Uutiset

Orjuus on yhä yleistä Brasiliassa – Taloustaantuma ja työaikalaki tekivät ilmiöstä nykyaikaisen

Brasilian viranomaiset ovat 25 vuodessa pelastaneet kaikkiaan 54 778 työläistä orjuudesta tai alentavista olosuhteista. Aktivistien mukaan ilmiöstä on tullut kuitenkin yhä vaikeampi tunnistaa.
Brasilian lippu kaupunkimaiseman taustalla
Brasilian viranomaiset ovat 25 vuodessa pelastaneet kaikkiaan 54 778 työläistä orjuudesta tai alentavista olosuhteista. (Kuva: L.C. Nøttaasen / CC BY 2.0)

(IPS) -- ”Orjatyö ei ole vähentymässä. Sillä on uusia muotoja, ja se on laajentunut uusille sektoreille”, Ivanete da Silva Sousa sanoo. Hän on brasilialainen orjuutta vastustava aktivisti.

Sousa on vuonna 1996 Brasilian Açailandiaan perustetun Elämän ja ihmisoikeuksien puolustuskeskuksen (CDVDH) käynnistäjiä.

Maranhãon osavaltion länsiosan 112 000 asukkaan Açailandia on orjatyövoiman keskus. Maranhão on Brasilian suurin laittomaan työhön pakotetun työvoiman tuottaja, ja Açailandia sijaitsee lähellä Parán viidakko-osavaltiota, jossa orjuuden kaltaiset työolot ovat yleisiä. Orjat polttavat hiiltä paikalliselle rauta- ja terästeollisuudelle.

Vuodesta 2006 lähtien orjatyö on laajentunut kaupunkialueille. Se on levinnyt karjankasvatuksesta, hiilen ja sokerin tuotannosta kaupunkien rakennus- ja tekstiiliteollisuuteen.

Työnantajat myös käyttävät hyväkseen vuoden 2017 työlakiuudistuksen myötä käyttöön otettua ”tuntipankkia” ja pakottavat työläiset tekemään ylitöitä sekä luopumaan viikoittaisesta vapaastaan. Ylityötunnit karttuvat eikä niistä voi kieltäytyä, mutta korvausta ei kuulu eikä laki määrää rangaistusta maksusta pidättäytyvälle työnantajalle.

Vuoden 2017 uudistusta puolusteltiin sillä, että näin saatiin työlait vastaamaan talouden ja työvoiman suhteiden tämänhetkistä tilaa. ”Sen sijaan se tarjosikin uusia mahdollisuuksia orjatyön nykyaikaistamiselle. Samalla orjuuden tunnistaminen muuttui entistä vaikeammaksi”, Sousa sanoo.

Kymmeniätuhansia vapautettuja orjia

Brasilia myönsi vasta vuonna 1995, että orjuus on ongelma, joka valtion on ratkaistava.

Taistelu orjuutta vastaan oli huipussaan vuosina 2003–2010, jolloin vapautettiin keskimäärin yli 3 000 työläistä vuosittain, ennätysvuonna 2007 peräti 6 001. Sittemmin luvut ovat tasaisesti laskeneet viime vuoden 1 050:een.

Brasilian viranomaiset ovat 25 vuodessa pelastaneet kaikkiaan 54 778 työläistä orjuudesta tai alentavista olosuhteista.

Aluksi keskityttiin Amazonin viidakko-osavaltioihin Paráan, Mato Grossoon ja Maranhãoon, mutta myöhemmin tutkimukset levitettiin koko Brasiliaan, myös vauraampiin ja teollistuneempiin alueisiin maan etelä- ja kaakkoisosissa.

”Orjatyön löytäminen uusista Brasilian osista ja uusilta aloilta vain paljastaa tilanteen, joka todennäköisesti oli olemassa jo aiemmin. Sitä ei vain ollut riittävästi tutkittu”, katolisen kirkon Comissão Pastoral da Terra -järjestön orjuudenvastaista kampanjaa koordinoiva Xavier Plassat kertoo.

Uusia taktiikkoja

Kun Brasilian talous alkoi taantua vuonna 2015 ja työttömyys nousi jyrkästi, myös kammottavissa olosuhteissa surkeasti ansaitsevat työntekijät alkoivat pelätä työnsä menettämistä. Väärinkäytösilmoitukset vähenivät, samoin tarkastukset ja pelastusoperaatiot. Samalla työnantajat muuttivat taktiikkaansa.

”He alkoivat käyttää pienempiä työporukoita lyhyemmän aikaa kerrallaan sekä luopuivat suurten työläismäärien kuljettamisesta pitkien matkojen päähän”, Plassat kertoo. ”Amazonilla on niin sanotusti kirurgista metsäkatoa, joka tapahtuu niin pienimuotoisesti ja suojelluilla alueilla, etteivät satelliittikuvat paljasta sitä. Siksi ei myöskään havaita siellä orjuudessa raatavia.”

Myös nykyorjuuden vastustaminen vaatisi uusia taktiikkoja, esimerkiksi aiempaa perusteellisempia ja älykkäämpiä tarkastuksia, jotka kohdistuisivat myös yritysten kirjanpitoon, Plassat suosittaa.

Brasilian keskushallitus on leikannut orjatyötä vastustavien virastojen budjettia. Pelastustoimet kuitenkin jatkuvat, sillä paikalliset viranomaiset haluavat jatkaa taistelua resurssien rajallisuudesta huolimatta.

Ilmiön täydellinen juuriminen vaatisi myös ennaltaehkäiseviä toimia, joilla vahvistettaisiin yhteisöjä ja lisättäisiin paikallisia vaihtoehtoja siirtolaisuudelle ja pakkotyölle. Pelastetut puolestaan tarvitsisivat uudelleenkoulutusta, jotta eivät joutuisi takaisin samaan ansaan.

Tällä hetkellä Brasiliassa arvioidaan olevan vielä 369 000 työläistä orjuuden kaltaisissa olosuhteissa.

ihmisoikeudetihmiskauppatyö Brasilia Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta vihreällä penkillä kimppu vaaleanpunaisia neilikoita kädessään

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon

Sanna Kekäläinen pohti vuosia, miten kääntää ilmastonmuutos esittävien taiteiden kielelle. Tuloksena on Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ensi-iltansa saava teos If I Would Lose My Voice, jonka keskiössä eivät ole ihmiset henkilökohtaisine tunteineen vaan maapallo, jolla ihmiset ovat "pelkkiä pieniä kakkiaisia”.
Myyntikoju ja ihmisiä kadun varrella.

Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa

Kroonisesta ruokapulasta kärsivään Haitiin on vaikea löytää avustusrahaa, sillä köyhyys ei ole mitään uutta tai dramaattista. ”Pelkkä epäonnistuneena oleminen ei ylitä uutiskynnystä”, toteaa Latinalaisen Amerikan historian ja tutkimuksen dosentti Pekka Valtonen.
Rivi pientaloja, joiden katolla on aurinkopaneelit

Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta

Aurinkoenergian käyttö sähkövoiman lähteenä kasvaa Brasiliassa kovaa vauhtia. Samaan aikaan kun korona on lisännyt työttömyyttä muilla aloilla, aurinkoenergiahankkeet ovat synnyttäneet maahan tänä vuonna lähes 40 000 uutta työpaikkaa. Kasvun taustalla ovat pääosin yksityiset kuluttajat ja yritykset, sillä aurinkoenergia tulee monia muita energiamuotoja halvemmaksi.
Aasi ja kaksi lasta keräämässä vettä keltaisiin kanistereihin

Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute

Yli puolet senegalilaisista koulutytöistä jää joskus pois koulusta kuukautisten vuoksi ja moni joutuu lopettamaan kokonaan. Senegalin kouluista vain yhdellä prosentilla on erilliset tyttöjen käymälät. Kuukautishygienian ylläpitoa hankaloittaa myös paheneva vesipula.

Tuoreimmat

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta
Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute
”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa
Avustusjärjestöt: Jemen ”hirvittävän katastrofin” partaalla – Uhkana kolera, korona, nälkä ja tulvat
Senegalissa on vain muutama naispuolinen startup-yrittäjä ja Siny Samba, 28, on yksi heistä
YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Puhetta ymmärtävä chatbotti yhdistää intialaiset pienviljelijät ja kuluttajat – Digitaalinen markkinapaikka korjaa pandemian aiheuttamia häiriöitä
Egypti ja Etiopia vesisodan kynnyksellä – Egyptiläiset pelkäävät, että Etiopian jättipato vie Niilin vedet

Luetuimmat

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
Tutkimus: Alle 15-vuotiaiden tyttöjen sukuelinten silpominen romahtanut Afrikassa – ”Riskitekijät ovat silti yhä vallalla”
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”
Maailmassa on tarpeeksi ruokaa, mutta koronavirus voi silti aiheuttaa ruokakriisin – Yksi syy ovat huonosti toimivat tuotantoketjut
Kehitysmaiden verovaje on 30–60 prosenttia – Suomi ohjaa 8,6 miljoonaa euroa verotusjärjestelmien parantamiseen