Uutiset

Öljymahtien kylmä sota peittelee yhteiskunnallisia ongelmia

Saudi-Arabian ja Iranin suhteet ovat niin kireällä, että kahden öljymahdin välistä ristiriitaa kutsutaan kylmäksi sodaksi.

Saudi-Arabian ja Iranin suhteet ovat niin kireällä, että kahden öljymahdin välistä ristiriitaa kutsutaan kylmäksi sodaksi, sanoo toimittaja ja kirjailija Liisa Liimatainen joka on julkaissut kaksi tietokirjaa Iranista ja valmistelee nyt teosta Saudi-Arabiasta.

Vuoden 2011 arabimaiden kansannousut ovat horjuttaneet alueen poliittista tasapainoa ja Saudi-Arabian ja Iranin välillä vallinnut mediahakuinen sanasota on viime aikoina johtanut myös tekoihin.

Saudi-Arabian hallitus väittää, että Iran on lietsonut levottomuuksia maan öljyrikkaan itärannikon shiiavähemmistön parissa lokakuussa 2011, raportoi The Independent-lehti . Lisäksi mediamyllyssä pyörivät kiistanalainen Saudi-Arabian suurlähettilään murhayritys ja Iranin mahdollinen ydinaseohjelma.

Syyt maiden väliseen sanalliseen sapelinkalisteluun löytyvät kuitenkin sisäpolitiikasta, Liimatainen arvioi.

”Saudi-Arabia ja Iran haluavat nostaa välillään olevan konfliktin tasoa, koska molemmat tarvitsevat ulkopuolista vihollista”, hän toteaa.

Kilpailu arabimaailman hegemoniasta

Tämänhetkisten konfliktien taustalla kytevät Liimataisen mukaan vuosisatoja vanha ristiriita arabien ja persialaisten välillä sekä muslimimaailman tiukka uskonnollinen kahtiajako sunneihin ja shiioihin.

”Kahden suuntauksen, sunnien ja shiiamuslimien välinen yli 1300 vuotta vanha konflikti jäytää nykyisinkin kahden muslimimaailman suuntauksen välejä”.

Historiallisesti maiden välit eivät ole aina olleet tulehtuneet. Vuonna 1979 tapahtunutta islamilaista vallankumousta edeltäneellä shaahin yksinvaltiaskaudella Saudi-Arabian ja Iranin suhteet olivat Liimataisen mukaan varsin hyvät, sillä molemmat olivat Yhdysvaltain läheisiä liittolaisia.

”Iranin islamilaisen vallankumouksen alusta saakka Iran ja Saudi-Arabia ovat kiistelleet siitä, kummalla on hegemonia maailman muslimien keskuudessa”, sanoo Liimatainen.

Iran on ensimmäinen muslimivaltio, jossa shiiamuslimit nousivat valtaan. Osittain tästä johtuen Saudi-Arabia on suhtautunut epäluuloisesti omaan shiiavähemmistöönsä maan itäisessä provinssissa, joka on samalla öljyntuotannon keskus että Persianlahden rannalla lähinnä Irania.

Katse pois yhteiskunnallisista ongelmista

Liimataisen mielestä Saudi-Arabian ja Iranin suhteiden näkeminen shiiojen ja sunnien ristiriitana on kuitenkin liian yksinkertaista.

”Saudi-Arabiassa epäluuloa myös pidetään aktiivisesti yllä poliittisista syistä”, sanoo Liimatainen.
Liimataisen mukaan erityisesti sisäministeriö ja turvallisuuselimet pitävät yllä ajatusta shiiavähemmistön vaarallisuudesta. ”Saudi-Arabia tarvitsee sisäpoliittista vihollista, jotta yleisen mielipiteen huomio suunnattaisiin pois yhteiskunnallisista ongelmista”.

Vauraalla Saudi-Arabialla on iso työttömyysongelma, erityisesti nuorten ja naisten parissa, vaikka maa on panostanut koulutukseen. Köyhyys, korruptio, rikkaiden ja köyhien välinen kuilu, vapauden puute, naisten huono asema sekä poliittisen vaikuttamisen mahdollisuuden puute lietsovat tyytymättömyyttä kansan parissa.

Maan hallitus on osoittanut valmiutensa puuttua sisäpoliittisiin paineisiin kepillä ja porkkanoilla. Arabikevään varoittavan esimerkin jälkeen Saudi-Arabian kuningas Abdullah ilmoitti sijoittavansa 120 miljardin dollarin verran yhteiskunnallisiin uudistusohjelmiin. Samaan aikaan arabikeväästä innostuneen shiiavähemmistön liikehdintä tukahdutettiin väkivaltaisesti maan itäisessä läänissä.

Saudi-Arabian sotilaallinen interventio shiiaenemmistöiseen Bahrainiin huhtikuussa 2011 kielii myös pelosta, että naapurimaan kansannousu saattaisi innostaa Saudi-Arabian shiiavähemmistöä kapinaan.

Iranissa puolestaan on meneillään konservatiivien sisäinen ristiriita. Konservatiivien onnistuttua kukistamaan vuoden 2009 vaalien tulosta protestoimaan nousseen vihreän liikkeen kovalla väkivallalla, he ovat ryhtyneet taistelemaan keskenään. Vastakkain ovat maan korkein poliittinen ja hengellinen johtaja, Ali Khamenei ja presidentti Mahmud Ahmadinejad.

Alkuvuodesta 2011 arabimaiden ja Pohjois-Afrikan mielenosoitusten jälkeen Iranin vihreä liike yritti antaa tukensa arabimaiden kansannousuille, mutta sen mielenosoitukset tukahdutettiin alkuunsa.

Maaliskuun alussa Iranissa pidetään parlamenttivaalit. ”Niitä edeltävä tilanne on erittäin jännittynyt ” sanoo Liimatainen.

Ydinohjelmia ja propagandasotaa

Länsimaisten hallitusten väitteet Iranin mahdollisesta ydinaseohjelmasta ovat viime aikoina nostaneet maan kansainvälisen mediahuomion keskiöön.

Liimataisen mielestä on todennäköistä, että Iran pyrkii saamaan ydinaseen, mutta taustalla on myös Israelin ja Yhdysvaltojen propagandasota. ”Miten paljon se on puhesotaa, miten paljon todellisia aikeita”, sitä ei kukaan tiedä.

”Molemmat maat ovat maalanneet itsensä retoriikalla nurkkaan”, sanoo Lähi-idän turvallisuuspolitiikkaan perehtynyt tutkijaupseeri, everstiluutnantti Juha Mäkelä Maanpuolustuskorkeakoulusta.

Mutta varustelu Arabian niemimaalla etenee ”vaikka tuntuu siltä, että sodan rummut on valjastettu kätkemään tosi ongelmia, joista ei haluta keskustella ei Iranissa eikä Saudi-Arabiassa”, sanoo Liimatainen.

Bahrainin ihmisoikeustilanne demokratiakonflikti IranBahrainSaudi-Arabia

Lue myös

Maryam al-Khawaja istumassa sohvalla

Bahrainilaisaktivisti Maryam al-Khawaja haluaa panna pisteen länsimaiden asekaupalle Persianlahden maiden kanssa

Maryam al-Khawajan isä istuu elinkautista vankeusrangaistusta arabikevään mielenosoituksiin osallistumisesta. Suomessa vieraillut aktivisti yrittää nyt saada Pohjoismaat nousemaan yhtenä rintamana Bahrainia ja muita Persianlahden ihmisoikeuksia polkevia maita vastaan.

Aktivistille vankeutta twiitistä Bahrainissa

Ihmisoikeusaktivistia uhkaa sodanvastaisista twiiteistä 12 vuoden tuomio. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch pitää tapausta törkeänä sananvapauden loukkauksena.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Barbadoksen kenraalikuvernööri Sandra Mason istuu keltaisessa asussa juhlavassa tuolissa, univormuasuinen nainen ojentaa jotain hänen käteensä.

Barbadoksesta tulee tasavalta – Samalla maailman johtajien joukkoon liittyy yksi uusi naispresidentti

Barbados juhlistaa itsenäisyyspäiväänsä luopumalla monarkistisesta kytköksestä entiseen siirtomaaisäntäänsä.
Joukko värikkäisiin vaatteisiin pukeutuneita naisia jonottamassa, taustalla kerrostaloja.

Koronapandemia on kärjistänyt eriarvoisuutta – Miesten kuolleisuus on suurempaa, mutta naiset kärsivät taloudellisesti

Koronapandemia on koetellut koko maailmaa, mutta ei kuitenkaan tasapuolisesti. Punaisen Ristin raportin mukaan etenkin naiset, kaupungeissa asuvat ja siirtolaiset ovat kärsineet pandemian sosioekonomisista vaikutuksista.
Hylätty ostoskärry makaa vedessä. Vedenpinnasta heijastuu kerrostalo.

Hyvinvointia vai ekologista kestävyyttä? – Tutkimuksen mukaan yksikään maa ei ole onnistunut yhdistämään näitä tavoitteita

Ihmiset elävät pidempään ja saavat käydä koulua pidempään kuin 30 vuotta sitten. Samalla ympäristöön kohdistuva kuormitus on jatkuvasti kasvanut, eikä yksikään maa ole onnistunut turvaamaan kansalaistensa sosiaalista perustaa ilman ekologisten raja-arvojen ylittymistä.
Pimeän rakennuksen sisätila, etäällä joukko lapsia.

Nälkä ja epätoivo lisääntyvät Libanonissa – Asiantuntijat ovat huolissaan maan vakaudesta

Talouskurimukseen suistuneessa Libanonissa yli puolet väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella. Ruoan hinta on yli seitsenkertaistunut parissa vuodessa.
José Antonio Kast puhuu median mikrofoneille.

Saako Chile oman Bolsonaronsa? – Laitaoikeiston ehdokas on gallupien kärjessä

”Chilen Bolsonaroksi” kutsuttu José Antonio Kast on noussut presidentinvaalien yllätyssuosikiksi. Kastin suosio on osaltaan vastareaktio vasemmiston menestykselle perustuslain uudistamishankkeessa.