Uutiset

Pakkokäännytys ja avioliitto tyttöjen uhkana Pakistanissa – Lalin perheen kuopus siepattiin kadulta 44-vuotiaan miehen vaimoksi

Pakistanissa siepataan vähemmistöihin kuuluvia tyttöjä, käännytetään näitä muslimeiksi ja pakotetaan naimisiin. ”Kyse on sosiaalisen ja taloudellisen syrjäytymisen, naisvihan ja uskonnollisen suvaitsemattomuuden onnettomasta sekoituksesta”, sanoo ihmisoikeusasiantuntija Saroop Ijaz.
Kuva, jossa kolme lasta ja etualalla äiti, jolla on kädessään valokuva.
Rita Raja näyttää kuvaa 13-vuotiaasta tyttärestään, joka kääntyi islamiin ja avioitui 44-vuotiaan musliminaapurinsa kanssa. Perheen mukaan tyttö kaapattiin ja pakotettiin kääntymään. (Kuva: Zofeen T. Ebrahim / IPS)

(IPS) -- Pakistanilaisen Lalin perheen lokakuun 13. päivänä alkoi melkein kuin mikä tahansa päivä. Vanhemmat Raja Lal ja Rita Raja lähtivät työhön kello 7.30, mutta heidän neljästä lapsestaan nuorin, 13-vuotias tyttö, jäi kotiin. Tyttö ei mennyt kouluun, sillä hänen koulukenkänsä olivat jääneet liian pieniksi eikä uusia vielä ollut.

Yhdeksän maissa tyttö lähti ulos eikä enää palannut. Naapurissa asuva 44-vuotias mies oli kaapannut hänet, käännyttänyt muslimiksi ja solminut hänen kanssaan avioliiton. Kaikki tämä yhdessä päivässä. Lalit kuuluvat Pakistanin kristittyyn vähemmistöön.

Perheen isä ilmoitti tyttären katoamisesta poliisille, joka ei isän mukaan tehnyt asialle mitään. Kahden päivän kuluttua poliisi kuitenkin toimitti isälle tyttären avioliittotodistuksen. Tuore aviomies jakoi sosiaaliseen mediaan videon, jossa tyttö ilmoitti kääntyneensä islamiin ja suostuneensa avioliittoon naapurinsa kanssa.

Pakistanin vähemmistöjen oikeuksien komission varapresidentti Safina Javed sanoo, että nuorten tyttöjen pakkokäännytystä on tehty vuosikymmenien ajan.

”Joka vuosi lähes tuhat nuorta tyttöä pakotetaan tai houkutellaan kääntymään islamiin. Vähemmistöillä on erittäin turvaton olo, sillä uskonnolliset ääriainekset ovat paneutuneet käännyttämiseen ja näkevät sen tienä taivaaseen”, Javed kertoo.

Pakkokäännyttämisen kieltävää lakia on esitetty kahteen otteeseen, 2016 ja 2019, mutta molemmilla kerroilla lakiesitys hylättiin. Parlamentaarikot saivat uhkauksia ja uskonnolliset puolueet järjestivät mielenosoituksia lakia vastaan. Esityksen väitettiin olevan islaminvastainen, sillä kääntymiselle ei voi olla ikärajaa.

”Välinpitämättömyyttä tai rikoskumppanuutta”

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch Asian vanhempi neuvonantaja Saroop Ijaz selittää, että yhteiskunnan asenne ja instituutioiden suoranainen kannustus sallii tämänkaltaisen pakottamisen jatkumisen.

”Kyse on sosiaalisen ja taloudellisen syrjäytymisen, naisvihan ja uskonnollisen suvaitsemattomuuden onnettomasta sekoituksesta. Uhrit ovat köyhien perheiden tyttöjä, ja kääntymistä useimmiten seuraa pakkoavioliitto paremmassa sosioekonomisessa asemassa olevan miehen kanssa”, Ijaz sanoo.

”Rikosoikeusjärjestelmä vastaa pakkokäännytyksiin ja -avioliittoihin joko välinpitämättömyydellä tai suoranaisella rikoskumppanuudella. Tämä tapahtuu systeemin kaikilla tasoilla, tutkinnasta syyttämiseen ja tuomitsemiseen”, Ijaz kritisoi.

Uskonnollis-poliittiset jengit painostavat poliisia

Ihmisoikeusaktivisti Tahira Abdullah sanoo, että vähemmistöryhmien tyttöjen pakkokäännytysten lisääntyminen johtuu poliisin ja oikeuslaitoksen ymmärtämättömyydestä tai pelosta.

”He eivät ole riittävän rohkeita kestääkseen näihin rikoksiin syyllistyvien uskonnollis-poliittisten jengien näkyvää ja näkymätöntä painostusta.”

Niinpä kun Lal vei tyttärensä kaappauksen oikeuteen, oikeuden tuomari hyväksyi ilmeisen väärennetyt asiakirjat tytön iästä. Lain mukaan alle 18-vuotiaan tytön naiminen on rikos, joten asiakirjoissa väitettiin tyttären olevan kahdeksantoista. Jostain syystä tyttö itsekin väitti olevansa täysi-ikäinen.

Kun päätöksestä nousi kohu, se kumottiin ja tyttö vietiin aviomiehensä luota naisten turvakotiin Karachiin. Siellä tytön ikä yritetään määritellä lääketieteellisellä tutkimuksella.

Asiaa monimutkaistaa vielä se, että Pakistanissa noudatetaan kahta rinnakkaista oikeusjärjestelmää, maallista ja sharia-lakia. Maallisen lain mukaan avioliiton alaikäraja on 18 vuotta, sharian mukaan 16 vuotta tai kunnes tyttö on tullut murrosikään. Maan perustuslain mukaan kaikkien lakien pitää olla sopusoinnussa sharian kanssa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa, taustalla rakennus.

”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua

Marokon armeija ja Länsi-Saharan itsenäisyysliike Polisario ovat ottaneet yhteen Guergueratin raja-alueella, ja nyt alueella pelätään konfliktin eskaloitumista. ”Meille ei ole ollut rauhasta mitään hyötyä”, sanoo Polisarion Suomen edustaja Baida Embarec Rahal.
Nuori mies pellolla.

Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta

Rypäleaseilla on yhä vähemmän uhreja, mutta kokonaan niiden käyttöä ei ole saatu kitkettyä eikä jäänteitä raivattua. Kansainvälistä rypäleasesopimusta seuraava koalitio on huolissaan myös rypäleaseiden käytöstä esimerkiksi Vuoristo-Karabahin konfliktissa.
Kultahippuja kämmenellä.

Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia

Useimmat suuret koruyhtiöt eivät seuraa kaivosten olosuhteita eivätkä toimi työntekijöiden oikeuksien parantamiseksi. Moni on kuitenkin parantanut vastuullisuuttaan parin viime vuoden aikana, sanoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch.
YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Michelle Bachelet

Etiopian Tigrayn alueen siviilien ahdinko syvenee – Konflikti estää avun toimittamisen, ja suurin osa jo valmiiksi ruoka-avusta riippuvaisista ei ole saanut annoksiaan

Jo ennen konfliktia noin 600 000 ihmistä tarvitsi ruoka-apua. Suurin osa heistä ei ole saanut marraskuun ruoka-annoksiaan. Avustusjärjestöt pelkäävät aliravitsemuksen kasvua.
Oranssilla valaistu rakennus veden yli.

Naisiin kohdistuva väkivalta on pandemia, jota ei voi ohittaa

Naisiin kohdistuvaan väkivaltaan liittyvät tilastot kertoivat karusta todellisuudesta jo ennen koronapandemiaa. Kriisin myötä naisten ja tyttöjen ahdinko on kuitenkin syventynyt entisestään, kirjoittaa UN Women Suomen toiminnanjohtaja Jaana Hirsikangas.

Tuoreimmat

Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta
Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia
Etiopian Tigrayn alueen siviilien ahdinko syvenee – Konflikti estää avun toimittamisen, ja suurin osa jo valmiiksi ruoka-avusta riippuvaisista ei ole saanut annoksiaan
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Suomen isännöimässä konferenssissa luvattiin Afganistanille 3,3 miljardin dollarin tuki ensi vuodeksi – Summa on aiempaa pienempi, ja maalta vaaditaan tiukkojen ehtojen noudattamista
Koronavirus on hidastanut pakolaisten vastaanottamista ympäri maailman – Normaalivuosinakin vain murto-osa saa uuden kotimaan
Raportti: Järjestötoiminta on yhä ammattimaisempaa, eikä se ole pelkästään hyvä asia – ”Liiallinen riippuvuus rahoittajista voi murentaa järjestöjen kykyä haastaa”, sanoo tutkija
Maailman ruokajärjestö pelkää maailmanlaajuista ruokakriisiä – Yksi eniten kärsineistä pienistä valtioista on Saint Lucia
Raportti: Lapsiin kohdistui viime vuonna konflikteissa ennätysmäärä rikkomuksia – ”Voi hyvällä syyllä kysyä, onko maailma lakannut välittämästä”
Chilessä on valtava uusiutuvan energian potentiaali, mutta monet tavalliset kansalaiset eivät ole päässeet vielä hyötymään

Luetuimmat

Massiivista Afganistan-konferenssia isännöivä Suomi aikoo asettaa maan kehitysavulle tiukat ehdot – ”Emme tule tukemaan 1990-luvun kaltaista emiraattia”
Myanmarin yli 70 vuotta kestänyt sisällissota on yksi maailman pisimpään jatkuneista konflikteista – Aung San Suu Kyin aika on merkinnyt takapakkia rauhanneuvotteluille
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Aiempaa harvempi suomalainen uskoo kehitysyhteistyöhön – Koronapandemia pudotti kehitysmaat uutisotsikoista, ja se voi heijastua asenteisiin
Selvitys: Yhdysvaltain kristilliset konservatiivijärjestöt pumppaavat rahaa naisten ja sateenkaarivähemmistöjen oikeuksien vastaiseen kampanjointiin Euroopassa
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Avunantajat käyttävät yhä enemmän rahaa itseensä, selviää tuoreesta raportista – Taustalla koronapandemia mutta myös ”apunationalismi”
Perinteisiin viljalajeihin palaaminen voisi parantaa ruokaturvaa monissa maissa – Zimbabwessa osa viljelijöistä on siirtynyt maissista durraan ja hirssiin
Tansanian populistinen presidentti John Magufuli sai toisen kauden – Tarkkailijoiden mukaan vaaleissa oli ”pelon ilmapiiri”
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija