Oikeus ruokaan kehityspolitiikan kulmakiveksi | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Oikeus ruokaan kehityspolitiikan kulmakiveksi

Naisten ja tyttöjen oikeuksia parantamalla nälkää näkevien määrä laskisi  12–17 prosenttia, todettiin Lähetysseuran ja Kehyksen seminaarissa.

Ruoka on ihmisoikeus, mutta silti maailmassa näkee nälkää yli miljardi ihmistä. Ruokaturvan ja poliittisen vakauden yhteys on kiistämätön, todettiin Lähetysseuran ja Kehyksen ruokaturvaseminaarissa.

”Nälkä estää yhteisöjä ja valtioita ottamasta kehitysaskeleita, jotka muuten olisivat mahdollisia. Ruokaturvan parantaminen ei ole hyväntekeväisyyttä, vaan ihmisoikeuksien parantamista”, totesi Lähetysseuran toiminnanjohtaja Seppo Rissanen.

YK:n ruokaturvan erikoisraportoija Olivier De Schutter on määritellyt säännöllisen, jatkuvan, rajoittamattoman ja kulttuurin mukaisen ruuan saannin ihmisoikeudeksi. Alivaltiosihteeri Anne Sipiläisen mukaan ulkoasiainministeriö pitääkin ruokaa nimenomaan ihmisoikeuskysymyksenä.

”Ruokaturva tulee olemaan yksi Suomen uuden kehityspoliittisen ohjelman kulmakivistä”, Sipiläinen sanoi seminaarissa.

Kuten monessa muussakin asiassa, myös ruokaturvan parantamisessa naisten ja tyttöjen merkitys on valtava. Heidän oikeuksiaan parantamalla maailmalla tuotettaisiin merkittävästi enemmän ruokaa. Tutkimusten mukaan kansallinen tuotantotaso nousisi naisten ja tyttöjen aseman tukemisella jopa neljä prosenttia ja laskisi nälkää näkevien määrää 12–17 prosenttia. 150 miljardin ihmisen elintaso paranisi.

Lähetysseuran ulkomaanosaston johtaja Rolf Steffansson vaati kehityspoliittiseen ohjelmaan nimenomaan pienviljelijän ja naisten aseman huomioon ottamista.

Ruokaturvan saavuttaminen vaatii johdonmukaisuutta eri politiikan aloilta. Kyse on myös tehokkuudesta, sillä epäjohdonmukainen päätöksenteko tulee kalliiksi sekä kehittyneille että kehittyville maille, Steffansson sanoi.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia