Uutiset Venezuelan kehitys

Öljy-yhtiöt kiristävät Venezuelaa

Ylikansalliset yhtiöt voivat nykyisin haastaa valtioita oikeuteen investointisuojan ansiosta. Venezuela on saanut haasteita toiseksi eniten.
(Kuva: Alfonsina Blyde / CC BY-NC-ND 2.0)

(IPS) -- Venezuela on suivaantunut investointisopimuksiin, joiden ansiosta ylikansalliset yhtiöt voivat haastaa valtioita oikeuteen.

Venezuelalla on kosolti ongelmia omasta takaa. Hugo Cháveziin henkilöitynyt 17-vuotinen vasemmistovalta heikensi taloutta ja vahvisti kansan kahtiajakoa. Öljyn hinnan romahdus vaikeutti tilannetta, ja joulukuun vaalit voittanut oppositio vasta aloittelee valtakauttaan.

Lisämurhetta aiheuttavat ylikansalliset öljyjätit haasteineen. Ne hyödyntävät investointisuojaa (ISDS) eli sijoittajien ja valtioiden välistä riidanratkaisumenettelyä, joka sisältyy moniin kahden- ja monenkeskisiin investointisopimuksiin.

Sijoittaja voi haastaa valtion välimiesoikeuteen, joka on eräänlainen yksityistetty tuomioistuin. Kumpikin osapuoli saa valita yhden tuomarin, ja nämä valitsevat itselleen puheenjohtajan. Istunnot voidaan järjestää esimerkiksi Maailmanpankissa.

Taustalla kansallistaminen

"Koko välitysjärjestelmä toimii sijoittajan eduksi", moittii Bernard Mommer. Hän on entinen Venezuelan apulaisöljyministeri ja toimii maansa päätodistajana investointikiistoissa.

Venezuela on saanut Argentiinan jälkeen eniten haasteita sijoittajilta: vuoteen 2014 mennessä ainakin 37. Yksi on ylitse muiden: teksasilainen öljyjätti ConocoPhillips vaatii Venezuelalta 31 miljardin dollarin (dollari on 0,9 euroa) korvauksia. Investointisuojan arvostelijoiden mukaan tapaus kuvaa kaikkea, mikä järjestelmässä on pielessä.

Riita alkoi 2006, kun Venezuela päätti kansallistaa öljynsä ja kiristää veroja. Mommer johti ulkomaisten yhtiöiden kanssa käytyjä neuvotteluja korvauksista. Useimmat 41 yhtiöstä suostuivat ehtoihin, mutta teksasilaiset ConocoPhillips ja Mobil (nykyisin ExxonMobil) eivät.

"Kun aloitimme pakkolunastukset, yhtiöt haastoivat meidät välitysoikeuteen", Mommer kertoo. Hän ei ollut tiennyt sellaista mahdollisuutta olevankaan.

"Hollantilainen voileipä"

Haasteen mahdollisti Venezuelan ja Hollannin vuonna 1991 solmima investointisopimus.

Conoco ja Mobil siirsivät kiireesti omistustensa hallinnon Venezuelasta Hollantiin. Näin ne saattoivat esiintyä hollantilaisina sijoittajina, joille sopimus soi oikeuden valittaa välitystuomioistuimeen. Ne vaativat yhteensä 42 miljardin dollarin korvauksia.

"Sitä kutsutaan hollantilaiseksi voileiväksi. Sujauttamalla hollantilaisen holding-yhtiön omistusketjunsa keskelle yhtiö voi esiintyä hollantilaisena", kertoo Venezuelaa useissa jutuissa puolustava yhdysvaltalainen lakimies George Kahale.

Mobilin jutun kolme tuomaria totesivat pakkolunastuksen lailliseksi, joten yhtiö joutuu tyytymään alun perin tarjottuun korvaukseen. Conocon tapaus on mutkikkaampi.

Kovat korvaukset

Conocon jutussa kaksi tuomaria pitää kansallistamista laittomana ja vaatii Venezuelalta korvauksia, joiden perustana on paljon korkeampi öljyn hinta kuin vuoden 2006 taso.

Kahane sanoo ratkaisua järjettömäksi. "Kaikkiaan kuudesta välittäjästä neljä katsoi kansallistamisen lailliseksi, ja silti Venezuelalta vaaditaan jättikorvauksia."

Mommerin mielestä järjestelmän epäoikeudenmukaisuus näkyy siinäkin, että kanteita voivat nostaa vain sijoittajat, eivät valtiot. "Systeemi luotiin murtamaan kansallisvaltiot."

Kahane muistuttaa, että välitystuomarit ovat sijoitusalaan erikoistuneita juristeja, joiden tausta on liike-elämässä. "Kyse ei kuitenkaan ole enää yksityisistä kauppariidoista vaan megaluokan kiistoista, joissa pitäisi tuntea myös kansainvälistä oikeutta."

(ConocoPhillips ja ExxonMobil kieltäytyivät antamasta kommenttia.)

Tulossa Suomeenkin?

(IPS) -- Euroopan unioni ja Yhdysvallat neuvottelevat vapaakauppasopimuksesta (TTIP), johon kaavailtu investointisuoja on herättänyt voimakasta vastustusta. EU-komission teettämässä kyselyssä 145 000 henkilöä ja kansalaisjärjestöä kertoi näkemyksensä ja 88 prosenttia suhtautui kielteisesti investointisuojaan.

EU-parlamentti evästi kesällä komissiota, että TTIP-sopimuksen investointisuojaan liittyviä asioita pitää käsitellä julkisessa menettelyssä. Aiemmin sopimusneuvotteluja on käyty paljolti salassa.

Venezuelan kehitys energiapolitiikkalakioikeus ja rikosyhtiöt Venezuela Suomen IPS

Lue myös

Mies puolilähikuvassa.

Nicolás Maduron johtama Venezuela on täydessä humanitaarisessa kriisissä – ”Taloudellisesti ja sosiaalisesti maa on jo romahtanut”

Unohdetut kriisit -sarjamme toinen osa kertoo Venezuelasta, jossa talousongelmat ja huono hallinto ovat johtaneet yhteen maailman pahimmista ruokakriiseistä. Diktaattorin ottein hallitsevan presidentti Maduron vallasta hyötyvät ainakin Venezuelan armeija, Venäjä, Kiina ja Kuuba, sanoo Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mikael Wigell.
Venezuelan lippu Euroopan parlamentin istuntosalissa osallistujien pöytien edustalla

Näkökulma: Oikeusjuttuun Nicolás Maduroa vastaan voi olla kansanterveydellisiä perusteita

Lääketieteen professori Akash Goel ehdottaa, että kansainvälinen rikostuomioistuin nostaisi Venezuelan presidenttiä Nicolás Maduroa vastaan syytteen rikoksista ihmisyyttä vastaan. Syynä on kansan näännyttäminen nälkään.
Venezuelan presidentti Nicolás Maduro ja YK:n pääsihteeri António Guterres kättelevät

Tutkijat vaativat YK:ta julistamaan Venezuelaan täyden humanitaarisen kriisin – ”Terveysjärjestelmä on romahtamassa”

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch sekä Johns Hopkinsin yliopiston tutkijat tekivät vuoden ajan työtä selvittääkseen Venezuelan kriisin laajuuden. Niiden mukaan maan viranomaiset eivät voi enää piilotella todellisuutta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa, taustalla rakennus.

”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua

Marokon armeija ja Länsi-Saharan itsenäisyysliike Polisario ovat ottaneet yhteen Guergueratin raja-alueella, ja nyt alueella pelätään konfliktin eskaloitumista. ”Meille ei ole ollut rauhasta mitään hyötyä”, sanoo Polisarion Suomen edustaja Baida Embarec Rahal.
Nuori mies pellolla.

Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta

Rypäleaseilla on yhä vähemmän uhreja, mutta kokonaan niiden käyttöä ei ole saatu kitkettyä eikä jäänteitä raivattua. Kansainvälistä rypäleasesopimusta seuraava koalitio on huolissaan myös rypäleaseiden käytöstä esimerkiksi Vuoristo-Karabahin konfliktissa.
Kultahippuja kämmenellä.

Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia

Useimmat suuret koruyhtiöt eivät seuraa kaivosten olosuhteita eivätkä toimi työntekijöiden oikeuksien parantamiseksi. Moni on kuitenkin parantanut vastuullisuuttaan parin viime vuoden aikana, sanoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch.
YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Michelle Bachelet

Etiopian Tigrayn alueen siviilien ahdinko syvenee – Konflikti estää avun toimittamisen, ja suurin osa jo valmiiksi ruoka-avusta riippuvaisista ei ole saanut annoksiaan

Jo ennen konfliktia noin 600 000 ihmistä tarvitsi ruoka-apua. Suurin osa heistä ei ole saanut marraskuun ruoka-annoksiaan. Avustusjärjestöt pelkäävät aliravitsemuksen kasvua.
Oranssilla valaistu rakennus veden yli.

Naisiin kohdistuva väkivalta on pandemia, jota ei voi ohittaa

Naisiin kohdistuvaan väkivaltaan liittyvät tilastot kertoivat karusta todellisuudesta jo ennen koronapandemiaa. Kriisin myötä naisten ja tyttöjen ahdinko on kuitenkin syventynyt entisestään, kirjoittaa UN Women Suomen toiminnanjohtaja Jaana Hirsikangas.

Tuoreimmat

Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta
Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia
Etiopian Tigrayn alueen siviilien ahdinko syvenee – Konflikti estää avun toimittamisen, ja suurin osa jo valmiiksi ruoka-avusta riippuvaisista ei ole saanut annoksiaan
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Suomen isännöimässä konferenssissa luvattiin Afganistanille 3,3 miljardin dollarin tuki ensi vuodeksi – Summa on aiempaa pienempi, ja maalta vaaditaan tiukkojen ehtojen noudattamista
Koronavirus on hidastanut pakolaisten vastaanottamista ympäri maailman – Normaalivuosinakin vain murto-osa saa uuden kotimaan
Raportti: Järjestötoiminta on yhä ammattimaisempaa, eikä se ole pelkästään hyvä asia – ”Liiallinen riippuvuus rahoittajista voi murentaa järjestöjen kykyä haastaa”, sanoo tutkija
Maailman ruokajärjestö pelkää maailmanlaajuista ruokakriisiä – Yksi eniten kärsineistä pienistä valtioista on Saint Lucia
Raportti: Lapsiin kohdistui viime vuonna konflikteissa ennätysmäärä rikkomuksia – ”Voi hyvällä syyllä kysyä, onko maailma lakannut välittämästä”
Chilessä on valtava uusiutuvan energian potentiaali, mutta monet tavalliset kansalaiset eivät ole päässeet vielä hyötymään

Luetuimmat

Massiivista Afganistan-konferenssia isännöivä Suomi aikoo asettaa maan kehitysavulle tiukat ehdot – ”Emme tule tukemaan 1990-luvun kaltaista emiraattia”
Myanmarin yli 70 vuotta kestänyt sisällissota on yksi maailman pisimpään jatkuneista konflikteista – Aung San Suu Kyin aika on merkinnyt takapakkia rauhanneuvotteluille
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Aiempaa harvempi suomalainen uskoo kehitysyhteistyöhön – Koronapandemia pudotti kehitysmaat uutisotsikoista, ja se voi heijastua asenteisiin
Selvitys: Yhdysvaltain kristilliset konservatiivijärjestöt pumppaavat rahaa naisten ja sateenkaarivähemmistöjen oikeuksien vastaiseen kampanjointiin Euroopassa
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Avunantajat käyttävät yhä enemmän rahaa itseensä, selviää tuoreesta raportista – Taustalla koronapandemia mutta myös ”apunationalismi”
Perinteisiin viljalajeihin palaaminen voisi parantaa ruokaturvaa monissa maissa – Zimbabwessa osa viljelijöistä on siirtynyt maissista durraan ja hirssiin
Tansanian populistinen presidentti John Magufuli sai toisen kauden – Tarkkailijoiden mukaan vaaleissa oli ”pelon ilmapiiri”
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija