Otsonikerros on hitaasti toipunut 1990-luvun tilanteesta, jolloin otsonikatoa aiheuttavien kemikaalien määrä ilmakehässä saavutti maksiminsa, mutta arktisilla alueilla tilanne on kääntymässä päälaelleen, kertoo Ilmatieteen laitos.

Ilmastonmuutoksen takia tulevaisuuden ilmakehä on erilainen kuin muutama vuosikymmen sitten. Kasvihuonekaasujen lisääntyminen lämmittää troposfääriä, mutta alastratosfäärissä se aiheuttaa jäähtymistä, laitos sanoo.

Laitoksen mukaan stratosfäärin kylmeneminen taas saattaa voimistaa otsonikatoa arktisilla alueilla. Otsoniaukkoa ei yleensä synny pohjoiselle pallonpuoliskolle, mutta viime vuonna arktisilla alueilla havaittiin poikkeuksellisen suurta otsonikatoa.

Montrealin pöytäkirjan ovat allekirjoittaneet kaikki maailman valtiot. Sen ansiosta otsonikerrosta heikentävien aineiden päästöistä on leikattu 98 prosenttia ja otsonikadon laajeneminen on onnistuttu pysäyttämään.

Tällä hetkellä suurin haaste ovat niin kutsutut F-kaasut, joita käytetään muun muassa kylmäkalusteissa ja ilmastointilaitteissa. F-kaasujen säätelystä ei ole toistaiseksi päästy sopuun kansainvälisellä tasolla.