Uutiset Maatalous ja kehitysmaat

Nuoria patistetaan maatalouden pariin Nigeriassa – Lawrence Aferen perhe epäili noituutta, kun maatalous kiinnosti öljyalaa enemmän

Nigerialla on valtava haaste sekä väestönsä ruokkimisessa että työllistämisessä. Lawrence Aferen mukaan ratkaisu tilanteeseen on nuorten houkuttelu viljelemään maata. Hänen perustamansa perustama Springboard-yritys yhdistää luomuviljelijöitä sosiaalisen median välityksellä.
Ihmisiä ja banaaniterttuja torilla
Nigerian haasteena on ruokkia väestönsä. Nuoria yritetään nyt houkutella maanviljelyksen pariin. Kuva Ikiren banaani- ja jauhobanaanimarkkinoilta. (Kuva: Adebayo / International Institute of Tropical Agriculture / CC BY-NC 2.0)

(IPS) -- Kun nigerialainen Lawrence Afere valitsi tuottoisan öljyalan sijasta työsarakseen maatalouden kehittämisen, vanhemmat epäilivät, että hänet oli noiduttu.

”He olivat raapineet rahaa kokoon, jotta saisin yliopistokoulutuksen, eivätkä voineet ymmärtää ratkaisuani”, Afere, 35, kertoo. Hän perusti sosiaalisen yrityksen, joka ohjaa työttömiä nuoria maatalouden palvelukseen.

Lähes 200 miljoonan asukkaan Nigerialla on valtava haaste sekä väestönsä ruokkimisessa että työllistämisessä. Maa on Afrikan suurin ruuan tuoja ja käyttää hankintoihin melkein 20 miljardia euroa vuodessa, vaikka hyvää viljelymaata on yli 80 miljoonaa hehtaaria.

Nigeria on Afrikan suurin riisin tuottaja ja kuluttaja, mutta kuuluu myös riisin suurimpiin tuojiin. 5 miljoonan tonnin kulutuksesta tuotetaan itse vain 3 miljoonaa tonnia.

Rikollisuuden torjuntaa

Nigerialaisista 21 miljoonaa on vailla työtä, ja neljännes heistä on 15–24-vuotiaita. Aferen ratkaisu tilanteeseen on nuorten houkuttelu viljelemään maata. Se edellyttää, että alasta on tehtävä tuottava ja kiinnostava.

”Luin artikkelin, jonka mukaan lukioista valmistuu joka vuosi miljoona nuorta, joilla ei ole mahdollisuuksia jatkaa yliopistoon”, hän sanoo.

”Se tarkoittaa vuosittain miljoonaa hyvin turhautunutta nuorta, joista kertyy pian kymmeniä miljoonia hyvin ammattitaitoisia rikollisia. Tämä ajatus sai minut etsimään ratkaisuja”, Afere kertoo.

Luomua ja somea

Aferen perustama Springboard-yritys yhdistää luomuviljelijöitä sosiaalisen median välityksellä. Verkostoon kuuluu nyt yli 3 000 jäsentä, jotka kasvattavat perinteisiä ruokakasveja ja hedelmiä.

Ryhmän Facebook-sivu auttaa tuottajia ja ostajia löytämään toisensa. ”Sen kautta tarjoamme myös neuvontaa ja tukea erityisesti nuorille viljelijöille”, Afere sanoo. Tulossa on myös maksuton palvelunumero, josta saa maatalousneuvontaa Nigerian neljällä pääkielellä.

Tavoitteena on hillitä maaseudun nuorten haluja muuttaa kaupunkeihin, koska työ on sielläkin kiven alla. ”Nuoret haluavat menestyä ja rikastua, joten me autamme heitä löytämään kannattavia elinkeinoja kotiseudultaan.”

Springboard työllistää nuoria koko tuotantoketjussa viljelystä jalostukseen, varastointiin, jakeluun ja markkinointiin. He saavat koulutusta ja tukea oman yrityksen perustamiseen.

Koulut mukaan

”Moni pienviljelijä joutuu myymään suurimman osan tuotannostaan saadakseen rahaa lasten koulumaksuihin ja muihin menoihin. Oman perheen ravinto jää heikoksi, mistä seuraa terveysongelmia. Me korostamme myös oman ravitsemuksen merkitystä”, Afere kertoo.

Springboard aloitti hiljan kasvimaa kouluun -hankkeen, jota Mitsubishin säätiö tukee. Koululaiset kasvattavat itselleen ruokaa ja oppivat samalla viljelytaitoja.

”Kerromme nuorille, että maatalous tarjoaa heille kannattavan elinkeinon, mutta se vaatii kovaa työtä. Ponnistelut kantavat vähitellen hedelmää, kun asiakkaita, sijoittajia ja tukijoita alkaa löytyä.”

Mahdollisiin tukijoihin kuuluu Wole Odetayon johtama Wennovation Hub, joka kannustaa eri alojen nuoria yrittäjiä.

”Nuoria huolestuttaa se, että vanhempiamme työllistävä maatalous ei ole riittävän tuottoisaa. Me tarjoamme avuksi teknisiä ratkaisuja koko tuotantoketjuun”, hän sanoo.

Wennovation Hub on tähän mennessä jakanut yli kaksi miljoonaa euroa tukea yli 300 startupille ja niitä pyörittäville 6 000 nuorelle eri puolilla Nigeriaa.

Maatalous ja kehitysmaat maatalousnuorisoruokatyö Nigeria Suomen IPS

Lue myös

Kaksi nuorta miestä seisoo pellolla

Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta

Afrikka voisi periaatteessa olla jopa ruokaomavarainen, mutta etenkään nuoria raskaana pidetty ala ei houkuttele. ”Meidän täytyy muuttaa tuo asenne ja saada heidät ymmärtämään, että maanviljely voi olla vaurauden, bisneksen ja mielihyvän lähde”, sanoo maatalousinstituutti IITA:n pääjohtaja Nteranya Sanginga.
Maissintähkiä sekä pussi maissinjyviä

Zimbabwessa taistellaan aliravitsemusta vastaan ruokakasveja rikastamalla – Kriitikoiden mukaan paikallinen ruokakulttuuri unohtuu

Zimbabwelainen start up -yritys ostaa paikallisilta viljelijöiltä rikastettuja ruokakasveja ja myy niitä eteenpäin. Tavoitteena on paitsi tehdä voittoa, myös taistella aliravitsemusta vastaan sekä voimaannuttaa viljelijöitä.
Nainen ja poika istuvat maassa, etualalla ruoka-annoksia.

Alkuperäiskansojen ruokakulttuuri on hyvä keino taistella ilmastokriisiä vastaan – Intian Meghalayassa villiruoka on arvossaan

Intian alkuperäiskansojen ruokaulttuurissa maata ja ruokakasveja hyödynnetään monipuolisesti aina villikasveja myöden. Ruokakulttuuria yritetään elvyttää nyt muun muassa Äiti Maa -maalaismarkkinoiden avulla.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ryhmäkuva esiintyjistä ja ohjaajasta

Roolit päälaellaan – Aleksanterin teatterin uusi Zambezi-esitys kertoo, miten käy suomalaisperheelle, joka joutuu pakenemaan Afrikkaan

Ritva Siikalan ohjaama näytelmä kertoo suomalaisperheestä, joka joutuu pakenemaan kaoottiseen tilaan ajautuneesta Euroopasta fiktiiviseen Zambeziin. Se muistuttaa, että kuka tahansa voi päätyä pakolaiseksi, sillä tulevaisuudesta ei tiedä kukaan. ”Mogadishu oli vielä 1980-luvulla Afrikan rauhallisimpia kaupunkeja”, muistuttaa esityksessä näyttelevä Wali Hashi.
Lapsia istuu lattialla piirustus- ja kirjoitusvälineiden kera

Raportti: Sodat ovat lapsille entistäkin vaarallisempia – Pojat kuolevat useammin taisteluissa, tytöt usein seksuaalisen väkivallan kohteina

Konflikteissa vammautuneiden tai tapettujen lasten määrä on kolminkertaistunut vuoden 2010 jälkeen. Yksi vaarallisimmista maista on Syyriassa, jossa puolet lapset ei ole kokenut elinaikanaan muuta kuin sotaa.
Israelin siirtokuntatehtaita

YK julkaisi pitkän odotuksen jälkeen listan Israelin laittomissa siirtokunnissa toimivista yrityksistä – 112 yrityksen joukossa muun muassa Tripadvisor ja Airbnb

Ihmisoikeusjärjestöt pitävät uuden raportin julkaisua läpimurtona, Israel ja Yhdysvallat tyrmäävät raportin puolueellisena.
Mies puolilähikuvassa

Lääkäri Pentti Haatanen on seurannut avustustyössä pakolaiskriisejä vuosien ajan – ”En ole kyynistynyt”

SPR:n avustustyöntekijänä vuosikymmeniä ollut Pentti Haatanen on työskennellyt muun muassa Kreikan pakolaisleireillä, jossa hoitoa kaivataan niin perussairauksiin kuin mielenterveysongelmiinkin.
Ujuni Ahmed yleiskuvassa Helsingin Oodi-kirjaston edustalla

Suomen PENin sananvapauspalkinto naisten ja tyttöjen oikeuksia ajavalle Ujuni Ahmedille – ”Sananvapaus ei oikeuta vihapuheeseen”

Kirjailijoiden sananvapausjärjestön mukaan Ujuni Ahmed on käyttänyt rohkeasti sananvapauttaan puolustaakseen suomalaisessa yhteiskunnassa hauraimmassa asemassa olevien naisten ja tyttöjen oikeuksia. Konkreettinen esimerkki Ahmedin työstä on tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltävän erillislain saaminen eduskunnan käsittelyyn.

Tuoreimmat

Raportti: Sodat ovat lapsille entistäkin vaarallisempia – Pojat kuolevat useammin taisteluissa, tytöt usein seksuaalisen väkivallan kohteina
YK julkaisi pitkän odotuksen jälkeen listan Israelin laittomissa siirtokunnissa toimivista yrityksistä – 112 yrityksen joukossa muun muassa Tripadvisor ja Airbnb
Lääkäri Pentti Haatanen on seurannut avustustyössä pakolaiskriisejä vuosien ajan – ”En ole kyynistynyt”
Roolit päälaellaan – Aleksanterin teatterin uusi Zambezi-esitys kertoo, miten käy suomalaisperheelle, joka joutuu pakenemaan Afrikkaan
Suomen PENin sananvapauspalkinto naisten ja tyttöjen oikeuksia ajavalle Ujuni Ahmedille – ”Sananvapaus ei oikeuta vihapuheeseen”
Ystävätoiminta yhdistää naisia eri kulttuureista – Melise Mwanto ja Liina Aaltonen kokkaavat ja puhuvat suomea yhdessä
YK-järjestöt: Syyrian pakolaiskriisi pahimmillaan koko konfliktin aikana
Uudet avunantajat ja kansalaisten skeptisyys asettavat paineita perinteiselle kehitysyhteistyölle – Avunantajilta vaaditaan nyt nöyryyttä, sanoo OECD:n kehy-johtaja Susanna Moorehead
Kehittyvien maiden tytöt kaihtavat luonnontieteiden ja tekniikan opiskelua – ”Patriarkaalinen kulttuuri ja sosialisaatio tekevät päätöksen opiskelijoiden puolesta”
Ani harva pakolainen pääsi viime vuonna uuteen kotimaahan