Uutiset

Pakistanissa lynkataan jumalanpilkasta syytettyjä

Pakistanissa on vuodesta 1990 lähtien lynkattu kymmeniä ihmisiä jumalanpilkasta syytettyinä. Todisteeksi on riittänyt jopa väärennetty sometili.
Mielenosoittajia Pakistanissa
Pakistanilaisen opiskelijan Mashal Khanin lynkkaus tekaistun jumalanpilkkaväitteen perusteella on herättänyt vastareaktioita ympäri maata. Kuvan mielenosoitus järjestettiin Karachissa. (Kuva: Abida Ali / IPS)

Pakistanin jumalanpilkkalaeista on tullut sateenvarjo, jonka suojissa tehdään henkirikoksia ja ratkotaan henkilökohtaisia kiistoja, sanoo lentomekaanikko Aimal Khan. Väkijoukko lynkkasi hänen veljensä.

”Lynkkaajat ottivat sekä tuomiovallan että toimeenpanovallan omiin käsiinsä”, Khan kuvaa 23-vuotiaan Mashal-veljensä raakaa murhaa.

Mashal Khan opiskeli journalismia Mardanin yliopistossa Khyber Pakhtunkhwan maakunnassa. Hän vastusti aktiivisesti korruptiota ja epäoikeudenmukaisuutta. Opiskelutovereista muodostunut lynkkausjoukko syytti Khania jumalanpilkasta. Rangaistukseksi Khan ammuttiin, riisuttiin ja hänen ruumistaan hakattiin. Tapahtumat tallennettiin videolle.

Poliisi ei löytänyt todisteita jumalanpilkasta ja on pidättänyt tapauksen johdosta 47 ihmistä.

Monikäyttöinen laki

Pakistanin jumalanpilkkalait juontuvat 1800-luvulta, mutta niitä kiristettiin maan islamilaistamiseksi kenraali Mohammad Zia ul-Haqin presidenttikaudella 1986. Laki uhkaa kuolemalla jokaista, joka pilkkaa islamia. Lakien arvostelijat on siitä pitäen sensuroitu tai vaiennettu.

Lakimies ja aktivisti Jibran Nasir sanoo, että jumalanpilkkalakeja hyödyntävät Pakistanissa monet tahot: maanomistajien mafia häätää ihmisiä asuinsijoiltaan lakeihin vedoten, ja niiden avulla värvätään väkeä rikollisjoukkioihin tai kerätään niille rahaa.

”Sosiaalisesta mediasta on tullut tehokas työkalu. Ihmisen tappamiseen riittää, että väärennetään hänelle sometili ja laitetaan sinne jumalanpilkkaa sisältävä kommentti”, Nasir jatkaa. Näin tehtiin Mashal Khanin tapauksessa.

Oppositiojohtaja Syed Khursheed Shahin mukaan Pakistanissa on vuodesta 1990 lähtien lynkattu ainakin 65 ihmistä jumalanpilkasta syytettyinä eikä ketään ole vedetty teoista vastuuseen. Oikeudessa on ollut yli 1 300 jumalanpilkkatapausta.

Arvostelijat vaiennettu

Reema Omer ihmisoikeuksia puolustavasta International Commission of Jurists -järjestöstä toivoo, että Khanin tapaus synnyttäisi keskustelun pahamaineisten jumalanpilkkalakien uudistamisesta.

Henkivartija murhasi vuonna 2011 Punjabin maakunnan kuvernöörin Salmaan Taseerin, joka oli moittinut jumalanpilkkalakeja. Tapaus jakoi kansan paheksuviin ja niihin, joiden mielestä Taseerin murhaaja oli sankari.

”Ongelma ei niinkään ole laki kuin raivon sekoittamat ihmiset”, yliopistossa psykologiaa opettava tohtori Pervez Hoodbhoy arvioi. Uskonnollisen kiihotuksen yllyttämät lynkkausjoukot valitsevat usein uhreikseen mielenterveysongelmista kärsiviä sivullisia.

Omer muistuttaa kuitenkin, että noidenkin lynkkausten taustalla on jumalanpilkkalaki, jonka varjolla raa'at veriteot usein sallitaan. Lisäksi valtio käyttää lakia toisinajattelijoiden vaientamiseen.

ihmisoikeudetuskontosananvapaus Pakistan Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mopoja ja polkupyörä liikenneympyrässä, jonka keskellä kyyhkyspatsas.

Keski-Afrikan tasavalta on aavevaltio, jonka nykyisessä konfliktissa näkyvät siirtomaa-ajan jäljet – ”Kolonialistinen hallintomalli jatkuu yhä”

Unohdetut kriisit -sarjamme neljännessä osassa käsitellään haurasta Keski-Afrikan tasavaltaa, jonka väestöstä yli puolet on humanitaarisen avun tarpeessa konfliktin vuoksi. ”Kolonialistinen hallintomalli, jossa hallitsijat pyrkivät hyötymään alamaisistaan sen sijaan, että palvelisivat kansalaisiaan, jatkuu yhä”, toteaa sotatieteiden apulaisprofessori Ilmari Käihkö.
Romahtanut rakennus, jonka etualalla ihminen.

Nigerialaisnaisia päätyy ihmiskaupan uhreiksi Libanonissa – Työnantaja päättää, saako työntekijä palata kotiin

Monet nigerialaisnaiset työskentelevät kotiapulaisina Libanonissa. Maassa on voimassa kafala-järjestelmä, joka kieltää siirtotyöläisiltä paluun kotimaahan ilman työnantajan lupaa. Pahimmillaan työntekijöiden hyväksikäyttö on nykyaikaista orjuutta, sanoo Human Rights Watchin tutkija Aya Majzoub.
Mies seisoo rakennuksen raunioilla.

Punainen Risti avasi koronahoitokeskuksen Jemeniin – Alle puolet maan terveyspalveluista on toiminnassa

Peräti 29 prosenttia todetuista koronavirustartunnoista on johtanut kuolemaan Jemenissä. SPR on mukana uudessa hoitokeskuksessa, jolla varaudutaan epidemian toiseen aaltoon.
Yksityisautoilu on elintasosairaus -kyltti ja mielenosoittajia

Suomalaisjärjestöt raportoivat YK:lle ihmisoikeusongelmista – Varjoraportti nostaa esiin muun muassa terveydenhuollon eriarvoisuuden ja ilmastonmuutoksen

Suomen on otettava vakavasti pitkään jatkuneet ihmisoikeusongelmat, joista osaa koronapandemia on entisestään syventänyt, vaatii 24 järjestön ensimmäinen yhteisraportti taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumisesta.
Kaksi pyykkipoikaa farkkujen yläosassa

Selvitys: Suomalaisten vaateyritysten avoimuus on parantunut – Pienet pärjäävät isoja paremmin

Yhä useampi suomalainen vaatebrändi julkaisee tehdaslistansa ja kertoo ilmastotoimistaan, käy ilmi Eetin selvityksestä. Järjestö peräänkuuluttaa parempaa avoimuutta etenkin riskimaissa tuottavien yritysten toimintaan.

Tuoreimmat

Nigerialaisnaisia päätyy ihmiskaupan uhreiksi Libanonissa – Työnantaja päättää, saako työntekijä palata kotiin
Keski-Afrikan tasavalta on aavevaltio, jonka nykyisessä konfliktissa näkyvät siirtomaa-ajan jäljet – ”Kolonialistinen hallintomalli jatkuu yhä”
Punainen Risti avasi koronahoitokeskuksen Jemeniin – Alle puolet maan terveyspalveluista on toiminnassa
Suomalaisjärjestöt raportoivat YK:lle ihmisoikeusongelmista – Varjoraportti nostaa esiin muun muassa terveydenhuollon eriarvoisuuden ja ilmastonmuutoksen
Selvitys: Suomalaisten vaateyritysten avoimuus on parantunut – Pienet pärjäävät isoja paremmin
Entisten maaorjien asema on Nepalissa yhä surkea – Suomen Lähetysseura aloittaa uuden hankkeen vapautettujen orjien ihmisoikeuksien puolustamiseksi
Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on valtava maatalouspotentiaali, mutta jopa 40 prosenttia ruuasta ei koskaan pääse markkinoille
Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”
Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista
”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti