Uutiset Maahanmuutto- ja pakolaispolitiikka

"Oikeus terveyteen kuuluu myös paperittomille"

Paperittomilla on YK:n ihmisoikeusjulistuksen mukaan yhtälainen oikeus terveydenhuoltoon kuin kansalaisilla, vaikka oikeudet eivät tällä hetkellä toteudu Suomessa, toteaa Pakolaisneuvonnan juristi Karoliina Heikinheimo.
(Kuva: Michael Grabois / cc 2.0)

Paperittomien oikeus terveydenhuoltoon ei toteudu Suomessa, vaikka kansainväliset velvoitteet edellyttävät, että hoito tulee järjestää kaikille ketään syrjimättä, toteavat järjestöt ja asiantuntijat.

"Oikeus terveyteen on ihmisoikeus, jolla tarkoitetaan jokaisen oikeutta nauttia korkeimmasta saavutettavissa olevasta ruumiin- ja mielenterveydestä", tähdensi Karoliina Heikinheimo Paperittomien kohtaaminen terveyspalveluissa -seminaarissa viime viikolla.

Pakolaisneuvonnan juristina toimiva Heikinheimo painottaa, että YK:n taloudelliset, sosiaaliset sekä sivistykselliset (TSS) oikeudet ovat Suomea juridisesti sitovia, vaikka niiden noudattamatta jättämisestä ei koidukaan sanktioita. TSS-oikeudet määrittelevät, että erityisesti haavoittuvaisimmille ja marginaalissa oleville ryhmille tulee taata terveyspalvelut.

Myös Suomen perustuslaki määrittelee, että jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoiseen elämään edellyttävää turvaa, on oikeus välttämättömään turvaan ja huolenpitoon eli jokaiselle on myös turvattava riittävät terveys- ja sosiaalipalvelut. Heikinheimo muistuttaa, että oikeus koskee siten myös paperittomia.

Käytännössä ristiriita lainsäädännön ja todellisuuden kanssa on Suomessa kuitenkin räikeä, asiantuntijat toteavat. Tarkemmin määriteltynä oikeus koskettaa vain kiireellistä hoitoa, minkä arvioimisessa lääkärillä ja hoitohenkilökunnalla on suhteettoman suuri päätäntävalta. Sitä, mikä on kiireetöntä hoitoa ei ole tarkemmin määritelty.

Global Clinicissä vapaaehtoisena toimiva lääkäri Ari Mönttinen kertoo myös, että kiireellisen hoidon kustannukset koituvat paperittoman itsensä maksettavaksi ja kustannukset arvioidaan sekä hoidon todellisten kustannusten että potilaan maksukyvyn mukaan.

"Mutta mikä käytännössä luokitellaan kiireettömäksi hoidoksi? Miten voidaan kiireellisessä hoidossa arvioida nopeasti sekä kustannukset että potilaan maksukyky? Mihin lasku lähetetään, jos potilaalla ei ole osoitetta?", Mönttinen pohtii.

Paperittomien tulevaisuus Suomessa

Paperiton on henkilö, jonka oleskelu ei ole virallisesti viranomaisten tiedossa tai sallimaa. Lainsäädäntö ei kuitenkaan tällä hetkellä tunnista paperittomia.

"Käytännössä paperittomien määrän tarkka arvioiminen on mahdotonta, sillä yhteiskunta ei tunnista heitä rakenteissaan", sanoo Pakolaisneuvonnan projektikoordinaattori Nada Al Omair

Tällä hetkellä Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta on tehnyt esityksen, jossa koko Suomelle tulisi laatia yhtenäiset kansalliset ohjeet siitä, miten paperittomien hoito tulisi järjestää, mikä määritellään välttämättömäksi hoidoksi ja miten turvataan paperittomille oikeus välttämättömiin terveyspalveluihin.

Sosiaali- ja terveysministeriön edustaja Taneli Puumalainen kertoo, että myös ministeriö on tietoinen siitä, etteivät paperittomien ihmisoikeudet terveyden osalta toteudu riittävällä tavalla.

"Tämän vuoden loppuun mennessä on tarkoitus tehdä selvitys ja ehdotus, miten tilannetta voitaisiin kohentaa. Tämän jälkeen kysymys etenee poliittisen päätöksenteon piiriin, sillä me emme tee lopullisia päätöksiä", selventää Puumalainen.

Muutosprosessit ovat hitaita, mutta alkuun on päästy.

Global Clinic - terveyspalveluita paperittomille

"Lääkärin on aika helppo sisäistää ja mieltää YK:n ihmisoikeuksien periaatteet - jo lääkärinvala 'Täytän velvollisuuteni jokaista kohtaan - ketään syrjimättä' edellyttää myös paperittomien terveydestä huolehtimista", kertoo klinikalla vapaaehtoisena lääkärinä toimiva Ari Mönttinen.

"Lääkärin tulee kuitenkin pysyä erillään sellaisesta sairaanhoidosta, jossa hänellä ei ole vapautta toimia, velvollisuuksiensa ja näissä ohjeissa esitettyjen periaatteiden mukaisesti", vesittää käytännössä kuitenkin valan ensimmäisen kohdan, Mönttinen huomauttaa.

Vapaaehtoisvoimin toimiva Global Clinic pyrkii toteuttamaan lääkärin etiikkaa, huolimatta valan sisältämästä ristiriidasta. Hoidon resurssit ovat kuitenkin puutteelliset: tilat ovat pienet, hoitovälineitä niukasti ja mahdollisuudet esimerkiksi kroonisten sairauksien hoitamiseen käytännössä mahdottomat. Myöskään hammashuoltoa ei ole mahdollista järjestää.

Klinikka tarjoaa potilaille akuuttia hoitoa ja ohjaa tarvittaessa lähetteellä lähialueiden päivystyksiin. Lääkereseptejä voidaan kirjoittaa rajoitetusti ja potilas voi hakea ne apteekista erityisellä reseptillä, jossa kustannukset maksaa klinikka.

Potilaan luku- ja kirjoitustaidon puute saattavat kuitenkin käytännössä estää reseptin ohjeiden noudattamista. Tulkkeja pyritään käyttämään apuna, mutta aina ei ole mahdollista löytää tietyn kielen taitajaa nopealla aikataululla.

Mönttinen nimeää ongelmaksi myös sen, ettei ihmiskauppaepäilyissä paperitonta voida ohjata poliisilaitokselle tekemään rikosilmoitusta. Yksi suurimmista ongelmista kuitenkin on, ettei lainsäädäntö tunnista paperittomia.

"Elämme pitkälti juristifikoidussa yhteiskunnassa, kaikesta pitää olla pykälät ja lait - sellaisesta ilmiöistä, mistä ei ole määritelmää eikä lainsäädäntöä, niin periaatteessa sellaista ei ole olemassa. Tämä pätee paperittomiin monessa suhteessa", Mönttinen huomauttaa.

Mönttisen mielestä tilannetta pitäisikin lähteä muuttamaan lainsäädännön kautta ja paperittomien hoito tulisi järjestää ensisijaisesti verovaroin - ei hyväntekeväisyydellä.

Maahanmuutto- ja pakolaispolitiikka ihmisoikeudetpakolaisetsiirtolaisuusvapaaehtoisuuspolitiikkalakiterveys Suomi

Kommentit

Lue myös

Eduskuntatalo

Kysely: Suurin osa eduskuntavaaliehdokkaista helpottaisi perheenyhdistämistä

Suomessa on viime vuosina kiristetty maahanmuuttajien mahdollisuuksia tuoda perheensä Suomeen. Nyt seitsemässä puolueessa yhdeksästä yli puolet kansanedustajaehdokkaista kannattaa perheenyhdistämisen helpottamista, selviää Amnestyn kyselytutkimuksesta.
Ihmisiä metsässä

Luontokotouttaminen tutustuttaa maahanmuuttajanuoret siiliin, suohon ja jokamiehenoikeuksiin – ”Metsä on suomalaisen identiteetin rakentaja”

Luontokotouttaminen on pohjoismaisen kotouttamistyön erikoisuus, jonka tarkoituksena on hälventää maahanmuuttajien luontoon liittyviä pelkoja ja lisätä näiden hyvinvointia. Planin luontokotouttamisretkellä opiskeltiin suomen kielen sanoja, saatiin liikuntaa ja huomattiin, ettei metsä ole pelottava paikka.
Afganistan-palautuksia vastustavia mielenosoittajia Helsingissä

Helsingissä osoitettiin mieltä Afganistan-palautuksia vastaan – Sisäministerille luovutettiin lähes 18 000 allekirjoituksen vetoomus

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin järjestämässä mielenosoituksessa luovutettiin sisäministeri Kai Mykkäselle (kok) vetoomus, jotta ketään ei palautettaisi Afganistaniin. ”Haluamme, että hengellämme ei pelata poliittista peliä”, vetosi afganistanilainen ihmisoikeusaktivisti Mohammad Javid.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suldaan Said Ahmed istuu kahvilan pöydän ääressä

”Kun onnistuu, on suomalainen, jos epäonnistuu, nähdään maahanmuuttajana” – Miltä suomalainen media näyttää maahanmuuttajan silmin?

Suomalaisista perheistä tai elämäntavasta kertovissa jutuissa haastateltavat ovat lähes aina valkoisia, helsinkiläinen Suldaan Said Ahmed sanoo. Medialla on valtaa sen määrittelyssä, ketkä ovat ”meikäläisiä” ja ketkä jätetään ulkopuolelle.
Hiroshiman atomipommista selvinnyt rakennuksen raunio ja muistomerkki

Hiroshima, Suomi ja ydinaseriisunta

Suomen käyttäytyminen ydinaseriisuntakysymyksissä on ollut lähes identtistä ydinasevaltioiden ja Nato-maiden kanssa. Viimeisenä naulana aktiivisen ydinaseriisunnan edistämispolitiikan arkkuun on ollut Suomen kieltäytyminen allekirjoittamasta ydinaseet kieltävää sopimusta, kritisoi Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro.
Joukko ihmisiä kävelee käytävällä

Jemenin hätäapuohjelmia uhkaa sulkeminen, sillä avunantajat eivät ole täyttäneet lupauksiaan – ”Kun rahaa ei tule, ihmiset kuolevat”

Avunantajamaat lupasivat Jemenille helmikuussa 2,6 miljardia dollaria apua. YK:n mukaan alle puolet tästä summasta on maksettu mikä tarkoittaa, että lähikuukausina joudutaan sulkemaan valtava määrä avustusohjelmia.
Pakolaisleirin rakennuksia

Etnisiä puhdistuksia kaksi vuotta sitten paenneita rohingyoja saatetaan alkaa palauttaa Bangladeshista Myanmariin

Järjestöt ovat huolissaan Myanmarin ja Bangladeshin hallituksen suunnitelmasta ryhtyä palauttamaan Bangladeshiin paenneita rohingyavähemmistön edustajia Myanmariin. Olosuhteet eivät ole kunnossa, sillä maa ei vieläkään ole lopettanut rohingyojen vainoamista, sanoo Human Rights Watch.

Luetuimmat

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Selvitys: Naisyrittäjien tukeminen voisi tuoda maailmantalouteen biljoonia dollareita – Vain neljässä maassa uusia naisyrittäjiä on enemmän kuin miehiä
Raportti: Jos 10–30 prosenttia fossiilisten polttoaineiden tuista suunnattaisiin uusiutuville, se riittäisi käynnistämään puhtaan energian vallankumouksen
Ilmastonmuutos huolettaa Grönlannissa – Ensimmäisen kansallisen tason kyselyn mukaan suurin osa on jo kokenut vaikutukset henkilökohtaisesti
Uusi arvio vesipulasta: Neljännes maailman väestöstä elää äärimmäisen korkean vesistressin alueilla – ”Suurin kriisi, josta kukaan ei puhu”
YK:n vaikuttavuussijoittamisen ohjelma siirtyy Helsinkiin – Tavoitteena kestävän kehityksen vauhdittaminen yksityisellä rahalla
Iran langetti naisaktivisteille vuosikymmenien vankeustuomion huntupakon rikkomisesta
Panama kielsi muovipussit ensimmäisenä maana Keski-Amerikassa – Taustalla huoli merten saastumisesta
Kuumuus tappaa karjaa Keniassa – Monilla alueilla kriittinen 1,5 asteen raja on jo ylitetty
Ihmiskauppa rehottaa Pohjois-Amerikassa – Riskiryhmää etenkin alkuperäiskansojen naiset