Uutiset

Onko tietoyhteiskunnalla merkitystä köyhissä maissa?

Joskus kuulee kysyttävän, mitä hyötyä tietokoneista on maissa, joissa akuutein ongelma on äärimmäinen köyhyys eikä suuri osa kansasta osaa lukea. Digitaalinen kuilu kehitysmaiden ja teollisuusmaiden välillä kasvattaa kuitenkin kuilua myös muilla yhteiskunnan osa-alueilla. Vaikka köyhät maat jättäytyisivät ICT-kehityksen ulkopuolelle, ne eivät silti voisi välttyä sen vaikutuksilta.

Toisinaan kuulee väitettävän, ettei tietoteknologiasta ole hyötyä maissa, joissa akuutein ongelma on äärimmäinen köyhyys eikä suuri osa kansasta osaa lukea. Osittain väitteessä on perää, mutta aivan näin yksinkertaisesti tietoyhteiskuntakeskustelua tuskin voi ohittaa.

Yleiset kehitystavoitteet ja ICT voivat tukea toinen toistaan kahdella tavalla, uskoo intialaistutkija Avinash Jha: käytännössä jokainen valtio on riippuvainen tietoteknologiasta, mikäli se mielii saada kansallisen taloutensa sopeutettua globaalin talouselämän dynamiikkaan.

Lyhyesti sanottuna ICT-osaaminen on siis yksi talouskasvun edellytys. Toisaalta itseisarvoiseksi kehitystavoitteeksi on Jhan mielestä katsottava myös siirtyminen kohti osaavampaa, koulutetumpaa yhteiskuntaa. Tässä tieto- ja viestintäteknologia voi toimia merkittävänä tukena.

Kyse on paitsi uusista teknologioista myös globalisaatiosta ja erilaisten yhteiskunnan osa-alueiden verkottumisesta maailmanlaajuisesti: liike-elämän lisäksi hallitukset, kansalaisjärjestöt, poliittiset liikkeet, media ja tiedemaailma ovat entistä tiiviimmässä vuorovaikutuksessa ICT:n avulla.

"Jos et käytä näitä teknologioita, saatat jäädä koko sen globaalin verkkoyhteisön ulkopuolelle, joka kehittyy osana maailmanyhteisöä", Jha muotoilee. Toisin sanottuna "digitaalinen kuilu" kehitysmaiden ja teollisuusmaiden välillä kasvattaa kuilua myös muilla yhteiskunnan osa-alueilla.

Vaikka köyhät maat päättäisivät jättäytyä ICT-kehityksen ulkopuolelle, ne eivät silti voisi välttyä sen vaikutuksilta. Esimerkiksi maaseutu- ja kyläyhteisöjen elämänmuoto tosin kiinnittyy perinteen kautta opittuihin tietoon ja taitoon, mutta globaalitasolla tehdyt kaupankäyntiä ja markkinoita koskevat päätökset heijastuvat vääjäämättä paikallistasolle ja vaikuttavat suoraan ihmisten mahdollisuuksiin selviytyä tietyn elinkeinon varassa.

Paikallismediat tasapainon takaajina

Maailman nykytilanteessa saattaisi olla hyödyllistä katsoa myös taaksepäin teollistumisen aikakauteen ja sen kansainvälisiin vaikutuksiin. "Tämän päivän kehitysmaat maksoivat elämällään ja luonnonvaroillaan sen hinnan, joka teollisen maailman nousu toisaalla maksoi", siteeraa intialaistutkija Krishna Gandhi UNESCOn verkkosivuilla käytyä keskustelua.

"Yhtä suuri osa ihmiskuntaa näyttää tuomitulta maksamaan elämällään ja luonnonvaroillaan nykyisen tietoyhteiskunnan kehityksestä." Uhkana on, että kehitysmaat jäävät jälleen ulkopuolelle, ja niistä tulee rikkaiden maiden yhteiskunnille räätälöityjen tuotteiden kulttuurinen kaatopaikka.

Monet tahot ovat korostaneet paikallismedioiden merkitystä tiedon sisällöistä käytävän kamppailun tasapainottajana. Radio on edelleen maailman laajalle levinnein tiedotusväline, ja on sekä käytännöllinen että edullinen keino maailman köyhimpien yhteisöjen saavuttamiseksi.

Communication Rights in the Information Society (CRIS) –liike korostaa verkkosivuillaan, että paikalliskanavat tarjoavat uutisia ja näkökulmia, joihin eivät vaikuta kansainvälisten uutistoimistojen valinnat. Ohjelmaa tehdäkseen tai sitä kuunnellakseen ei myöskään tarvitse osata lukea.

Tietoyhteiskuntakeskustelua ei tulisikaan rajata koskemaan vain internetiä ja muita uusia teknologioita, vaan myös eri tiedotusvälineiden ja esimerkiksi kirjastojen rooli tiedon lähteenä tulisi arvioida suhteessa paikalliseen kulttuuriin ja muihin ympäröiviin olosuhteisiin. Siten löydettäisiin tehokkaimmat väylät paikallistason osallistumiselle, oman sisällön tuottamiselle ja kulttuurisen monimuotoisuuden säilyttämiselle.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tuhoutuneita rakennuksia ja pölyä.

Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Jälleenrakennus edistyy hitaasti Beirutissa kaksi ja puoli kuukautta ammoniumnitraattilastin räjähdyksen jälkeen. Ihmisiä on päässyt muuttamaan takaisin koteihinsa, mutta tulevaisuus on epävarma. Nyt mielialat ovat synkät, kertovat paikalliset avustustyöntekijät.
Keltainen rakennus, jossa kivipylväät ja koristeellinen pääty.

Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä

Suomi vei viime vuonna aseita muun muassa Arabiemiirikuntiin. Esimerkiksi Bahrainin ja Indonesian aseviennin kohteita ei tiedetä, koska lupajärjestelmä ei ole läpinäkyvä, kritisoi asevientitilastoja kokoava SaferGlobe.
Yleiskuva YK:n kokoussalista.

Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella

Suomi ei ole vielä mukana tammikuussa voimaan tulevassa ydinasekieltosopimuksessa. Hallitusohjelman mukaan Suomi arvioi liittymistä kieltoprosessin edetessä. “Ei voi yhtä aikaa vastustaa ydinaseita ja puolustaa oikeutta niiden hallussapitoon”, kritisoi ICAN Finland -verkoston koordinaattori Claus Montonen.
Autoja ja mopoja kadulla.

Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan

Sosiaalisessa mediassa kiertävä julma raiskausvideo on saanut bangladeshilaiset viime viikkoina kaduille vaatimaan puuttumista seksuaalirikollisuuteen. Kuolemanrangaistus on helppo ratkaisu – oikeusjärjestelmän uudistaminen vaatii enemmän työtä, toteaa Human Rights Watchin asiantuntija Meenakshi Ganguly.
Kuivuneita kuusia alhaaltapäin kuvattuna.

Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista

Maailman maat elvyttävät talouksiaan valtavilla summilla koronan vuoksi. Jos rahaa suunnattaisiin myös ilmastotoimiin, saavutettaisiin win win -tilanne, sanovat tutkijat.

Tuoreimmat

Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä
Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella
Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan
Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Sahelin humanitaarinen kriisi syvenee – Osissa Burkina Fasoa ollaan ”askeleen päässä nälänhädästä”, varoittaa WFP
Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä
Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin tällä viikolla Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”
Vuoden YK:n ystävä -tunnustus professori Eeva Furmanille
Maailman ruokaohjelma vertaili ruuan hintaa Etelä-Sudanista Yhdysvaltoihin – Pahimmillaan perusruoka-annos maksaa 186 prosenttia palkasta

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”
Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet jyrkästi 20 vuoden aikana, ja suurin selitys on ilmasto, sanoo tuore YK-raportti
Maailman ruokaohjelma vertaili ruuan hintaa Etelä-Sudanista Yhdysvaltoihin – Pahimmillaan perusruoka-annos maksaa 186 prosenttia palkasta