Uutiset Ilmastopolitiikka

Öljyteollisuuden rooli ilmastoneuvotteluissa herättää kritiikkiä

Fossiilisia polttoaineita tuottavilla yhtiöillä on laaja edustus järjestöissä, jotka osallistuvat ilmastonmuutosta koskeviin neuvotteluihin. Näin ne ovat onnistuneet jarruttamaan monia päätöksiä, kerrotaan raportissa.
Sotilaiden vartioima öljykenttä Etelä-Sudanin Palougissa
Ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämistä. Kuvassa sotilaiden vartioima öljykenttä Etelä-Sudanin Palougissa. (Kuva: Jared Ferrie / IPS)

(IPS) -- Öljy-yhtiöiden ja muiden saastuttajien mahdollisuuksia vaikuttaa valtioiden välisiin ilmastoneuvotteluihin pitää vähentää, kehitysmaat vaativat. Rikkaiden maiden mielestä yhtiöt voivat turvata prosessin onnistumisen.

Yhdysvaltalaisen Corporate Accountability International (CAI) -järjestön raportti kertoo, että fossiilisia polttoaineita tuottavilla yhtiöillä on laaja edustus järjestöissä, jotka osallistuvat ilmastonmuutosta koskeviin YK:n neuvotteluihin. Tätä kanavaa käyttäen yhtiöt ovat onnistuneet jarruttamaan monia päätöksiä.

Ilmastonmuutosta koskeva YK:n puitesopimus UNFCCC sallii järjestöjen osallistua tarkkailijoina valtioiden välisiin neuvotteluihin. Mukaan ovat päässeet muun muassa Yhdysvaltain kansallinen kaivosyhdistys, eurooppalaisten öljynjalostajien FuelsEuropa, Maailman hiiliyhdistys ja Australian yritysneuvosto, johon kuuluvat muun muassa suuret öljyjätit Shell, ExxonMobil ja BP.

Moni mainituista yhtiöistä on pitkään kiistänyt ilmastonmuutoksen ja rikastunut toiminnalla, joka kiihdyttää ilmaston lämpenemistä.

Ristiriitaisia näkemyksiä

Syksyllä 2015 solmittu Pariisin ilmastosopimus lupaa pitää ilmaston lämpenemisen reippaasti alle kahdessa asteessa ja pyrkii rajaamaan sen alle 1,5 asteeseen. Onnistuminen vaatii hyvin läpinäkyviä ja selviä linjauksia, Kölnin yliopiston ympäristöoikeuden tutkija Mrinalini Shine painottaa.

Kehitysmaat – jotka yhdessä edustavat liki 70:ää prosenttia maapallon väestöstä – ovat vaatineet eturistiriitoja koskevien toimintaperiaatteiden sisällyttämistä ilmastosopimukseen. Se velvoittaisi monet yritykset jääväämään itsensä neuvotteluissa.

Teollisuusmaat, kärjessään Yhdysvallat, Euroopan unioni, Norja ja Australia, ovat vastustaneet ehdotusta. Toukokuussa Bonnissa käydyissä neuvotteluissa Norjan edustaja vakuutti, että yritysten sulkeminen ulos vaikuttaisi neuvotteluihin kielteisesti. Australia muistutti, että yksityinen sektori on keskeinen rahoittaja vähähiiliseen talouteen siirryttäessä.

Palokuntalaisia tarvitaan

Ympäristöuutispalvelu Inside Climate News paljasti vuonna 2015, että ExxonMobil tiesi ilmastonmuutoksesta jo vuonna 1981, mutta se on myöhempinä vuosina käyttänyt miljoonia vastakkaisen tiedon levittämiseen.

CAI:n tuore raportti kertoo lisäksi, että Yhdysvaltain kauppakamari on saanut miljoonia ExxonMobililta tiedotuskampanjoihin. Lisäksi presidentti Donald Trump nosti yhtiön entisen toimitusjohtajan Rex Tillersonin ulkoministerikseen.

”Ei ihme, ettei tulipalon sammuttaminen onnistu, kun palokunta on pullollaan tuhopolttajia”, CAI:n kansainvälisen politiikan johtaja Tamar Lawrence-Samuels kommentoi.

CAI:n raportti kuitenkin tunnustaa, että fossiilisia polttoaineita tuottavilla yrityksillä on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa. Se edellyttää, että ne muuttavat käytäntöjään Pariisin sopimuksen edellyttämällä tavalla, hyödyntävät tutkijoiden uudet keksinnöt pahemman tuhon estämiseksi ja osallistuvat maailmanlaajuisten sosiaalisten ja taloudellisten tavoitteiden täyttämiseen.

Ilmastopolitiikka politiikkailmastonmuutos Suomen IPS

Lue myös

Mies kumartuneena kanavan varrella.

Selvitys: Köyhiin maihin suuntautuvaa ilmastorahoitusta ei seurata riittävän tarkasti – Suomen tukemien rahoittajien toiminnassa parantamisen varaa

Rikkaiden maiden pitäisi ohjata köyhille maille sata miljardia dollaria ilmastorahoitusta vuoteen 2020 mennessä. Rahoituksen vastuullisuutta on kuitenkin vaikea arvioida, käy ilmi Suomen Lähetysseuran selvityksestä.
Ihmisiä rivissä pöydän takana

Suomalaisjärjestöt: Madridin ilmastokokous loppui katastrofiin

Suuret saastuttajamaat asettivat politikoinnin ja fossiiliteollisuuden edut ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin edelle, moittivat järjestöt. ”Erityisesti Australia, Brasilia, Intia, Kiina, Saudi-Arabia, Venäjä ja Yhdysvallat keskittivät tarmonsa päätösten jarruttamiseen”, sanoo WWF:n ilmastoasiantuntija Mia Rahunen.
Eu-lippuja ikkunanpokien takana

EU ottaa pian askeleen kohti hiilineutraaliutta – Suurimpia vastaanpanijoita ovat Tsekki, Unkari ja Puola

YK:n ilmastokokous on parhaillaan käynnissä Madridissa, mutta ensi viikolla järjestetään myös toinen tärkeä kokous, jossa Eurooppa-neuvoston on määrä sopia hiilineutraalista EU:sta. Suomella on puheenjohtajamaana tärkeä rooli.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Nainen puolilähikuvassa piikkilangalla varustetun betoniaidan edessä.

Siviilikriisinhallinta tukee konfliktista toipuvia maita vankemman tulevaisuuden rakentamisessa

Sisäministeriön alaisuudessa toimiva Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle. Koulutusasiantuntija Sari Rautarinta on ollut komennuksella Sudanissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. Työ on pitkäjänteistä, ja sen merkitys on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, hän sanoo.
Nainen puolilähikuvassa mainoksen edessä.

”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään

Keniassa naisyrittäjät kärsivät luotonsaantivaikeuksista ja vähättelystä. Irene Omari omistaa yhden Kisumun suurimmista brändäysyhtiöistä. Koronan vuoksi bisneksellä menee nyt huonommin kuin koskaan. Vaikeuksia on kuitenkin ollut jo aiemmin. ”Naisen on hyvin vaikea vetää yritystä. Aluksi en edes saanut luottoa”, hän kertoo.
Mies puolilähikuvassa mikrofonin takana.

Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”

YK:n väistyvä erityisasiantuntija Philip Alston suomii loppuraportissaan maailman johtajia ”itsensä onnittelemisesta” köyhyyden vastaisessa taistelussa, sillä köyhyyden väheneminen johtuu pitkälti Kiinasta. Myöskään kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta, hän sanoo.