hakijamäärä on hyvin pieni. Suurempi ongelma on, että ihmiset eivät pääse hakemaan turvapaikkaa", hän toteaa.

Suomessa turvapaikanhakijoiden määrä on 2000-luvulla vaihdellut noin 1 500:sta vajaaseen 6 000:een vuodessa. Ruotsissa on vuosittain yli 40 000 turvapaikanhakijaa.

Castrénin ja Väkiparran mukaan turvapaikanhakijoita ei ylipäätäänkään pitäisi yhdistää mellakoihin Ruotsissa. He keskustelisivat mieluummin esimerkiksi pakolaisten tai muusta syystä oleskeluluvan saaneiden perheenyhdistämisen vaikeudesta.

Ehtoja on viime vuosina kiristetty, ja nykyisin perheenyhdistämistä on haettava omalla kustannuksella lähimmästä Suomen lähetystöstä, joka ei välttämättä ole omassa kotimaassa. Perheet saattavat joutua matkustamaan lähetystön ja kotipaikkansa väliä useita kertoja ja hankkimaan viisumin hakumaahan.

Vuosina 2011–2012 hakijamäärä laskikin 2000:sta 600:aan, Väkiparta kertoo.

"Se kertoo siitä, että hakemusten jättäminen on usein lähes mahdotonta."

Yhä useammalle turvapaikka

Katainen on myöhemmin täsmentänyt lausuntojaan Pakolaisavulle ja STT:lle. Hänen mukaansa tarkoituksena oli sanoa, että turvapaikanhakuprosessia pitäisi nopeuttaa. Näin kenellekään ei tulisi kannustetta hakea turvapaikkaa aiheetta.

Castrén ja Väkiparta pitävät hakumenettelyn nopeuttamista kaikkien etuna.

"Hakumenettely on jo nopeutunut ja sen eteen on tehty ja tehdään Suomessa töitä", Castrén sanoo.

He myös muistuttavat, että nykyisin Maahanmuuttovirasto tekee useimpien hakijoiden kohdalla myönteisen päätöksen.

"On hyvä muistaa, etteivät ihmiset tänne huvikseen tule. Hyvin monella on perusteet saada turvapaikka tai oleskelulupa muulla perusteella", Väkiparta sanoo.

Maahanmuutto- ja pakolaispolitiikka ihmisoikeudetpakolaisetsiirtolaisuus Suomi PakolaisneuvontaSuomen Pakolaisapu

Lue myös

Eduskuntatalo

Kysely: Suurin osa eduskuntavaaliehdokkaista helpottaisi perheenyhdistämistä

Suomessa on viime vuosina kiristetty maahanmuuttajien mahdollisuuksia tuoda perheensä Suomeen. Nyt seitsemässä puolueessa yhdeksästä yli puolet kansanedustajaehdokkaista kannattaa perheenyhdistämisen helpottamista, selviää Amnestyn kyselytutkimuksesta.
Ihmisiä metsässä

Luontokotouttaminen tutustuttaa maahanmuuttajanuoret siiliin, suohon ja jokamiehenoikeuksiin – ”Metsä on suomalaisen identiteetin rakentaja”

Luontokotouttaminen on pohjoismaisen kotouttamistyön erikoisuus, jonka tarkoituksena on hälventää maahanmuuttajien luontoon liittyviä pelkoja ja lisätä näiden hyvinvointia. Planin luontokotouttamisretkellä opiskeltiin suomen kielen sanoja, saatiin liikuntaa ja huomattiin, ettei metsä ole pelottava paikka.
Afganistan-palautuksia vastustavia mielenosoittajia Helsingissä

Helsingissä osoitettiin mieltä Afganistan-palautuksia vastaan – Sisäministerille luovutettiin lähes 18 000 allekirjoituksen vetoomus

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin järjestämässä mielenosoituksessa luovutettiin sisäministeri Kai Mykkäselle (kok) vetoomus, jotta ketään ei palautettaisi Afganistaniin. ”Haluamme, että hengellämme ei pelata poliittista peliä”, vetosi afganistanilainen ihmisoikeusaktivisti Mohammad Javid.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ahmed Hadji sohvalla Kirkon Ulkomaanavun tiloissa

Ugandalainen Ahmed Hadji selvisi hengissä terrori-iskusta ja ryhtyi ehkäisemään radikalisoitumista – ”Monella ei ole uskonnosta riittävästi tietoa”

Ääriliike al-Shabaab houkuttelee nuoria Ugandassa, jossa on maailman nuorimpiin kuuluva väestö ja vain vähän työpaikkoja. Nuorisojärjestöä johtavan Ahmed Hadjin mukaan nuoret tarvitsevat töitä ja tarkoituksen elämälleen. Valtio näkee nuoret kuitenkin uhkana.
Muovipressuilla peitetty asumus ja pyykkejä kuivumassa

Väkivalta kärjistyy Burkina Fasossa, yli 200 000 paennut kodeistaan – YK: Humanitaarinen hätätila

Viime vuonna Malissa alkaneet levottomuudet ovat levinneet Burkina Fasoon ja maata uhkaa nyt paha ruokapula, YK:n elintarvikejärjestö FAO varoittaa.
Mies puhaltaa savua suustaan

Sota huumeita vastaan ei ole toiminut – Puoli miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain käytön vuoksi

YK:n tuoreen tilaston mukaan 35 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii huumeriippuvuudesta. Kuolleisuuslukuja kasvattavat pätevän hoidon ja hoitopaikkojen puute.
Lasta rokotetaan

Raportti: Joka kymmenes lapsi jää ilman rokotteita – Rokotuskattavuuden kasvu pysähtynyt 2010-luvulla

Maailmassa 20 miljoonaa lasta, valtaosa kaikkein köyhimpiä, jää ilman rokotteiden antamaa suojaa, käy ilmi WHO:n ja Unicefin tuoreesta raportista. Samaan aikaan länsimaissa kasvava rokotevastaisuus on nostanut tuhkarokkotartuntojen määrän ennätyslukemiin Euroopassa.