Uutiset

Pakistanin äänestäjät torjuivat ääriainekset – jihadistipuolueet jäivät ilman kansanedustajia

Pakistanin vaaleihin osallistui useita terrorismiyhteyksistä tunnettuja puolueita. Ne saivat vain vähän ääniä eivätkä yhtään paikkaa kansalliskokoukseen. "Kansa ei halua antaa heille valtaa säätää lakeja”, sanoo apulaisprofessori Muhammad Junaid Peshawarin yliopistosta.
Katukuva jostain Pakistanista
Pakistanin äänestäjät hylkäsivät ääriainekset parlamenttivaaleissa. Äänestysvilkkaus oli suurin kautta aikojen. (Kuva: Ashfaq Yusufzai / IPS)

(IPS) -- Pakistanilaiset äänestäjät hylkäsivät poliittiset puolueet ja ehdokkaat, joilla on yhteyksiä kiellettyihin terrorijärjestöihin. Heinäkuun 25. päivän vaaleissa kansa antoi jihadistien sijaan tukensa vapaamielisille voimille ja rauhalle, jotka henkilöityivät kriketinpelaajana mainetta hankkineeseen Imran Khaniin.

Ennen vaaleja Pakistan sai niin kotimaasta kuin ulkomailtakin moitteita siitä, että ehdokkaina oli satoja ihmisiä, jotka tukevat avoimesti terrorijärjestöjä.

Vaaleihin osallistui esimerkiksi Jamiat Ulemai Islam Sami -puolue, jonka johtaja Maulana Samiul Haq tunnetaan Talebanin isänä, ja hänen koraanikoulustaan puhutaan jihadistien yliopistona. Puolue ei saanut yhtään paikkaa kansalliskokoukseen.

Allah-o-Akbar Tehreek -puolueella puolestaan oli ehdokkaita, joilla on läheisiä yhteyksiä Mumbain vuoden 2008 terrori-iskun suunnittelijaan Hafiz Muhammad Saeediin. Ehdokkaina olivat esimerkiksi Saeedin poika Talha Saeed sekä vävy Khalid Waleed.

Kumpaakaan ei valittu, ja puolue sai vain 171 441 ääntä vaaleissa, joissa uurnilla kävi 49 miljoonaa ihmistä.

”Yksikään terrorismiin kytkeytyvistä puolueista ei saanut ainuttakaan edustajaa kansalliskokoukseen, sillä kansa ei halua antaa heille valtaa säätää lakeja”, Peshawarin yliopiston apulaisprofessori Muhammad Junaid sanoo.

Armeija demokratian puolella

Pakistan on vuosien mittaan saanut enemmän kuin oman osansa ääri-islamistisesta terrorista, eikä asia jäänyt unhoon vaalikampanjankaan aikana. Kesäkuun 10. päivä Awami-puolueen ehdokas Haroon Bilour ja 30 muuta surmattiin Peshawarisssa, kesäkuun 13. itsemurhapommittaja tappoi Balochistanissa ehdokas Siraj Raisanin ja 130 sivullista. Vielä vaalipäivänäkin 30 ihmistä murhattiin itsemurhaiskussa.

Äänestysvilkkaus kohosi kuitenkin 55 prosenttiin, mikä on korkein lukema Pakistanin historiassa.

”Äänestyskoppien ulkopuolella nähtiin pitkiä jonoja. Ihmiset olivat hyväntuulisia, kaupunkeja ja kyliä koristivat puolueiden liput ja äänestämään kannustavat banderollit. Viesti oli selvä. He halusivat demokratiaa hinnalla millä hyvänsä ja hylkäsivät terrorismin kaikissa muodoissaan”, politiikan tutkija Khadim Hussain sanoo.

Äänestyspaikkoja turvaamassa oli 350 000 sotilasta. Pakistanilla on kokemusta myös sotilasvallasta, mutta tällä kertaa armeija asettui tukemaan demokratiaa.

”Ääriryhmät haluavat luoda maahamme anarkiaa, mutta kansakunta on yhdistynyt niitä vastaan. Sotilas- ja siviilijohtomme ovat yksimielisen päättäväisesti jatkamassa terrorin vastaista sotaa sen loogiseen päätepisteeseen”, armeijan tiedottaja kenraalimajuri Asif Ghafoor kommentoi vaalitulosta.

politiikkademokratiaaseet & armeijarauhaterrorismiturvallisuus Pakistan

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nora Repo-Saeed

Turvapaikanhakijoiden hätä näkyy neuvontapalveluissa – Auttajat ovat huolissaan oikeusturvasta: ”Suomessa ei kyseenalaisteta riittävästi viranomaisten päätöksiä”

Kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat hakevat apua muun muassa Pakolaisneuvonnasta ja Helsingin monikulttuurisesta päiväkeskus Mosaiikista. Työntekijöiden mukaan viime vuosien lakimuutokset ja huolimattomasti tehdyt päätökset heikentävät turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa.
Pääsiäissaarten kivipatsaita

Pääsiäissaarilla etsitään ratkaisuja ilmastonmuutokseen – Korallien ja ikivanhojen kivipatsaiden kohtalo huolettaa asukkaita

Chilelle kuuluvan Pääsiäissaaren rannikolla merivesi on jo 5–6 astetta lämpimämpää kuin sen kuuluisi olla. Maassa on perustettu muun muassa Latinalaisen Amerikan laajin rannikonsuojeluohjelma.
Mielenosoittajia Australiassa "People who are seeking asylum are welcome in my home" -kyltin kera

Australian pakolaispolitiikalle taas kritiikkiä: Arvostettu ihmisoikeuspalkinto viisi vuotta pidätyskeskuksessa viruneelle pakolaisaktivistille

Sudanilainen Abdul Aziz Muhamat on saanut tämänvuotisen Martin Ennals -ihmisoikeuspalkinnon. Hän joutui Manusin saaren pidätyskeskukseen surkeisiin oloihin ja on kampanjoinut muun muassa tuhansien WhatsApp-viestien avulla.
Puhujan nuija

Järjestöt pelkäävät, että uusi ulkomaalaislain muutos heikentäisi turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa entisestään

Hallitus aikoo vaikeuttaa kansainvälistä suojelua hakevien mahdollisuuksia tehdä uusintahakemuksia. Se heikentäisi turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa ja saattaisi johtaa palautuskiellon rikkomiseen, sanovat pakolais- ja ihmisoikeusjärjestöt.

Tuoreimmat

Australian pakolaispolitiikalle taas kritiikkiä: Arvostettu ihmisoikeuspalkinto viisi vuotta pidätyskeskuksessa viruneelle pakolaisaktivistille
Pääsiäissaarilla etsitään ratkaisuja ilmastonmuutokseen – Korallien ja ikivanhojen kivipatsaiden kohtalo huolettaa asukkaita
Järjestöt pelkäävät, että uusi ulkomaalaislain muutos heikentäisi turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa entisestään
Selvitys: Sotien seurauksena kuolee lapsia paljon enemmän kuin taistelijoita
Suomen raportti lapsen oikeuksien sopimuksesta on toista vuotta myöhässä – Järjestöt huolissaan Suomen suhtautumisesta ihmisoikeusvelvoitteisiin
Globaali työttömyys on laskenut finanssikriisiä edeltäviin lukuihin, mutta ”työssäkäynti ei aina takaa kunnon elintasoa”, varoittaa Kansainvälinen työjärjestö
El Salvadorissa etsitään maaseudulta amerikkalaisen unelman korvaajaa
Turvapaikanhakijoiden hätä näkyy neuvontapalveluissa – Auttajat ovat huolissaan oikeusturvasta: ”Suomessa ei kyseenalaisteta riittävästi viranomaisten päätöksiä”
Shell oikeudessa Alankomaissa – Neljä aktivistien leskeä syyttää öljy-yhtiötä osallisuudesta 1990-luvun teloituksiin
Eritrean ja Etiopian sopu on lisännyt liikennettä rajan molemmin puolin – ”Tapasin isäni ensi kerran 26 vuoteen”