Uutiset Etiopian demokratiakehitys

Oromot ja somalit ovat eläneet pitkään rinta rinnan Etiopiassa – nyt etninen väkivalta kiihtyy

Etiopian suurimpien osavaltioiden etniset ryhmät ovat kahakoineet syyskuusta alkaen. ”On vaikea sanoa, tapahtuuko asioita viranomaisten piittaamattomuuden vai heiltä saadun valtuutuksen vuoksi”, pohtii erään avustusjärjestön johtaja.
Äiti ja lapsi Etiopiassa
Etiopian oromoihin kuuluva äiti on paennut lapsensa kanssa teollisuusalueelle Hararin kaupungin liepeillä. (Kuva: James Jeffrey / IPS)

Etiopiassa puhjennut vihanpito kansanryhmien välillä on tuhonnut perinteisen rinnakkaiselon ja ajanut tuhansittain ihmisiä kodeistaan.

”Olin valmistamassa päivällistä miehelleni, kun hän tuli töistä ja ajoi minut pois kotoa”, Zahala Shekabde kertoo. Hän on somali ja aviossa oromomiehen kanssa. Nainen joutui ottamaan kolme aiemmasta liitosta olevaa lastaan mukaansa, mutta parin yhteisen lapsen mies piti itsellään.

Monet Etiopian Oromian osavaltiossa asuneet somalit ovat saaneet äkkihäädön. Paikalliset viranomaiset sanovat, että taustalla on oromojen huono kohtelu Etiopian Somalin osavaltion pääkaupungissa Jijigassa.

Jopa 50 000 oromoa on joutunut lähtemään Somalin alueelta sekä paikoin myös Djiboutista ja Somalimaasta.

Mellakoita ja häätöjä

Etiopian suurin väestöryhmä, oromot, on syksystä 2015 protestoinut maidensa menetyksiä ja pienen tigre-heimon ylivaltaa Etiopiassa. Nokittelu somalien kanssa sai alkunsa oromojen mellakoinnista syyskuussa Awedayssa Oromian ja Somalin rajaseudulla. Vähintään 18 somalia kuoli ja moni lähti pakoon.

Sen jälkeen Somalin osavaltio alkoi häätää oromoja Jijigasta ja muualta. Sen sanottiin tapahtuvan oromojen suojelemiseksi.

”Mieheni jäi sairaana kotiin, kun lähdin töihin 20. syyskuuta. Myöhemmin hän soitti ja pyysi minua hakemaan lapset kotoa, koska lähellä oli puhjennut yhteenotto”, Jijigan lähellä sijaitsevassa kylässä asunut oromo Fateer Shafee kertoo.

Kotiin ehdittyään Shafee löysi lapset ulkoa, mutta talo oli poltettu ja mies sen mukana.

Poliisia syytetään, armeijaa kiitetään

Pakolaisten hätämajoituspaikoissa sekä oromot että somalit kertovat väkivallasta, josta syytetään usein osavaltioiden erikoispoliisijoukkoja.

Sekä Oromian että Somalin johto kiistää syytökset. Etiopian hallitusta moititaan siitä, ettei se tee tarpeeksi estääkseen väkivaltaisuuksia.

”On vaikea sanoa, tapahtuuko asioita viranomaisten piittaamattomuuden vai heiltä saadun valtuutuksen vuoksi”, erään avustusjärjestön johtaja pohtii.

Dire Dawan kaupungin liepeillä sijaitsee pakolaisleiri, jonne yli 5 000 somaliperhettä on paennut vuonna 2015 alkanutta kuivuutta ja etnisiä ongelmia. Nyt viereen on noussut toinen leiri, jossa uusinta väkivalta-aaltoa paenneita somaliperhekuntia on lähes 4 000.

”Verilöylyjä panevat toimeen univormupukuiset poliisit”, eräs uuden leirin asukas sanoo.

Moni somali kertoo selvinneensä hengissä Etiopian armeijan sotilaiden puututtua asiaan. Mutta joukot viipyivät korkeitaan viikon, joten kotiin ei voinut jäädä eikä palata.

Maaseudun rauha rikkoontui

Oromia ja Somali ovat Etiopian laajimmat osavaltiot, joilla on yhteistä rajaa 1 400 kilometriä. 35 miljoonaa oromoa muodostavat 105 miljoonan asukkaan Etiopian suurimman väestöryhmän. Somaleja on 6,5 miljoonaa.

Etnisen konfliktin juuret ovat 1970-luvulla käydyssä Etiopian ja Somalian sodassa ja paljon sitäkin kauempana. Väkivalta on kuitenkin uutta maaseudulla, missä oromot ja somalit elivät pitkään rauhassa ja seka-avioliitot olivat tavallisia.

Vuonna 2004 järjestetty kansanäänestys osavaltioiden rajaseudun 420 pikkukunnan kohtalosta määräsi niistä 80 prosenttia Oromiaan. Jo tuolloin alueelta lähti tuhansia somaleja. Hanke on yhä kesken, mitä jotkut pitävät levottomuuksien osasyynä kuivuuden aiheuttamien laidunkiistojen ohella.

Kaikki eivät niele selityksiä. ”Kuivuudesta on selvitty ennen ilman väkivaltaa. Tämä on ihmisen aiheuttamaa, ja pääsyy on politiikka”, eräs somalialueen hallintoviranomainen vakuuttaa.

Toisten mielestä väkivaltaa lietsovat ulkomailla asuvat etiopialaiset ja sosiaalinen media. ”Oromoja johdetaan Yhdysvaltain Minnesotasta, Oromian hallituksen vaikutusvalta ei siihen riittäisi”, toinen somalivirkailija uskoo.

Etiopian demokratiakehitys pakolaisetpolitiikkakonflikti Etiopia Suomen IPS

Lue myös

Etiopian lippu

Etiopian poliittiset uudistukset takkuilevat – vapautettuja poliittisia vankeja pidätettiin uudelleen

Etiopian pääministeri Hailemariam Desalegn kohahdutti alkuvuodesta ilmoittamalla maan vapauttavan ison liudan poliittisia vankeja. Nyt maan viranomaiset ovat kuitenkin pidättäneet uudelleen opposition edustajia ja toimittajia, jotka olivat juhlineet vapautusta.
Somalipakolaisia Etiopiassa istumassa seinän vieressä

Some lietsoo etnistä eripuraa Etiopiassa – muistuttaa Ruandan tilannetta ennen kansanmurhaa

Tuhannet etiopialaiset ovat maan sisäisinä pakolaisina sen jäljiltä, kun etninen väkivalta leimahti viime syyskuussa. Moni epäilee, että etnisiä levottomuuksia lietsotaan poliittisista syistä.
Etiopian entinen pääministeri Hailemariam Desalegn ja muita ihmisiä

Valtarakenteet horjuvat Etiopiassa – uudelta pääministeriltä odotetaan paljon

Etiopia oli 25 vuotta rauhan saareke kuohuvan Afrikan sarven juuressa, mutta viime vuodet maa on ollut poikkeustilassa. ”Ei ole takuita siitä, etteikö Etiopia voisi suistua kaaokseen ja väkivaltaan”, sanoo oikeustieteilijä Awol Allo.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ryhmäkuva esiintyjistä ja ohjaajasta

Roolit päälaellaan – Aleksanterin teatterin uusi Zambezi-esitys kertoo, miten käy suomalaisperheelle, joka joutuu pakenemaan Afrikkaan

Ritva Siikalan ohjaama näytelmä kertoo suomalaisperheestä, joka joutuu pakenemaan kaoottiseen tilaan ajautuneesta Euroopasta fiktiiviseen Zambeziin. Se muistuttaa, että kuka tahansa voi päätyä pakolaiseksi, sillä tulevaisuudesta ei tiedä kukaan. ”Mogadishu oli vielä 1980-luvulla Afrikan rauhallisimpia kaupunkeja”, muistuttaa esityksessä näyttelevä Wali Hashi.
Mies puolilähikuvassa

Lääkäri Pentti Haatanen on seurannut avustustyössä pakolaiskriisejä vuosien ajan – ”En ole kyynistynyt”

SPR:n avustustyöntekijänä vuosikymmeniä ollut Pentti Haatanen on työskennellyt muun muassa Kreikan pakolaisleireillä, jossa hoitoa kaivataan niin perussairauksiin kuin mielenterveysongelmiinkin.
Ujuni Ahmed yleiskuvassa Helsingin Oodi-kirjaston edustalla

Suomen PENin sananvapauspalkinto naisten ja tyttöjen oikeuksia ajavalle Ujuni Ahmedille – ”Sananvapaus ei oikeuta vihapuheeseen”

Kirjailijoiden sananvapausjärjestön mukaan Ujuni Ahmed on käyttänyt rohkeasti sananvapauttaan puolustaakseen suomalaisessa yhteiskunnassa hauraimmassa asemassa olevien naisten ja tyttöjen oikeuksia. Konkreettinen esimerkki Ahmedin työstä on tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltävän erillislain saaminen eduskunnan käsittelyyn.
Kaksi naista puolilähikuvassa

Ystävätoiminta yhdistää naisia eri kulttuureista – Melise Mwanto ja Liina Aaltonen kokkaavat ja puhuvat suomea yhdessä

Mannerheimin Lastensuojeluliiton ystävyystoiminta on matalan kynnyksen vapaaehtoistoimintaa, jossa suomea puhuvat naiset ja maahanmuuttajanaiset ystävystyvät. Kongolaistaustainen Melise Mwanto haki mukaan, koska halusi sekä oppia kieltä että löytää ystävän, jolla olisi lapsia.
Yleiskuva YK:n turvallisuusneuvoston istuntosalista

YK-järjestöt: Syyrian pakolaiskriisi pahimmillaan koko konfliktin aikana

Syyrian Idlibistä on paennut lähes 700 000 ihmistä joulukuun alun jälkeen. ”Monet koulut ja moskeijat ovat täynnä pakolaisperheitä, ja tilan löytämisestä jopa keskeneräisistä rakennuksista on tullut lähes mahdotonta”, kertoo UNHCR:n edustaja Andrej Mahecic.

Tuoreimmat

Lääkäri Pentti Haatanen on seurannut avustustyössä pakolaiskriisejä vuosien ajan – ”En ole kyynistynyt”
Roolit päälaellaan – Aleksanterin teatterin uusi Zambezi-esitys kertoo, miten käy suomalaisperheelle, joka joutuu pakenemaan Afrikkaan
Suomen PENin sananvapauspalkinto naisten ja tyttöjen oikeuksia ajavalle Ujuni Ahmedille – ”Sananvapaus ei oikeuta vihapuheeseen”
Ystävätoiminta yhdistää naisia eri kulttuureista – Melise Mwanto ja Liina Aaltonen kokkaavat ja puhuvat suomea yhdessä
YK-järjestöt: Syyrian pakolaiskriisi pahimmillaan koko konfliktin aikana
Uudet avunantajat ja kansalaisten skeptisyys asettavat paineita perinteiselle kehitysyhteistyölle – Avunantajilta vaaditaan nyt nöyryyttä, sanoo OECD:n kehy-johtaja Susanna Moorehead
Kehittyvien maiden tytöt kaihtavat luonnontieteiden ja tekniikan opiskelua – ”Patriarkaalinen kulttuuri ja sosialisaatio tekevät päätöksen opiskelijoiden puolesta”
Ani harva pakolainen pääsi viime vuonna uuteen kotimaahan
Jätteestä ravinnoksi: Kolkatan kalalammikot ovat ainutlaatuinen vedenpuhdistusjärjestelmä, jota rakennushankkeet uhkaavat
Kuivuus ja tulvat vaikeuttavat ruuansaantia eteläisessä Afrikassa – Sambialaisen Planeta Hatuleken perhe selvisi puutarhatuotteita myymällä