Onko Venäjällä toivoa muutoksesta? | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Onko Venäjällä toivoa muutoksesta?

Venäjällä on nähty suuria sodanvastaisia mielenosoituksia, mutta suuri osa kansasta on tietämätön siitä, mitä Ukrainassa tapahtuu. Maan taloudellinen eliitti ei kannata välirikkoa lännen kanssa, mutta oligarkeillakaan ei välttämättä ole vaikutusvaltaa Vladimir Putiniin.

Graffiti, jossa lepakolla on Vladimir Putinin pää.

Kuva: Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tuomittu maailmalla laajasti. Länsimaat ovat tukeneet Ukrainaa poliittisesti, taloudellisesti ja asetoimituksilla. Venäjää vastaan on määrätty ennennäkemättömän laajat talouspakotteet.

Vladimir Putin istuu kuitenkin edelleen valtaistuimellaan, eivätkä häntä valitettavasti taida hetkauttaa sen enempää sodassa surmansa saaneet venäläissotilaat kuin Venäjän talouden kurjistuminen pakotteiden seurauksena.

Jotkut läntiset analyytikot ovat toiveikkaasti arvelleet, että mieletön sotaretki olisi Putinin lopun alkua. Venäjällä valta ei vaihdu vaaleissa, koska ne eivät ole vapaita. Mutta onko mahdollista, että venäläiset nousisivat sodan vuoksi niin laajoihin protesteihin, että järjestelmän olisi pakko muuttua? Tai voisivatko Venäjän yhteiskunnan eliitit todeta, että Putinista on tullut maalleen ongelma, ja vaatia hänen väistymistään?

”Tilanne muuttuu nyt niin nopeasti ja dramaattisesti, että kaikki on mahdollista”, toteaa Aleksanteri-instituutin tutkijatohtori Margarita Zavadskaja.

Sota on jo nyt herättänyt Venäjällä laajaa vastarintaa – etenkin siihen nähden, miten vähän Venäjän valtio sallii kansalaisiltaan mitään arvostelua järjestelmää kohtaan.

Zavadskaja sanoo, että protestien organisointi on Venäjällä nyt vielä vaikeampaa kuin vielä pari vuotta sitten. 2010-luvun aikana oppositioaktivisti Aleksei Navalnyin järjestö paljasti kansalaisille Venäjän vallanpitäjien väärinkäytöksiä ja korruptiota. Nyt Navalnyi on vankilassa, ja hänen järjestönsä on kielletty.

Joka tapauksessa suuri määrä venäläisiä on lähtenyt kaduille osoittamaan mieltään sotaa vastaan. Venäläisen Ovd-info-sivuston mukaan viime päivien protestien yhteydessä on pidätetty lähes 7 000 ihmistä.

”Siihen lukuun nähden mielenosoittajia on oltava valtavan paljon enemmän. Kaikki, jotka Venäjällä lähtevät kadulle mieltään osoittamaan, tietävät ottavansa ison riskin”, sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija Veera Laine.

Venäjällä on myös kerätty nimiä sotaa vastustaviin avoimiin kirjeisiin. Eri ammattiryhmät ovat julkaisseet omia vetoomuksiaan. Lisäksi yleinen sotaa vastustava vetoomus on kerännyt yli miljoona allekirjoitusta. Tässä tosin on mukana muitakin kuin venäläisiä.

Toisaalta Laine huomauttaa, että suuri osa venäläisistä ei juuri seuraa ulkopolitiikkaa. Venäjän valtiollisissa medioissa on ylipäänsä kerrottu sodasta kiertoilmauksin ja puhuttu vain ”erityisoperaatiosta”. Jo ennestään ahtaalle ajetun median tilanne vain pahenee: tiistaina 1. maaliskuuta ilmoitettiin tv-kanava Doždin ja radiokanava Eho Moskvyn sulkemisesta. Moni Venäjällä on tietämätön siitä, että maa ampuu ohjuksia siviilikohteisiin.

Talouspakotteilla on kiistatta vaikutuksensa venäläisten arkeen. Lännessä toivotaan, että tämä saisi kansalaiset kääntymään Putinia vastaan.

”On kuitenkin epävarmaa, näkevätkö ihmiset sen Putinin sotaretken syyksi. Hallinto pyrkii esittämään asian niin, että länsi olisi asettanut pakotteita joka tapauksessa, koska se vain haluaa Venäjän olevan heikko ja hajanainen”, Laine sanoo.

Tavallisten kansalaisten lisäksi lännen pakotteet iskevät kovaa myös raharikkaisiin. Välirikko lännen kanssa ei ole heidän intresseissään. Kaksi Putinille läheistä oligarkkia, Mihail Fridman ja Oleg Deripaska, ovat jo vaatineet julkisesti sodan lopettamista. Kulisseissa samanlaisia ajatuksia on todennäköisesti muillakin.

”Siitä voi alkaa dominoefekti taloudellisen eliitin piirissä”, Margarita Zavadskaja arvioi.

Aleksanteri-instituutin professori Vladimir Gelman toteaa, että eliitti samaan aikaan pelkää Putinia ja inhoaa sitä, mitä tämä on tehnyt. Gelman huomauttaa, että vaikka Fridman ja Deripaska vaativat sodan lopettamista, hekään eivät tuominneet Putinia.

”He pyrkivät puhumaan varovaisesti rauhan puolesta, mutta eivät osoita syyttävää sormea.”

Talouseliitin tyytymättömyydessä saattaisi piillä muutoksen siemen. Tosin esimerkiksi Financial Timesin Moskovan-kirjeenvaihtajan mukaan oligarkit ovat Putinin edessä voimattomia.

Poliittisen eliitin suhteen toivoa on vielä vähemmän, toteaa Vladimir Gelman. Hänen mukaansa venäläispoliitikot ovat täysin riippuvaisia Putinista ja pysyvät ruodussa viimeiseen asti.

Kommentit

Lähettänyt Jaar (ei varmistettu) 15.6.2022 - 06:11

artikkelin kirjoittaja on ehdoton propagandisti, joka ei tiedä mitä maailmassa tapahtuu

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia