Uutiset

Orjuus on yhä yleistä Brasiliassa – Taloustaantuma ja työaikalaki tekivät ilmiöstä nykyaikaisen

Brasilian viranomaiset ovat 25 vuodessa pelastaneet kaikkiaan 54 778 työläistä orjuudesta tai alentavista olosuhteista. Aktivistien mukaan ilmiöstä on tullut kuitenkin yhä vaikeampi tunnistaa.
Brasilian lippu kaupunkimaiseman taustalla
Brasilian viranomaiset ovat 25 vuodessa pelastaneet kaikkiaan 54 778 työläistä orjuudesta tai alentavista olosuhteista. (Kuva: L.C. Nøttaasen / CC BY 2.0)

(IPS) -- ”Orjatyö ei ole vähentymässä. Sillä on uusia muotoja, ja se on laajentunut uusille sektoreille”, Ivanete da Silva Sousa sanoo. Hän on brasilialainen orjuutta vastustava aktivisti.

Sousa on vuonna 1996 Brasilian Açailandiaan perustetun Elämän ja ihmisoikeuksien puolustuskeskuksen (CDVDH) käynnistäjiä.

Maranhãon osavaltion länsiosan 112 000 asukkaan Açailandia on orjatyövoiman keskus. Maranhão on Brasilian suurin laittomaan työhön pakotetun työvoiman tuottaja, ja Açailandia sijaitsee lähellä Parán viidakko-osavaltiota, jossa orjuuden kaltaiset työolot ovat yleisiä. Orjat polttavat hiiltä paikalliselle rauta- ja terästeollisuudelle.

Vuodesta 2006 lähtien orjatyö on laajentunut kaupunkialueille. Se on levinnyt karjankasvatuksesta, hiilen ja sokerin tuotannosta kaupunkien rakennus- ja tekstiiliteollisuuteen.

Työnantajat myös käyttävät hyväkseen vuoden 2017 työlakiuudistuksen myötä käyttöön otettua ”tuntipankkia” ja pakottavat työläiset tekemään ylitöitä sekä luopumaan viikoittaisesta vapaastaan. Ylityötunnit karttuvat eikä niistä voi kieltäytyä, mutta korvausta ei kuulu eikä laki määrää rangaistusta maksusta pidättäytyvälle työnantajalle.

Vuoden 2017 uudistusta puolusteltiin sillä, että näin saatiin työlait vastaamaan talouden ja työvoiman suhteiden tämänhetkistä tilaa. ”Sen sijaan se tarjosikin uusia mahdollisuuksia orjatyön nykyaikaistamiselle. Samalla orjuuden tunnistaminen muuttui entistä vaikeammaksi”, Sousa sanoo.

Kymmeniätuhansia vapautettuja orjia

Brasilia myönsi vasta vuonna 1995, että orjuus on ongelma, joka valtion on ratkaistava.

Taistelu orjuutta vastaan oli huipussaan vuosina 2003–2010, jolloin vapautettiin keskimäärin yli 3 000 työläistä vuosittain, ennätysvuonna 2007 peräti 6 001. Sittemmin luvut ovat tasaisesti laskeneet viime vuoden 1 050:een.

Brasilian viranomaiset ovat 25 vuodessa pelastaneet kaikkiaan 54 778 työläistä orjuudesta tai alentavista olosuhteista.

Aluksi keskityttiin Amazonin viidakko-osavaltioihin Paráan, Mato Grossoon ja Maranhãoon, mutta myöhemmin tutkimukset levitettiin koko Brasiliaan, myös vauraampiin ja teollistuneempiin alueisiin maan etelä- ja kaakkoisosissa.

”Orjatyön löytäminen uusista Brasilian osista ja uusilta aloilta vain paljastaa tilanteen, joka todennäköisesti oli olemassa jo aiemmin. Sitä ei vain ollut riittävästi tutkittu”, katolisen kirkon Comissão Pastoral da Terra -järjestön orjuudenvastaista kampanjaa koordinoiva Xavier Plassat kertoo.

Uusia taktiikkoja

Kun Brasilian talous alkoi taantua vuonna 2015 ja työttömyys nousi jyrkästi, myös kammottavissa olosuhteissa surkeasti ansaitsevat työntekijät alkoivat pelätä työnsä menettämistä. Väärinkäytösilmoitukset vähenivät, samoin tarkastukset ja pelastusoperaatiot. Samalla työnantajat muuttivat taktiikkaansa.

”He alkoivat käyttää pienempiä työporukoita lyhyemmän aikaa kerrallaan sekä luopuivat suurten työläismäärien kuljettamisesta pitkien matkojen päähän”, Plassat kertoo. ”Amazonilla on niin sanotusti kirurgista metsäkatoa, joka tapahtuu niin pienimuotoisesti ja suojelluilla alueilla, etteivät satelliittikuvat paljasta sitä. Siksi ei myöskään havaita siellä orjuudessa raatavia.”

Myös nykyorjuuden vastustaminen vaatisi uusia taktiikkoja, esimerkiksi aiempaa perusteellisempia ja älykkäämpiä tarkastuksia, jotka kohdistuisivat myös yritysten kirjanpitoon, Plassat suosittaa.

Brasilian keskushallitus on leikannut orjatyötä vastustavien virastojen budjettia. Pelastustoimet kuitenkin jatkuvat, sillä paikalliset viranomaiset haluavat jatkaa taistelua resurssien rajallisuudesta huolimatta.

Ilmiön täydellinen juuriminen vaatisi myös ennaltaehkäiseviä toimia, joilla vahvistettaisiin yhteisöjä ja lisättäisiin paikallisia vaihtoehtoja siirtolaisuudelle ja pakkotyölle. Pelastetut puolestaan tarvitsisivat uudelleenkoulutusta, jotta eivät joutuisi takaisin samaan ansaan.

Tällä hetkellä Brasiliassa arvioidaan olevan vielä 369 000 työläistä orjuuden kaltaisissa olosuhteissa.

ihmisoikeudetihmiskauppatyö Brasilia Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ihminen korkean puun vieressä, taustalla pakolaisleirin asumuksia.

”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä

Maailma.net aloittaa uuden juttusarjan unohdetuista kriiseistä ja konflikteista, joista kuullaan maailman medioissa harvoin. Yksi niistä on Keski-Sahelissa, jossa ihmiset pakenevat jihadistista väkivaltaa ja aseellisten ryhmien hyökkäyksiä. Aiemmin rauhallisessa Burkina Fasossa sisäisten pakolaisten määrä on kymmenkertaistunut lyhyessä ajassa.
Mies pitelee puuntainta kädessään.

Ruanda onnistui ennallistamaan yli 800 000 hehtaaria metsää – Siemenpankki auttoi metsien pelastamisessa

Ruanda on kohonnut metsityksessä ja metsien ennallistamisessa maailmanmestariluokkaan. Syynä on muun muassa kansallinen puunsiemenkeskus, josta uskotaan tulevan alueellinen.
Kaksi kasvomaskein suojautunutta ihmistä liikenteen seassa.

Maailman haavoittuvimmat kärsivät koronaviruspandemiasta eniten – Ympäri maailman raportoidaan köyhimpiin kohdistuvia väkivallantekoja

Niin Nigeriassa, Intiassa, Filippiineillä kuin Etelä-Afrikassakin on raportoitu viranomaisten väkivallan kasvaneen koronaviruspandemian aikana. Kohteina ovat useimmiten köyhimmät, kirjoittaa Olli-Pekka Haavisto.
Mies seisoo rakennuksen raunioilla.

Jemenissä on paljastumassa koronakatastrofi – Avustusjärjestöjen mukaan hengitystieoireisiin kuolleiden määrä on noussut nopeasti

Jemenissä on todettu melko vähän tartuntoja, mutta järjestöjen tiedot viittaavat siihen, että tapauksia on paljon luultua enemmän. Terveydenhuoltojärjestelmä ei kykene hoitamaan heitä. ”Olemme kuulleet perheistä, jotka ovat menettäneet kaksi tai kolme läheistä viikossa”, kertoo Pelastakaa Lasten ohjelmajohtaja Mohammed Alshamaa.
Kolme Bangladeshin lippua kerrostalon edustalla.

Sykloni Amphan on vaikuttanut jopa kymmenen miljoonan ihmisen elämään Bangladeshissa – ”Puoli miljoonaa perhettä on saattanut menettää kotinsa”

Jopa 180 kilometriä tunnissa puhaltavia tuulia mukanaan tuonut sykloni on tuhonnut taloja, katkonut sähköjä ja vienyt viljasatoa Intiassa ja Bangladeshissa. YK:n mukaan myrskyn tieltä ehdittiin kuitenkin evakuoida noin kolme miljoonaa ihmistä.

Tuoreimmat

Luetuimmat

”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä
Voisiko vaatteita valmistaa ekologisesti ja ilman hikipajoja? – Siihen tähtää uusi tutkimushanke
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
EU:hun pyrkivät siirtolaiset ahdingossa Balkanilla
Kehitysyhteistyöstä tuli koronaviruksen torjuntaa – Moni suomalaisjärjestö jakaa nyt apua pandemian vaikutuksista kärsiville, mutta samalla pelätään lahjoitusten vähenemistä
Aavikkokulkusirkka on ”eloonjäämisen mestari”, jonka parvet voivat syödä päivässä 35 000 ihmisen ruuat – ”Ihmiset eivät uskalla viljellä, koska he tietävät, että ne ovat tulossa”, kertoo avustusjärjestön työntekijä Etiopiasta
”Monet pelkäävät, etteivät kuole koronaan vaan muihin tauteihin tai nälkään” – Afrikassa on todettu vielä vähän tartuntoja, mutta koronaviruksen vaikutukset näkyvät jo
Unkarin parlamentti kieltäytyi ratifioimasta naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista sopimusta – ”Yritys kääntää huomio pois maan omista epäonnistumisista”, sanoo Amnesty
Sudan kieltää tyttöjen sukuelinten silpomisen – Toimenpiteestä saa jatkossa kolmen vuoden vankeustuomion
Ensimmäinen koronavirustartunta todettu maailman suurimmalla pakolaisleirillä – ”Tämä pandemia voi viedä Bangladeshin kehitystä taaksepäin vuosikymmenillä”