Uutiset Maatalous ja kehitysmaat

Nuoria patistetaan maatalouden pariin Nigeriassa – Lawrence Aferen perhe epäili noituutta, kun maatalous kiinnosti öljyalaa enemmän

Nigerialla on valtava haaste sekä väestönsä ruokkimisessa että työllistämisessä. Lawrence Aferen mukaan ratkaisu tilanteeseen on nuorten houkuttelu viljelemään maata. Hänen perustamansa perustama Springboard-yritys yhdistää luomuviljelijöitä sosiaalisen median välityksellä.
Ihmisiä ja banaaniterttuja torilla
Nigerian haasteena on ruokkia väestönsä. Nuoria yritetään nyt houkutella maanviljelyksen pariin. Kuva Ikiren banaani- ja jauhobanaanimarkkinoilta. (Kuva: Adebayo / International Institute of Tropical Agriculture / CC BY-NC 2.0)

(IPS) -- Kun nigerialainen Lawrence Afere valitsi tuottoisan öljyalan sijasta työsarakseen maatalouden kehittämisen, vanhemmat epäilivät, että hänet oli noiduttu.

”He olivat raapineet rahaa kokoon, jotta saisin yliopistokoulutuksen, eivätkä voineet ymmärtää ratkaisuani”, Afere, 35, kertoo. Hän perusti sosiaalisen yrityksen, joka ohjaa työttömiä nuoria maatalouden palvelukseen.

Lähes 200 miljoonan asukkaan Nigerialla on valtava haaste sekä väestönsä ruokkimisessa että työllistämisessä. Maa on Afrikan suurin ruuan tuoja ja käyttää hankintoihin melkein 20 miljardia euroa vuodessa, vaikka hyvää viljelymaata on yli 80 miljoonaa hehtaaria.

Nigeria on Afrikan suurin riisin tuottaja ja kuluttaja, mutta kuuluu myös riisin suurimpiin tuojiin. 5 miljoonan tonnin kulutuksesta tuotetaan itse vain 3 miljoonaa tonnia.

Rikollisuuden torjuntaa

Nigerialaisista 21 miljoonaa on vailla työtä, ja neljännes heistä on 15–24-vuotiaita. Aferen ratkaisu tilanteeseen on nuorten houkuttelu viljelemään maata. Se edellyttää, että alasta on tehtävä tuottava ja kiinnostava.

”Luin artikkelin, jonka mukaan lukioista valmistuu joka vuosi miljoona nuorta, joilla ei ole mahdollisuuksia jatkaa yliopistoon”, hän sanoo.

”Se tarkoittaa vuosittain miljoonaa hyvin turhautunutta nuorta, joista kertyy pian kymmeniä miljoonia hyvin ammattitaitoisia rikollisia. Tämä ajatus sai minut etsimään ratkaisuja”, Afere kertoo.

Luomua ja somea

Aferen perustama Springboard-yritys yhdistää luomuviljelijöitä sosiaalisen median välityksellä. Verkostoon kuuluu nyt yli 3 000 jäsentä, jotka kasvattavat perinteisiä ruokakasveja ja hedelmiä.

Ryhmän Facebook-sivu auttaa tuottajia ja ostajia löytämään toisensa. ”Sen kautta tarjoamme myös neuvontaa ja tukea erityisesti nuorille viljelijöille”, Afere sanoo. Tulossa on myös maksuton palvelunumero, josta saa maatalousneuvontaa Nigerian neljällä pääkielellä.

Tavoitteena on hillitä maaseudun nuorten haluja muuttaa kaupunkeihin, koska työ on sielläkin kiven alla. ”Nuoret haluavat menestyä ja rikastua, joten me autamme heitä löytämään kannattavia elinkeinoja kotiseudultaan.”

Springboard työllistää nuoria koko tuotantoketjussa viljelystä jalostukseen, varastointiin, jakeluun ja markkinointiin. He saavat koulutusta ja tukea oman yrityksen perustamiseen.

Koulut mukaan

”Moni pienviljelijä joutuu myymään suurimman osan tuotannostaan saadakseen rahaa lasten koulumaksuihin ja muihin menoihin. Oman perheen ravinto jää heikoksi, mistä seuraa terveysongelmia. Me korostamme myös oman ravitsemuksen merkitystä”, Afere kertoo.

Springboard aloitti hiljan kasvimaa kouluun -hankkeen, jota Mitsubishin säätiö tukee. Koululaiset kasvattavat itselleen ruokaa ja oppivat samalla viljelytaitoja.

”Kerromme nuorille, että maatalous tarjoaa heille kannattavan elinkeinon, mutta se vaatii kovaa työtä. Ponnistelut kantavat vähitellen hedelmää, kun asiakkaita, sijoittajia ja tukijoita alkaa löytyä.”

Mahdollisiin tukijoihin kuuluu Wole Odetayon johtama Wennovation Hub, joka kannustaa eri alojen nuoria yrittäjiä.

”Nuoria huolestuttaa se, että vanhempiamme työllistävä maatalous ei ole riittävän tuottoisaa. Me tarjoamme avuksi teknisiä ratkaisuja koko tuotantoketjuun”, hän sanoo.

Wennovation Hub on tähän mennessä jakanut yli kaksi miljoonaa euroa tukea yli 300 startupille ja niitä pyörittäville 6 000 nuorelle eri puolilla Nigeriaa.

Maatalous ja kehitysmaat maatalousnuorisoruokatyö Nigeria Suomen IPS

Lue myös

Puita viljapellolla

Liialliset sateet uhkaavat Pakistanin viljasatoa – ”Koko vuoden kylvökiertomme on mennyt sekaisin”

Monen pakistanilaisviljelijän elanto on uhattunua pitkittyneiden talvisateiden takia. ”Ne alkavat tammikuussa eivätkä lopu ennen kuin huhtikuussa. Niiden jälkeen tulevat monsuunisateet kesä-heinäkuussa, joten pitempää kuivaa kautta ei enää ole ”, kertoo viljelijä Aamir Hayat Bhandara.
Kaksi aikuista ja kolme lasta keskustelee pellonlaidassa

Ilmastoälykäs maanviljelys mahdollistaa Mantfombi Msibin lastenlasten koulunkäynnin

Eswatinin hallituksen pilottiohjelmassa kannustetaan viljelijöitä ilmastoälykkäisiin maanviljelystekniikoihin. Ne ovat kohentaneet huomattavasti muun muassa Mantfombi Msibin elämänlaatua, sillä ne vapauttavat sekä aikaa että rahaa.
Kaksi nuorta miestä seisoo pellolla

Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta

Afrikka voisi periaatteessa olla jopa ruokaomavarainen, mutta etenkään nuoria raskaana pidetty ala ei houkuttele. ”Meidän täytyy muuttaa tuo asenne ja saada heidät ymmärtämään, että maanviljely voi olla vaurauden, bisneksen ja mielihyvän lähde”, sanoo maatalousinstituutti IITA:n pääjohtaja Nteranya Sanginga.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Puita kuvattuna alhaalta päin

Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita

Sungai Nibungin kalastajat hakkasivat mangrovemetsiä aiemmin polttopuuksi, mutta toiminta muuttui, kun heille annettiin lupa hyödyntää metsiä, kunhan he eivät kaada sitä. ”Tuloni olivat ennen epävarmat, mutta nyt pystyin lähettämään toisen lapseni opiskelemaan yliopistoon ja nuorimmaiseni yläkouluun”, kertoo kalastaja Muhammad Tahir.
Mies puolilähikuvassa mikrofonien ympäröimänä

Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja epidemiaa olisi vaikea hallita

Syyrian ensimmäinen koronavirustapaus havaittiin reilu viikko sitten. YK:n erityislähettiläs Geir Pedersen varoittaa, ettei maa pystyisi välttämättä hallitsemaan epidemiaa.
Mustatukkainen nainen vihreässä paidassa ikkunan edessä

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Suomessa muiden kuin suomeksi tai ruotsiksi kirjoittavien kirjailijoiden on vaikea saada tukea tai näkyvyyttä. Perulaissyntyinen runoilija Roxana Crisólogo perusti Sivuvalo-projektin, joka edistää maahanmuuttajakirjailijoiden asemaa Suomessa. Kuuntele podcast!
Kasvokuvia maalattuna valkoiseen seinään

Jemen pelkää koronavirusepidemiaa – ”Näissä oloissa on mahdotonta alkeellisimmallakaan tavalla suojautua tartunnalta”

Koronaviruksen vaikutusta on verrattu sotaan. Jemeniläisestä näkökulmasta rikkaat maat saavat nyt pienen vilahduksen siitä todellisuudesta, jossa maa on elänyt viimeiset viisi vuotta, kirjoittaa avustusjärjestö Oxfamin humanitaarinen työntekijä Abdul Mohammed.