Uutiset

Öljy voitelee USA:n kongressia

Luottamus lainsäätäjiin on vaakalaudalla, kun heidän vaalirahoituksensa riippuu teollisuudesta.
(Kuva: David Guo / cc 2.0)

(IPS) -- Öljy-yhtiöt ovat antaneet keskimäärin 13 kertaa enemmän rahaa niille kongressiedustajille, jotka kannattavat kiistellyn Keystone XL -öljyputken vetämistä Kanadasta Meksikonlahden rannikolle Yhdysvalloissa, kuin sen vastustajille, tuore selvitys kertoo.

Hanke on vastikään saanut enemmistön tuen Yhdysvaltain kongressin molemmissa kamareissa, mutta presidentti Barack Obama saattaa yrittää torjua sen vetollaan.

Rahan vaikutusta politiikkaan tutkiva MapLight-järjestö kertoo, että öljyputkea kannattavat senaattorit ovat saaneet yhtiöiltä keskimäärin 236 544 dollaria eli kymmenkertaisen summan hankkeen vastustajiin verrattuna.

Edustajainhuoneessa putken tukijoille herui öljyrahaa keskimäärin 43 375 dollaria, kun vastustajat ovat saaneet tyytyä 3 610 dollariin.

"Miten voimme luottaa siihen, että lainsäätäjät äänestävät yleisen edun nimissä, kun heidän vaalirahoituksensa riippuu teollisuudesta", kysyy Pamela Behrsin MapLightista.

"Öljyjätit uskovat voivansa ostaa ääniä Washingtonissa, ja Keystone-äänestys osoittaa, että se on yhä mahdollista", vahvistaa David Turnbull fossiilisia polttoaineita vastustavat Oil Change International -järjestöstä.

Putken on määrä kuljettaa Kanadan öljyhiekkakentillä tuotettua raskasta öljyä Meksikonlahden rannikolle, missä useat suuryhtiöt ovat jo lisänneet jalostamokapasiteettiaan.

Tutkimusten mukaan putken tuoman öljyn polttaminen aiheuttaisi yli 181 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt vuodessa. Se vastaan 38 miljoonan auton tai 51 hiilivoimalan päästöjä.

politiikkademokratiaetiikka & arvokeskusteluhallintokorruptio & läpinäkyvyystalousliiketoimintayhtiöt Yhdysvallat Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nuori mies istuu sohvalla, taustalla punainen seinä

Yksin tulleiden alaikäisten perheenyhdistämisestä on tehty Suomessa poikkeuksellisen vaikeaa – ”Kotoutuisin sata kertaa paremmin, jos he olisivat täällä”

Perheenyhdistäminen on Suomessa esimerkiksi Ruotsiin ja Norjaan verrattuna niin vaikeaa, ettei moni edes yritä. Esimerkiksi afganistanilaisia hakijoita rajoittaa sääntö, jonka mukaan heidän pitää jättää hakemuksensa Intiassa. Opiskelijat Shayegh Adeli ja Ali Nazari uskovat, että he menestyisivät paremmin, jos perhe olisi tukemassa.
Myanmarin rohingya-naisia Cox's Bazarin pakolaisleirillä

Myös kansainvälinen rikostuomioistuin ryhtyy tutkimaan Myanmarin rohingyoihin kohdistuneita julmuuksia

Myanmar ei ole kansainvälisen rikostuomioistuimen jäsen, mutta tuomioistuin päätti tutkia niitä rikoksia, jotka ovat tapahtuneet Myanmarin ja Bangladeshin rajalla. Aiemmin tällä viikolla Gambia vei Myanmarin YK:n alaisen kansainvälisen tuomioistuimen eteen kansanmurhan vastaisen sopimuksen rikkomisesta.
Nainen lattialla käsin kudotun maton päällä

Satavuotias Afganistan on maailman vaarallisin maa – Dokumenttiteatteriesitys jäljittää pakolaisuuden syitä

Afganistan 100 – the years of interdependence -dokumenttiteatteriesitys kuvaa väkevästi Afganistanin nykyhetkeä ja historiaa. Suomessa vierailleen Kabulin yliopiston dekaanin Jawida Ahmadin mukaan afganistanilaiset haluavat rauhaa enemmän kuin mitään muuta.
Valkoisiin haalareihin pukeutuneita ihmisiä pilvenpiirtäjän edessä

Raportti: Asefirmat kehittävät jo tappajarobotteja – ”Autonomiset aseet ovat siirtymässä sci-fistä todellisuuteen”

Autonomisten aseiden uhka kasvaa, sillä yhä useammat valtiot ovat lisänneet niiden kehittelyä viime vuosina, selviää PAX-rauhanjärjestön tutkimuksesta. Kyselytutkimuksen mukaan muun muassa suomalaisista suurin osa kannattaa niiden kieltämistä.