Uutiset Koronaviruspandemia

Paheneva koronakriisi uhkaa romahduttaa perusterveydenhuollon monissa Etelä-Aasian maissa – ”Terveydenhuolto on pidettävä toiminnassa hinnalla millä hyvänsä”

Etelä-Aasian maissa vasta 2,6 prosenttia väestöstä on saatu rokotettua. Nyt tartuntamäärät hipovat ennätyksiä, varoittaa YK:n lastenjärjestö Unicef.
Maskein suojautuneita ihmisiä ojentelemassa paketteja.
Avustusten jakoa Sri Lankassa koronapandemian alkuvaiheessa toukokuussa 2020. (Kuva: SDG Action Campaign / CC BY-ND 2.0)

Nopeasti paheneva koronakriisi uhkaa romahduttaa perusterveydenhuollon monessa Etelä-Aasian maassa, varoittaa YK:n lastenjärjestö Unicef.

Etelä-Aasian maissa elää lähes kaksi miljardia ihmistä. Jo puolet maailman uusista koronatartunnoista todetaan niissä. Tartuntoja havaitaan yli kolme sekunnissa, ja 17 sekunnin välein tilastoidaan yksi kuolema.

Samaan aikaan vasta 2,6 prosenttia väestöstä on saatu rokotettua.

Sairaalat ovat ylikuormitettuja, hapesta ja muista elintärkeistä tarvikkeista on pulaa ja terveydenhuoltojärjestelmät voivat romahtaa. Pahimmissa maissa kokonaisia perheitä kuolee, Unicef kertoi eilen.

Erityistä huolta herättävät Intia, Nepal, Sri Lanka ja Malediivit, joiden järjestelmä on jo kuilun partaalla.

Tartuntamäärät hipovat uusia ennätyksiä Sri Lankassa, jossa on käytössä jo 88 prosenttia sairaalapaikoista. Jo aiemmin huomion kohteena ollut Intia saavutti viime viikolla ennätyksen päiväkohtaisissa koronakuolemissa, 4 529 kuolemaa.

Nepalissa jopa 47 prosenttia koronatesteistä on positiivisia. Suomi ilmoitti eilen lähettävänsä Nepaliin Euroopan unionin pelastuspalvelumekanismin kautta kasvomaskeja ja -visiireitä, suojakäsineitä sekä suojatakkeja. 

Korona vaikeuttaa myös muiden tautien hoitoa, sillä maiden terveydenhuoltojärjestelmät olivat jo valmiiksi puutteelliset. Alustavien arvioiden mukaan Etelä-Aasian kuudessa väkirikkaimmassa maassa jo ensimmäinen korona-aalto johti 228 000 lapsen ja 11 000 äidin kuolemaan, kun muun muassa rutiinirokotuksia, raskauteen ja synnytykseen liittyviä tarkastuksia ja aliravitsemuksen hoitoa karsittiin.

Toinen aalto on osoittautunut etenkin ensimmäistä pahempi, ja esimerkiksi Intiassa on jo nähty merkkejä esimerkiksi siitä, että naisten täytyy synnyttää kotona. Unicef varoittaa, että uusi tartunta-aalto voi johtaa äiti- ja lapsikuolleisuuden jyrkkään nousuun, ellei tilanteeseen puututa ajoissa.

”Terveydenhuolto on pidettävä toiminnassa hinnalla millä hyvänsä, mutta myös rokotenationalismin on loputtava, jotta virus saadaan aisoihin”, järjestön Etelä-Aasian edustaja Georges Laryea-Adjei sanoo tiedotteessa.

Unicef järjestää Etelä-Aasiassa etäopetusta koululaisille ja psykososiaalista tukea perheille. Lisäksi se jakaa koronatietoutta, auttaa perheitä saamaan puhdasta vettä ja järjestää yhteistyössä hallitusten kanssa käteisapua toimeentulonsa menettäneille. 

Koronaviruspandemia terveyslapsikuolleisuussairaus/lääkintä Etelä-Aasia Suomen UNICEF

Lue myös

Kokoussali, jossa näytöillä teksti Goal 1 no poverty

Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan

Pohjoismaat ovat vuotuisen kestävän kehityksen raportin kärkimaita, mutta globaalia menestystä himmentävät koronapandemian vaikutukset. Myös vauraiden maiden kielteiset heijastusvaikutukset heikentävät niiden kestävän kehityksen saavutuksia. Heijastusvaikutusten perusteella Suomi kuuluu vasta sijalle 135.
Koronarokotepullo ja ruisku kuvituskuvassa.

Rikkaiden maiden rokotenationalismi on hämmentävän itsekästä – Ja lopulta se tulee kääntymään meitä vastaan

Rikkaissa maissa käyttäydytään kuin meillä olisi jonkinlainen erioikeus palata ensimmäisen normaaliin elämään koronapandemian jälkeen. Rokotenationalismi voi kuitenkin johtaa kauaskantoisiin seurauksiin, kirjoittaa Teija Laakso.
Nuoria piirtämässä lapsityön vastaiseen julisteeseen.

Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”

Lapsityöläisten määrä on kääntynyt kasvuun ensimmäistä kertaa kahteen vuosikymmeneen, ja koronapandemia tulee pahentamaan tilannetta. Esimerkiksi Intiassa työnantajat suorastaan etsivät lapsityöläisiä matalapalkka-alan töihin, kertoo SASK-järjestön koordinaattori Manoranjan Pegu.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa tiiliseinää vasten.

Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin

Financial Transparency Coalitionia johtava Matti Kohonen tekee työtä oikeudenmukaisemman talousjärjestelmän puolesta. Hän sai kipinän työhönsä jo lapsuudessa kohtaamastaan eriarvoisuudesta ja uskoo, että köyhyys ja eriarvoisuus eivät ole maailmassa välttämättömiä asioita.
Traktori pellolla, taustalla kylä.

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050

Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäristön huomioiva viljely on mahdollista, mutta se vaatii monenlaisia muutoksia, muun muassa eläinperäisten tuotteiden käytön vähentämistä.
Kahta nuorta naista esittävä seinämaalaus korkean talon seinässä.

Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen

YK:n tasa-arvojärjestön, Meksikon ja Ranskan johtama Generation Equality -foorumi aloittaa viisivuotisen kampanjan, jonka tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa muun muassa teknologia-alalla. Se on osittain vastareaktio populistiselle voimille, jotka ovat viime vuosina haastaneet tasa-arvoa, kertoo ulkoministeriön tasa-arvosuurlähettiläs Katri Viinikka.
Iranin lippuja

Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa

Iranissa tapettiin tuhansia poliittisia vankeja vuonna 1988. Uutta presidenttiä on epäilty osallisuudesta tapahtumiin, mutta ketään ei ole rangaistu.
Mies ajaa aasien vetämillä kärryillä tietä pitkin.

Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen

Laiton puunkaato tuhoaa Zimbabwesta joka vuosi noin 60 miljoonaa puuta eli osapuilleen 33 000 hehtaaria metsää. Yksi syy on energianlähteenä käytettävä puuhiili. Sakkorangaistuksetkaan eivät auta, sillä monelle sähkö on liian kallista ja puuhiili ainoa vaihtoehto.

Tuoreimmat

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen
Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa
Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen
Globaali ruokajärjestelmä tuottaa nälkäisiä ja uhkaa planeetan kantokykyä – Systeemin pitää muuttua, ja siihen voi vaikuttaa myös Suomi, summaa tuore raportti
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Lämpenevä merivesi tuhoaa koralleja El Salvadorissa ja vie samalla elinkeinon kalastajilta – ”Vesi on niin kuumaa, että se näyttää jo keitolta”
Egypti aikoo teloittaa 12 Muslimiveljeskunnan jäsentä – Teloitukset kiihtyneet jälleen tänä vuonna
Filippiinien huumesodassa on todennäköisesti tapahtunut rikoksia ihmisyyttä vastaan – Kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjä vaatii virallista tutkintaa

Luetuimmat

Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
”Suomalaisten ei pitäisi ottaa demokratiaa itsestäänselvyytenä”, vetoaa kansalaisaktivismin veteraani Maina Kiai, joka seuraa huolestuneena koronan vaikutuksia ihmisoikeuksiin
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan
Vuoden maailmanparantaja -palkinto vammaistyötä tukevalle Abilis-säätiölle – Pandemia teki järjestön tuesta aiempaakin kysytympää
Maailmassa on yhä vireillä 432 hiilikaivosprojektia, vaikka hiilestä pitäisi luopua, paljastaa tuore selvitys – aktiivisimpia Kiina ja Australia
Pelastakaa Lapset: Lasten sieppauksista on tullut osa sodankäyntiä Mosambikissa – Etenkin tyttöjä kaapataan jopa suoraan kodeistaan
Kysely: Suomalaisilla vääriä mielikuvia mielenosoittamiseen liittyvistä oikeuksista – Etenkin vanhempien ikäluokkien asenteet kovia