Uutiset Maahanmuuttajat globaalin etelän äänenä

Nuoret rauhanlähettiläät käyvät vihanlietsontaa vastaan Irakissa ja Afganistanissa – Suomen tuella yritetään purkaa konfliktien luomia vastakkainasetteluja

Vuosikymmeniä kestänyt väkivallan kierre kärjistää keskusteluilmapiiriä ja jakaa kansaa sekä Irakissa että Afganistanissa. Suomen rahoittamassa hankkeessa rekrytoidaan nuoria rauhanlähettiläiksi. 25-vuotias Hamid Sadra uskoo, että taide voi olla yksi tapa edistää rauhaa.
Hamid Sadra, artist
Taiteilija Hamid Sadra maalaa taideteoksia Afganistanin turvamuureihin. Hän uskoo, että taiteen avullakin voi tehdä rauhantyötä. (Kuva: Hamid Sadran arkisto)

Irakissa ja Afganistanissa on etsitty tänä kesänä nuoria rauhanlähettiläsehdokkaita. Suomen tukeman aloitteen tavoitteena on, että nuoret lähettiläät edistävät rauhan rakentamista ja sovittelevampaa keskusteluilmapiiriä vuosikymmeniä konflikteista kärsineissä kotimaissaan.

”Suomessa kannustetaan ihmisiä tekemään tiimityötä ja keskustelemaan julkisesti varmaan päiväkodista asti. Irakissa tilanne on eri. Meillä on paljon tabuaiheita, joista ei voi puhua. Mutta nyt ihmiset ovat saaneet tarpeekseen”, sanoo hankkeen toinen tuottaja Mustafa Abdulameer.

Hankkeessa etsitään Irakista ja Afganistanista sosiaalisen median ja paikallisten järjestöjen avulla ryhmä nuoria, jotka tulevat eri taustoista ja alueilta ja jotka ovat kiinnostuneita yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta.

Heille järjestetään työpajoja, joissa annetaan välineitä esimerkiksi konfliktinratkaisuun ja rakentavaan keskusteluun. Lopulta tarkoituksena on luoda rauhanlähettiläiden verkosto, joka levittää viestiä rauhasta omissa paikallisissa yhteisöissään.

Irakissa rekrytointi on vielä kesken, mutta hakemuksia on ollut yli tuhat. Afganistanissa puolestaan on jo valittu kahdeksan rauhanlähettilästä, joille on järjestetty työpaja, kertoo hankkeen toinen tuottaja Shakiba Adil.

Salam-nimistä hanketta toteuttaa yhteiskunnalliseen markkinointiin erikoistunut Måndag ulkoministeriön toimeksiannosta.

Shakiba Adil ja Mustafa Abdulameer istuvat kahvilapöydässä ikkuna taustallaan
Shakiba Adil (vas.) ja Mustafa Abdulameer vetävät Måndagin hanketta, jossa rekrytoidaan rauhanlähettiläiksi nuoria Irakissa ja Afganistanissa. (Kuva: Teija Laakso)

Nuoret on valittu kohderyhmäksi etenkin siksi, että heitä on valtaosa kummankin maan väestöstä. Heillä on myös intoa rauhantyöhön.

”Olemme aina kuulleet asiat vanhoilta, vallassa olevilta, sotapäälliköiltä ja politiikassa mukana olevilta. Nyt nuoret haluavat tehdä töitä Afganistanin puolesta, ja sitä on tuettava. Myös naisten mukanaolo on tärkeää”, Adil sanoo.

Some luo kahtiajakoja

Sekä Irak että Afganistan ovat olleet 1980-luvulta alkaen akuutissa konfliktikierteessä, jossa osapuolet ovat vaihdelleet.

Vuosikymmeniä kestänyt väkivalta on johtanut yhteiskunnan rakenteiden romahtamiseen, humanitaariseen kriisiin, kansanryhmien välien kiristymiseen ja keskusteluilmapiirin kärjistymiseen. Talebanien ja Yhdysvaltain rauhanneuvotteluista huolimatta Afganistanissa on yhä jatkuvasti pommi-iskuja. Irakissa ääriliike Isis on julistettu lyödyksi, mutta sen pelätään vahvistuvan uudelleen.

”Irakissa kaikki palvelut ovat romahtaneet aina koulutuksesta turvallisuuteen. Ihmisillä ei ole pitkään aikaan ollut normaalia, rauhanomaista ympäristöä. Siksi on tärkeää, että on rauhanlähettiläitä, jotka vievät keskustelua eteenpäin”, Abdulameer sanoo.

Hänen mukaansa Irakissa ihmisiä jakavat etenkin uskonnolliset ja etniset kysymykset. Arabien ja kurdien sekä shiiojen ja sunnien välillä on ristiriitoja. Etenkin sosiaalisella medialla on tärkeä rooli jakautumisessa. Irakissa lähes kaikki nuoret käyttävät somea.

”Hallitus kontrolloi medioita ja koulutusjärjestelmä on romahtanut, joten ihmiset eivät luota perinteiseen mediaan. Siksi somessa leviää paljon valeuutisia.”

Abdulameerilla on omakohtaista kokemusta konfliktista, sillä hän saapui Suomeen Irakista turvapaikanhakijana vuonna 2015 ja työskentelee nykyisin pakolaisia työllistävässä StartUp Refugees -hankkeessa.

Taide luo rauhaa

Yksi rauhanlähettiläistä on afganistanilainen 25-vuotias taiteilija Hamid Sadra, joka on kotoisin maan pohjoisosista sijaitsevasta Balkhin maakunnasta. Hän osallistui Salam-hankkeeseen heinä–elokuussa.

Sadra maalaa taideteoksia turvamuureihin, joita poliitikot ja muut valtaapitävät ovat pystyttäneet. Hän uskoo, että taide voi olla yksi väline rauhantyössä ja suunnittelee järjestävänsä jatkossa esimerkiksi opiskelijoille keskustelutilaisuuksia sekä rauhaa käsittelevän katutaidenäyttelyn.

”Työpaja oli erittäin hyödyllinen. Pystyimme sen avulla tunnistamaan tärkeitä kysymyksiä. Kiinnostavia aiheita olivat esimerkiksi tarinankerronnan ja dialogin rooli. Hanke auttoi myös parantamaan eri maakuntien nuorten osallistumista ja ideoiden vaihtoa”, hän kertoo.

Viranomaisviestintä ei tavoita juurisyitä

Salam-hanke on osa eduskunnan rahoittamaa niin sanottua muuttoliikeviestintää, jota alettiin tehostaa Suomessa turvapaikanhakijamäärän kasvaessa vuonna 2015.

Sen alkuperäisenä ajatuksena oli lisätä turvapaikanhakijoiden tietoa Suomesta ja ehkäistä ”säännösten vastaista muuttoliikettä”. Käytännössä tarkoituksena oli torjua esimerkiksi paperitonta siirtolaisuutta, ihmissalakuljetusta ja perusteetonta turvapaikanhakua. Projekteihin kuului esimerkiksi ihmiskaupan vaaroista valistava nettisivu ja some-viestejä.

Suoraviivainen viranomaisviestintä sai kritiikkiä esimerkiksi Suomen Pakolaisavulta, sillä se koettiin turvapaikanhakijoita syyllistäväksi.

Nykyään hankkeissa keskitytäänkin vaikuttamaan enemmänkin säännösten vastaisen muuttoliikkeen taustalla oleviin syihin, kertoo ulkoministeriön viestintäsuunnittelija Rim Mezian.

”Monissa maissa viranomaisiin ei välttämättä luoteta. Siksi päätimme mennä tekemään viestintää paikan päällä ja yhdistää siihen toiminnallisuutta.”

Viime vuonna viestintähankkeessa järjestettiin nuorille irakilaisille muun muassa rauhandialogiin kannustavia työpajoja ja videoprojekteja.

Somaliassa taas on järjestetty Ylen A2-tyyppisiä keskusteluiltoja konfliktista. Ajatuksena on, että rakentavan keskustelukulttuurin luominen voi vaikuttaa rauhaan ja lopulta epäsuorasti säännösten vastaisen muuttoliikkeen taustasyihinkin.

Salam-hanketta vetävät Mustafa Abdulameer ja Shakiba Adil uskovat ruohonjuuritason työn tärkeyteen. Heidän mukaansa pelkkä viranomaislähtöinen viestintä ei auta muuttoliikkeen taustasyihin puuttumisessa.

”Ihmiset lähtevät kotimaistaan eri syistä. Jotkut turvallisuuden ja rauhan takia, joku taloudellisista syistä, joku mahdollisuuksien tai koulutuksen takia. Kyse on kuitenkin ongelmien ketjusta. Ja sen ketjun toisessa päässä ovat rauha ja turvallisuus. Ne ovat tärkeä tekijä, kun ihmiset päättävät lähteä maasta”, Abdulameer sanoo.

Ryhmäkuva nuorista diplomit kädessä
Salam-hankkeessa koulutetaan nuoria rauhanlähettiläitä muun muassa Afganistanissa. (Kuva: Salam-hanke)

Tämä asiakirja on tuotettu Euroopan unionin rahoitustuella. Tämän asiakirjan sisällöstä vastaa tuensaaja, eikä sen voida missään olosuhteissa katsoa heijastavan Euroopan unionin kantaa.

Logo FVR 2019
Logo EU 2019 FVR
Logo 2019 Fingo pieni FVR

Maahanmuuttajat globaalin etelän äänenä pakolaisetsiirtolaisuusmediatiedotusvälineetviestintäkonfliktikonfliktinratkaisurauha AfganistanIrakSuomi

Lue myös

Nainen puolilähikuvassa

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille

Helsingissä perustetun MakeSomeNoise-foorumin nuoret eivät ole kokemusasiantuntijoita vaan asiantuntijoita, jotka puhuvat tärkeinä pitämistään asioista. Yksi sen aktiiveista on Ulkar Aghayeva, joka sai 16-vuotiaana kuulla olevansa ylikoulutettu siivoojan työhön.
Mustatukkainen nainen vihreässä paidassa ikkunan edessä

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Suomessa muiden kuin suomeksi tai ruotsiksi kirjoittavien kirjailijoiden on vaikea saada tukea tai näkyvyyttä. Perulaissyntyinen runoilija Roxana Crisólogo perusti Sivuvalo-projektin, joka edistää maahanmuuttajakirjailijoiden asemaa Suomessa. Kuuntele podcast!
Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ihminen puolilähikuvassa.

Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán

Unkarin parlamentti nuiji keväällä läpi lain, jonka mukaan sukupuoli on pysyvä ominaisuus eikä nimeäkään voi enää vaihtaa. Transvanilla-järjestössä toimiva Tina Kolos Orbán toivoo kansainvälistä tukea mutta muistuttaa, että paras tapa edistää transsukupuolisten oikeuksia on tukea oman maan transihmisiä – myös Suomessa.
Vuoria meren takana.

Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä

Korona on aiheuttanut taloustaantuman, josta selviytyäkseen osa Tyynenmeren saarten kaupunkilaisista on ryhtynyt kalastamaan. Konflikteilta ei ole vältytty, kun osa kalastaa suojeltuja lajeja tai menee väärille apajille.
Keramiikkapisaroita riippuu puista.

Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin tällä viikolla Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”

Töölönlahden ympäristössä on näytteillä kestävän kehityksen tavoitteita käsitteleviä teoksia aina biotaiteesta performansseihin ja osallistavaan taiteeseen. Kantavana teemana on ihmisen vastuun ymmärtäminen, kertoo näyttelyn kuratoinut taiteilija Marika Tomu Kaipainen.
Nainen puolilähikuvassa, taustalla puita.

Vuoden YK:n ystävä -tunnustus professori Eeva Furmanille

”Vakka tilanne on erittäin vakava, siirtyminen kestäville poluille on vielä mahdollinen. Omilla toimillani haluan luoda lapsille uskoa tulevaisuuteen”, sanoo YK-liiton kunniamaininnalla palkittu Suomen kestävyyspaneelin johtaja Eeva Furman.
Riisiä ja papuja pahvilautasella.

Maailman ruokaohjelma vertaili ruuan hintaa Etelä-Sudanista Yhdysvaltoihin – Pahimmillaan perusruoka-annos maksaa 186 prosenttia palkasta

Jos eteläsudanilaisen perusruoka-annoksen hinta suhteutettaisiin yhdysvaltalaiseen tulotasoon, ateriasta saisi pulittaa peräti 336 euroa.

Tuoreimmat

Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä
Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin tällä viikolla Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”
Vuoden YK:n ystävä -tunnustus professori Eeva Furmanille
Maailman ruokaohjelma vertaili ruuan hintaa Etelä-Sudanista Yhdysvaltoihin – Pahimmillaan perusruoka-annos maksaa 186 prosenttia palkasta
Koronavirus lisännyt rajusti lasten humanitaarisen avun tarvetta Länsi-Afrikassa – Mauritaniassa ruoka-avun tarve on nelinkertaistunut
Intian vertaisvalistajat auttavat pakkotyön uhreja, jotka voivat olla jopa sukupolvien mittaisessa velkavankeudessa
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Saudi-Arabia ei päässyt YK:n ihmisoikeusneuvostoon – Kiinallekin aiempaa vähemmän ääniä
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet jyrkästi 20 vuoden aikana, ja suurin selitys on ilmasto, sanoo tuore YK-raportti

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet jyrkästi 20 vuoden aikana, ja suurin selitys on ilmasto, sanoo tuore YK-raportti
Oikeus määräsi Kenian viranomaiset jättikorvauksiin lyijymyrkytyksen uhreille – Kaikki sai alkunsa Phyllis Omidosta, joka on nyt monien sankari
Koronavirus lisännyt rajusti lasten humanitaarisen avun tarvetta Länsi-Afrikassa – Mauritaniassa ruoka-avun tarve on nelinkertaistunut
Maan sisäisten pakolaisten määrä kasvanut tänä vuonna – ”Suurin osa säähän liittyvistä katastrofeista vasta tulossa”