Uutiset Etiopian demokratiakehitys

Oromot ja somalit ovat eläneet pitkään rinta rinnan Etiopiassa – nyt etninen väkivalta kiihtyy

Etiopian suurimpien osavaltioiden etniset ryhmät ovat kahakoineet syyskuusta alkaen. ”On vaikea sanoa, tapahtuuko asioita viranomaisten piittaamattomuuden vai heiltä saadun valtuutuksen vuoksi”, pohtii erään avustusjärjestön johtaja.
Äiti ja lapsi Etiopiassa
Etiopian oromoihin kuuluva äiti on paennut lapsensa kanssa teollisuusalueelle Hararin kaupungin liepeillä. (Kuva: James Jeffrey / IPS)

Etiopiassa puhjennut vihanpito kansanryhmien välillä on tuhonnut perinteisen rinnakkaiselon ja ajanut tuhansittain ihmisiä kodeistaan.

”Olin valmistamassa päivällistä miehelleni, kun hän tuli töistä ja ajoi minut pois kotoa”, Zahala Shekabde kertoo. Hän on somali ja aviossa oromomiehen kanssa. Nainen joutui ottamaan kolme aiemmasta liitosta olevaa lastaan mukaansa, mutta parin yhteisen lapsen mies piti itsellään.

Monet Etiopian Oromian osavaltiossa asuneet somalit ovat saaneet äkkihäädön. Paikalliset viranomaiset sanovat, että taustalla on oromojen huono kohtelu Etiopian Somalin osavaltion pääkaupungissa Jijigassa.

Jopa 50 000 oromoa on joutunut lähtemään Somalin alueelta sekä paikoin myös Djiboutista ja Somalimaasta.

Mellakoita ja häätöjä

Etiopian suurin väestöryhmä, oromot, on syksystä 2015 protestoinut maidensa menetyksiä ja pienen tigre-heimon ylivaltaa Etiopiassa. Nokittelu somalien kanssa sai alkunsa oromojen mellakoinnista syyskuussa Awedayssa Oromian ja Somalin rajaseudulla. Vähintään 18 somalia kuoli ja moni lähti pakoon.

Sen jälkeen Somalin osavaltio alkoi häätää oromoja Jijigasta ja muualta. Sen sanottiin tapahtuvan oromojen suojelemiseksi.

”Mieheni jäi sairaana kotiin, kun lähdin töihin 20. syyskuuta. Myöhemmin hän soitti ja pyysi minua hakemaan lapset kotoa, koska lähellä oli puhjennut yhteenotto”, Jijigan lähellä sijaitsevassa kylässä asunut oromo Fateer Shafee kertoo.

Kotiin ehdittyään Shafee löysi lapset ulkoa, mutta talo oli poltettu ja mies sen mukana.

Poliisia syytetään, armeijaa kiitetään

Pakolaisten hätämajoituspaikoissa sekä oromot että somalit kertovat väkivallasta, josta syytetään usein osavaltioiden erikoispoliisijoukkoja.

Sekä Oromian että Somalin johto kiistää syytökset. Etiopian hallitusta moititaan siitä, ettei se tee tarpeeksi estääkseen väkivaltaisuuksia.

”On vaikea sanoa, tapahtuuko asioita viranomaisten piittaamattomuuden vai heiltä saadun valtuutuksen vuoksi”, erään avustusjärjestön johtaja pohtii.

Dire Dawan kaupungin liepeillä sijaitsee pakolaisleiri, jonne yli 5 000 somaliperhettä on paennut vuonna 2015 alkanutta kuivuutta ja etnisiä ongelmia. Nyt viereen on noussut toinen leiri, jossa uusinta väkivalta-aaltoa paenneita somaliperhekuntia on lähes 4 000.

”Verilöylyjä panevat toimeen univormupukuiset poliisit”, eräs uuden leirin asukas sanoo.

Moni somali kertoo selvinneensä hengissä Etiopian armeijan sotilaiden puututtua asiaan. Mutta joukot viipyivät korkeitaan viikon, joten kotiin ei voinut jäädä eikä palata.

Maaseudun rauha rikkoontui

Oromia ja Somali ovat Etiopian laajimmat osavaltiot, joilla on yhteistä rajaa 1 400 kilometriä. 35 miljoonaa oromoa muodostavat 105 miljoonan asukkaan Etiopian suurimman väestöryhmän. Somaleja on 6,5 miljoonaa.

Etnisen konfliktin juuret ovat 1970-luvulla käydyssä Etiopian ja Somalian sodassa ja paljon sitäkin kauempana. Väkivalta on kuitenkin uutta maaseudulla, missä oromot ja somalit elivät pitkään rauhassa ja seka-avioliitot olivat tavallisia.

Vuonna 2004 järjestetty kansanäänestys osavaltioiden rajaseudun 420 pikkukunnan kohtalosta määräsi niistä 80 prosenttia Oromiaan. Jo tuolloin alueelta lähti tuhansia somaleja. Hanke on yhä kesken, mitä jotkut pitävät levottomuuksien osasyynä kuivuuden aiheuttamien laidunkiistojen ohella.

Kaikki eivät niele selityksiä. ”Kuivuudesta on selvitty ennen ilman väkivaltaa. Tämä on ihmisen aiheuttamaa, ja pääsyy on politiikka”, eräs somalialueen hallintoviranomainen vakuuttaa.

Toisten mielestä väkivaltaa lietsovat ulkomailla asuvat etiopialaiset ja sosiaalinen media. ”Oromoja johdetaan Yhdysvaltain Minnesotasta, Oromian hallituksen vaikutusvalta ei siihen riittäisi”, toinen somalivirkailija uskoo.

Etiopian demokratiakehitys pakolaisetpolitiikkakonflikti Etiopia Suomen IPS

Lue myös

Etiopian lippu

Etiopian poliittiset uudistukset takkuilevat – vapautettuja poliittisia vankeja pidätettiin uudelleen

Etiopian pääministeri Hailemariam Desalegn kohahdutti alkuvuodesta ilmoittamalla maan vapauttavan ison liudan poliittisia vankeja. Nyt maan viranomaiset ovat kuitenkin pidättäneet uudelleen opposition edustajia ja toimittajia, jotka olivat juhlineet vapautusta.
Somalipakolaisia Etiopiassa istumassa seinän vieressä

Some lietsoo etnistä eripuraa Etiopiassa – muistuttaa Ruandan tilannetta ennen kansanmurhaa

Tuhannet etiopialaiset ovat maan sisäisinä pakolaisina sen jäljiltä, kun etninen väkivalta leimahti viime syyskuussa. Moni epäilee, että etnisiä levottomuuksia lietsotaan poliittisista syistä.
Etiopian entinen pääministeri Hailemariam Desalegn ja muita ihmisiä

Valtarakenteet horjuvat Etiopiassa – uudelta pääministeriltä odotetaan paljon

Etiopia oli 25 vuotta rauhan saareke kuohuvan Afrikan sarven juuressa, mutta viime vuodet maa on ollut poikkeustilassa. ”Ei ole takuita siitä, etteikö Etiopia voisi suistua kaaokseen ja väkivaltaan”, sanoo oikeustieteilijä Awol Allo.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Koululaisia pulpettien ääressä

Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten

Koulujen sulkeminen vaikuttaa lähes 1,7 miljardin koululaiseen ja opiskelijaan. Koulutuksen lisäksi moni menettää myös kouluateriat.
Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.
Temppelin raunioituneita pylväitä

Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen

Demokratiakasvatusta on kehitetty Suomessa jonkin verran 2010-luvulla, mutta aihe näkyy edelleen melko vähän opettajakoulutuksen sisällössä ja opetussuunnitelmassa. Sama tilanne on monissa muissa maissa.
Vesihana ulkona

Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla

Saippua on monilla kehittyvillä alueilla luksusta. YK:n asiantuntijat muistuttavat vesipalvelujen tärkeydestä koronapandemian taltuttamiseksi.

Tuoreimmat