Uutiset Maahanmuutto- ja pakolaispolitiikka

"Oikeus terveyteen kuuluu myös paperittomille"

Paperittomilla on YK:n ihmisoikeusjulistuksen mukaan yhtälainen oikeus terveydenhuoltoon kuin kansalaisilla, vaikka oikeudet eivät tällä hetkellä toteudu Suomessa, toteaa Pakolaisneuvonnan juristi Karoliina Heikinheimo.
(Kuva: Michael Grabois / cc 2.0)

Paperittomien oikeus terveydenhuoltoon ei toteudu Suomessa, vaikka kansainväliset velvoitteet edellyttävät, että hoito tulee järjestää kaikille ketään syrjimättä, toteavat järjestöt ja asiantuntijat.

"Oikeus terveyteen on ihmisoikeus, jolla tarkoitetaan jokaisen oikeutta nauttia korkeimmasta saavutettavissa olevasta ruumiin- ja mielenterveydestä", tähdensi Karoliina Heikinheimo Paperittomien kohtaaminen terveyspalveluissa -seminaarissa viime viikolla.

Pakolaisneuvonnan juristina toimiva Heikinheimo painottaa, että YK:n taloudelliset, sosiaaliset sekä sivistykselliset (TSS) oikeudet ovat Suomea juridisesti sitovia, vaikka niiden noudattamatta jättämisestä ei koidukaan sanktioita. TSS-oikeudet määrittelevät, että erityisesti haavoittuvaisimmille ja marginaalissa oleville ryhmille tulee taata terveyspalvelut.

Myös Suomen perustuslaki määrittelee, että jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoiseen elämään edellyttävää turvaa, on oikeus välttämättömään turvaan ja huolenpitoon eli jokaiselle on myös turvattava riittävät terveys- ja sosiaalipalvelut. Heikinheimo muistuttaa, että oikeus koskee siten myös paperittomia.

Käytännössä ristiriita lainsäädännön ja todellisuuden kanssa on Suomessa kuitenkin räikeä, asiantuntijat toteavat. Tarkemmin määriteltynä oikeus koskettaa vain kiireellistä hoitoa, minkä arvioimisessa lääkärillä ja hoitohenkilökunnalla on suhteettoman suuri päätäntävalta. Sitä, mikä on kiireetöntä hoitoa ei ole tarkemmin määritelty.

Global Clinicissä vapaaehtoisena toimiva lääkäri Ari Mönttinen kertoo myös, että kiireellisen hoidon kustannukset koituvat paperittoman itsensä maksettavaksi ja kustannukset arvioidaan sekä hoidon todellisten kustannusten että potilaan maksukyvyn mukaan.

"Mutta mikä käytännössä luokitellaan kiireettömäksi hoidoksi? Miten voidaan kiireellisessä hoidossa arvioida nopeasti sekä kustannukset että potilaan maksukyky? Mihin lasku lähetetään, jos potilaalla ei ole osoitetta?", Mönttinen pohtii.

Paperittomien tulevaisuus Suomessa

Paperiton on henkilö, jonka oleskelu ei ole virallisesti viranomaisten tiedossa tai sallimaa. Lainsäädäntö ei kuitenkaan tällä hetkellä tunnista paperittomia.

"Käytännössä paperittomien määrän tarkka arvioiminen on mahdotonta, sillä yhteiskunta ei tunnista heitä rakenteissaan", sanoo Pakolaisneuvonnan projektikoordinaattori Nada Al Omair

Tällä hetkellä Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta on tehnyt esityksen, jossa koko Suomelle tulisi laatia yhtenäiset kansalliset ohjeet siitä, miten paperittomien hoito tulisi järjestää, mikä määritellään välttämättömäksi hoidoksi ja miten turvataan paperittomille oikeus välttämättömiin terveyspalveluihin.

Sosiaali- ja terveysministeriön edustaja Taneli Puumalainen kertoo, että myös ministeriö on tietoinen siitä, etteivät paperittomien ihmisoikeudet terveyden osalta toteudu riittävällä tavalla.

"Tämän vuoden loppuun mennessä on tarkoitus tehdä selvitys ja ehdotus, miten tilannetta voitaisiin kohentaa. Tämän jälkeen kysymys etenee poliittisen päätöksenteon piiriin, sillä me emme tee lopullisia päätöksiä", selventää Puumalainen.

Muutosprosessit ovat hitaita, mutta alkuun on päästy.

Global Clinic - terveyspalveluita paperittomille

"Lääkärin on aika helppo sisäistää ja mieltää YK:n ihmisoikeuksien periaatteet - jo lääkärinvala 'Täytän velvollisuuteni jokaista kohtaan - ketään syrjimättä' edellyttää myös paperittomien terveydestä huolehtimista", kertoo klinikalla vapaaehtoisena lääkärinä toimiva Ari Mönttinen.

"Lääkärin tulee kuitenkin pysyä erillään sellaisesta sairaanhoidosta, jossa hänellä ei ole vapautta toimia, velvollisuuksiensa ja näissä ohjeissa esitettyjen periaatteiden mukaisesti", vesittää käytännössä kuitenkin valan ensimmäisen kohdan, Mönttinen huomauttaa.

Vapaaehtoisvoimin toimiva Global Clinic pyrkii toteuttamaan lääkärin etiikkaa, huolimatta valan sisältämästä ristiriidasta. Hoidon resurssit ovat kuitenkin puutteelliset: tilat ovat pienet, hoitovälineitä niukasti ja mahdollisuudet esimerkiksi kroonisten sairauksien hoitamiseen käytännössä mahdottomat. Myöskään hammashuoltoa ei ole mahdollista järjestää.

Klinikka tarjoaa potilaille akuuttia hoitoa ja ohjaa tarvittaessa lähetteellä lähialueiden päivystyksiin. Lääkereseptejä voidaan kirjoittaa rajoitetusti ja potilas voi hakea ne apteekista erityisellä reseptillä, jossa kustannukset maksaa klinikka.

Potilaan luku- ja kirjoitustaidon puute saattavat kuitenkin käytännössä estää reseptin ohjeiden noudattamista. Tulkkeja pyritään käyttämään apuna, mutta aina ei ole mahdollista löytää tietyn kielen taitajaa nopealla aikataululla.

Mönttinen nimeää ongelmaksi myös sen, ettei ihmiskauppaepäilyissä paperitonta voida ohjata poliisilaitokselle tekemään rikosilmoitusta. Yksi suurimmista ongelmista kuitenkin on, ettei lainsäädäntö tunnista paperittomia.

"Elämme pitkälti juristifikoidussa yhteiskunnassa, kaikesta pitää olla pykälät ja lait - sellaisesta ilmiöistä, mistä ei ole määritelmää eikä lainsäädäntöä, niin periaatteessa sellaista ei ole olemassa. Tämä pätee paperittomiin monessa suhteessa", Mönttinen huomauttaa.

Mönttisen mielestä tilannetta pitäisikin lähteä muuttamaan lainsäädännön kautta ja paperittomien hoito tulisi järjestää ensisijaisesti verovaroin - ei hyväntekeväisyydellä.

Maahanmuutto- ja pakolaispolitiikka ihmisoikeudetpakolaisetsiirtolaisuusvapaaehtoisuuspolitiikkalakiterveys Suomi

Kommentit

Lue myös

Eduskuntatalo

Kysely: Suurin osa eduskuntavaaliehdokkaista helpottaisi perheenyhdistämistä

Suomessa on viime vuosina kiristetty maahanmuuttajien mahdollisuuksia tuoda perheensä Suomeen. Nyt seitsemässä puolueessa yhdeksästä yli puolet kansanedustajaehdokkaista kannattaa perheenyhdistämisen helpottamista, selviää Amnestyn kyselytutkimuksesta.
Ihmisiä metsässä

Luontokotouttaminen tutustuttaa maahanmuuttajanuoret siiliin, suohon ja jokamiehenoikeuksiin – ”Metsä on suomalaisen identiteetin rakentaja”

Luontokotouttaminen on pohjoismaisen kotouttamistyön erikoisuus, jonka tarkoituksena on hälventää maahanmuuttajien luontoon liittyviä pelkoja ja lisätä näiden hyvinvointia. Planin luontokotouttamisretkellä opiskeltiin suomen kielen sanoja, saatiin liikuntaa ja huomattiin, ettei metsä ole pelottava paikka.
Afganistan-palautuksia vastustavia mielenosoittajia Helsingissä

Helsingissä osoitettiin mieltä Afganistan-palautuksia vastaan – Sisäministerille luovutettiin lähes 18 000 allekirjoituksen vetoomus

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin järjestämässä mielenosoituksessa luovutettiin sisäministeri Kai Mykkäselle (kok) vetoomus, jotta ketään ei palautettaisi Afganistaniin. ”Haluamme, että hengellämme ei pelata poliittista peliä”, vetosi afganistanilainen ihmisoikeusaktivisti Mohammad Javid.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nuori mies istuu sohvalla, taustalla punainen seinä

Yksin tulleiden alaikäisten perheenyhdistämisestä on tehty Suomessa poikkeuksellisen vaikeaa – ”Kotoutuisin sata kertaa paremmin, jos he olisivat täällä”

Perheenyhdistäminen on Suomessa esimerkiksi Ruotsiin ja Norjaan verrattuna niin vaikeaa, ettei moni edes yritä. Esimerkiksi afganistanilaisia hakijoita rajoittaa sääntö, jonka mukaan heidän pitää jättää hakemuksensa Intiassa. Opiskelijat Shayegh Adeli ja Ali Nazari uskovat, että he menestyisivät paremmin, jos perhe olisi tukemassa.
Myanmarin rohingya-naisia Cox's Bazarin pakolaisleirillä

Myös kansainvälinen rikostuomioistuin ryhtyy tutkimaan Myanmarin rohingyoihin kohdistuneita julmuuksia

Myanmar ei ole kansainvälisen rikostuomioistuimen jäsen, mutta tuomioistuin päätti tutkia niitä rikoksia, jotka ovat tapahtuneet Myanmarin ja Bangladeshin rajalla. Aiemmin tällä viikolla Gambia vei Myanmarin YK:n alaisen kansainvälisen tuomioistuimen eteen kansanmurhan vastaisen sopimuksen rikkomisesta.
Nainen lattialla käsin kudotun maton päällä

Satavuotias Afganistan on maailman vaarallisin maa – Dokumenttiteatteriesitys jäljittää pakolaisuuden syitä

Afganistan 100 – the years of interdependence -dokumenttiteatteriesitys kuvaa väkevästi Afganistanin nykyhetkeä ja historiaa. Suomessa vierailleen Kabulin yliopiston dekaanin Jawida Ahmadin mukaan afganistanilaiset haluavat rauhaa enemmän kuin mitään muuta.
Valkoisiin haalareihin pukeutuneita ihmisiä pilvenpiirtäjän edessä

Raportti: Asefirmat kehittävät jo tappajarobotteja – ”Autonomiset aseet ovat siirtymässä sci-fistä todellisuuteen”

Autonomisten aseiden uhka kasvaa, sillä yhä useammat valtiot ovat lisänneet niiden kehittelyä viime vuosina, selviää PAX-rauhanjärjestön tutkimuksesta. Kyselytutkimuksen mukaan muun muassa suomalaisista suurin osa kannattaa niiden kieltämistä.