Uutiset Ympäristö

Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta

Botswanassa on kuollut tänä vuonna satoja norsuja. Virallinen syy on sinilevä, mutta tutkinnan läpinäkymättömyys on synnyttänyt spekulointia siitä, että hallitus yrittää peitellä jotakin kuolemiin liittyvää.
Norsun veden äärellä.
Botswanassa on maailman suurin norsupopulaatio, mutta luonnonsuojelijat ovat huolissaan, ettei valtio enää haluakaan varjella niitä. Presidentti on jälleen sallinut norsunmetsästyksen. (Kuva: Michael Levine-Clark / CC BY-NC-ND 2.0)

(IPS) -- Luonnonsuojelijat järkyttyivät aiemmin tänä vuonna, kun muutaman kuukauden sisällä sadat Botswanan norsut kuolivat. Nyt järkytys on vaihtunut tuskastuneisuuteen, sillä Botswanan tutkimusta tapauksesta kuvataan hitaaksi, huolimattomaksi ja läpinäkymättömäksi.

Viranomaisten mukaan norsut kuolivat juomaveden sinilevään. Jotkut luonnonsuojelijat kyseenalaistavat väitteen ja koko tutkimuksen.

Viranomaisia moititaan muun muassa reagoinnin hitaudesta. Luonnonsuojelijat kertoivat norsujen kuolemista Okavangon suistoalueella jo maaliskuussa, mutta viranomaiset alkoivat tutkia asiaa vasta kesäkuussa. Siihen mennessä kuolleita norsuja oli viranomaisten mukaan 350, mutta luonnonsuojelijoiden mielestä jopa 700.

Hitaasta reagoinnin vuoksi norsujen raadot eli elintärkeät todisteet olivat tutkinnan alkaessa jo mädäntyneitä tai syötyjä. Viranomaistoiminnan läpinäkyvyyden puute on synnyttänyt spekulointia, että hallitus haluaa peittää jotain kuolemiin liittyvää.

Yksi vastausta vaille oleva kysymys on, miksi vain norsut kuolivat. Jos tappaja löytyy juomapaikkojen vedestä, miksi muut eläimet eivät kärsineet? Monia askarruttaa myös se, miksi vain yhden alueen norsut kuolivat.

Luonnonsuojelijat uskovat, että korruptoitunut hallinto toimii yhteistyössä salametsästäjien ja villieläinkauppiaiden kanssa. Uskomus ei ole täysin perusteeton: syyskuussa 27 Botswanan armeijan sotilasta pidätettiin villieläinkaupasta.

Nousevat lämpötilat kärjistävät uhkia

Luonnonsuojelijat ovat muutenkin huolissaan hallituksen asenteesta maailman suurimpaan norsupopulaatioon.

Presidentti Mokgweetsi Masisi salli viime vuonna norsunmetsästyksen, jonka hänen edeltäjänsä Ian Khama oli kieltänyt viisi vuotta aiemmin. Tultuaan presidentiksi kaksi vuotta sitten Masisi antoi Namibian, Sambian ja Zimbabwen johtajille lahjaksi norsunjaloista tehdyt pallit – kaikki nämä maat ovat vaatineet norsunluukaupan sallimista.

African Wildlife Foundationin suojeluasiantuntija Philip Muruthi kuitenkin pitää virallista selitystä mahdollisena. ”Vaikka se ei olekaan yleistä, tällaista on ennenkin tapahtunut Afrikassa”, Muruthi sanoo.

Joka tapauksessa nousevat lämpötilat ja ilmastonmuutos kärjistävät luonnollisten biologisten ilmiöiden muodostamaa uhkaa villieläimille. Vuonna 2015 Kazakstanissa 200 000 uhanalaista saiga-antilooppia kuoli, kun antilooppien nenäonteloissa luonnostaan asustava bakteeri muuttui kuolettavaksi korkeiden lämpötilojen ja kosteuden ansiosta.

Kohonneet lämpötilat myös lisäävät haitallisten leväkukintojen kokoa ja esiintymistiheyttä koko maailmassa. Eteläisessä Afrikassa lämpötilat nousevat kaksi kertaa globaalia keskiarvoa nopeammin.

Ympäristö ympäristöeläimetilmastonmuutossuojelu Botswana Suomen IPS

Lue myös

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ylhäältäpäin otettu kuva kylästä.

Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla

Suomalainen teräsyhtiö Outokumpu ostaa ferronikkeliä pahamaineiselta brasilialaiselta kaivosyhtiöltä Valelta, joka on saastuttanut xikrin-alkuperäiskansan joen, käy ilmi Finnwatchin tutkimuksesta. Järjestön mukaan yhtiö on laiminlyönyt alihankintaketjunsa valvonnan ja sivuuttanut valtion omistajaohjauksen suositukset.
Vanha kivikirkko.

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan

Eritrean sotilaat kävivät Axumin kaupunkia läpi talo talolta, ryöstelivät omaisuutta ja tappoivat siviilejä, paljastaa ihmisoikeusjärjestö Amnestyn raportti. Etiopian ja Eritrean joukot ovat aiemmin kiistäneet, että Eritrean joukot olisivat osallistuneet Tigrayn konfliktiin.
Nepalinkielisten kirjojen selkämyksiä hyllyssä.

Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen

Nepalin valtio on ajanut kuningas Mahendran valtakaudesta 1955–1972 lähtien nepalia maan yleiskieleksi, ja lapsiaan kouluttaville vanhemmille on tullut tärkeimmäksi lasten nepalin ja englannin taito. Niinpä monia vähemmistökieliä ei enää puhuta.
Nuori kasvomaskilla suojautunut nainen tietokoneen ääressä.

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä

Jo ennen koronapandemiaa rikkaat maat käyttivät noin 177 kertaa enemmän rahaa koulutukseen oppilasta kohti kuin matalan tulotason maat. Nyt kuilu uhkaa leventyä, käy ilmi Maailmanpankin ja Unescon raportista.
Poika seisoo kuraisella maalla, joka täynnä jätettä.

Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle

Keski-Amerikan niin sanotun kuivan käytävän maat kärsivät nyt myös koronan aiheuttamasta talouskriisistä. Toipuminen kestää pitkään, ennustaa Maailman ruokaohjelma.

Tuoreimmat

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa
Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla
Yli viisi miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan Kongossa kahden viime vuoden aikana – ”Maailma näyttää olevan yhä välinpitämättömämpi”, sanoo Unicef
Lähes kolmasosa Australian vangeista on alkuperäiskansojen jäseniä – Oikeusjärjestelmä passittaa vankilaan jopa vain 10-vuotiaita
Etelä-Sudanissa soditaan jatkuvasti, koska vallanjakojärjestelmä on yksipuolinen – ”Ainoa tapa hallita maata rauhanomaisesti on radikaali konsensus”, sanoo tutkija
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen

Luetuimmat

Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Kymmenen vuotta sitten maailma iloitsi Myanmarin demokratisoitumisesta, nyt armeija on taas vallassa – Mitä oikein tapahtui?
Ennuste Jemeniin: Tänä vuonna jo puolet Jemenin alle 5-vuotiaista kärsii nälästä – ”Täysin ihmisen aiheuttamaa”
Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen
Amnesty vetoaa turkulaisen lähihoitajan puolesta – Uhkana palautus Afganistaniin
Kehitysmaiden koronarokoteoperaatio alkaa kaukaa takamatkalta – Rikkaat maat ovat tukeneet kansainvälistä Covax-mekanismia mutta kiilanneet sen ohi neuvotteluissa
YK:n ihmisoikeusasiantuntijat vaativat 57:ää valtiota kotiuttamaan naiset ja lapset Syyrian leireiltä – ”Häpeälistalta” löytyy myös Suomi