Uutiset Maahanmuuttajat globaalin etelän äänenä

Nuoret rauhanlähettiläät käyvät vihanlietsontaa vastaan Irakissa ja Afganistanissa – Suomen tuella yritetään purkaa konfliktien luomia vastakkainasetteluja

Vuosikymmeniä kestänyt väkivallan kierre kärjistää keskusteluilmapiiriä ja jakaa kansaa sekä Irakissa että Afganistanissa. Suomen rahoittamassa hankkeessa rekrytoidaan nuoria rauhanlähettiläiksi. 25-vuotias Hamid Sadra uskoo, että taide voi olla yksi tapa edistää rauhaa.
Hamid Sadra, artist
Taiteilija Hamid Sadra maalaa taideteoksia Afganistanin turvamuureihin. Hän uskoo, että taiteen avullakin voi tehdä rauhantyötä. (Kuva: Hamid Sadran arkisto)

Irakissa ja Afganistanissa on etsitty tänä kesänä nuoria rauhanlähettiläsehdokkaita. Suomen tukeman aloitteen tavoitteena on, että nuoret lähettiläät edistävät rauhan rakentamista ja sovittelevampaa keskusteluilmapiiriä vuosikymmeniä konflikteista kärsineissä kotimaissaan.

”Suomessa kannustetaan ihmisiä tekemään tiimityötä ja keskustelemaan julkisesti varmaan päiväkodista asti. Irakissa tilanne on eri. Meillä on paljon tabuaiheita, joista ei voi puhua. Mutta nyt ihmiset ovat saaneet tarpeekseen”, sanoo hankkeen toinen tuottaja Mustafa Abdulameer.

Hankkeessa etsitään Irakista ja Afganistanista sosiaalisen median ja paikallisten järjestöjen avulla ryhmä nuoria, jotka tulevat eri taustoista ja alueilta ja jotka ovat kiinnostuneita yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta.

Heille järjestetään työpajoja, joissa annetaan välineitä esimerkiksi konfliktinratkaisuun ja rakentavaan keskusteluun. Lopulta tarkoituksena on luoda rauhanlähettiläiden verkosto, joka levittää viestiä rauhasta omissa paikallisissa yhteisöissään.

Irakissa rekrytointi on vielä kesken, mutta hakemuksia on ollut yli tuhat. Afganistanissa puolestaan on jo valittu kahdeksan rauhanlähettilästä, joille on järjestetty työpaja, kertoo hankkeen toinen tuottaja Shakiba Adil.

Salam-nimistä hanketta toteuttaa yhteiskunnalliseen markkinointiin erikoistunut Måndag ulkoministeriön toimeksiannosta.

Shakiba Adil ja Mustafa Abdulameer istuvat kahvilapöydässä ikkuna taustallaan
Shakiba Adil (vas.) ja Mustafa Abdulameer vetävät Måndagin hanketta, jossa rekrytoidaan rauhanlähettiläiksi nuoria Irakissa ja Afganistanissa. (Kuva: Teija Laakso)

Nuoret on valittu kohderyhmäksi etenkin siksi, että heitä on valtaosa kummankin maan väestöstä. Heillä on myös intoa rauhantyöhön.

”Olemme aina kuulleet asiat vanhoilta, vallassa olevilta, sotapäälliköiltä ja politiikassa mukana olevilta. Nyt nuoret haluavat tehdä töitä Afganistanin puolesta, ja sitä on tuettava. Myös naisten mukanaolo on tärkeää”, Adil sanoo.

Some luo kahtiajakoja

Sekä Irak että Afganistan ovat olleet 1980-luvulta alkaen akuutissa konfliktikierteessä, jossa osapuolet ovat vaihdelleet.

Vuosikymmeniä kestänyt väkivalta on johtanut yhteiskunnan rakenteiden romahtamiseen, humanitaariseen kriisiin, kansanryhmien välien kiristymiseen ja keskusteluilmapiirin kärjistymiseen. Talebanien ja Yhdysvaltain rauhanneuvotteluista huolimatta Afganistanissa on yhä jatkuvasti pommi-iskuja. Irakissa ääriliike Isis on julistettu lyödyksi, mutta sen pelätään vahvistuvan uudelleen.

”Irakissa kaikki palvelut ovat romahtaneet aina koulutuksesta turvallisuuteen. Ihmisillä ei ole pitkään aikaan ollut normaalia, rauhanomaista ympäristöä. Siksi on tärkeää, että on rauhanlähettiläitä, jotka vievät keskustelua eteenpäin”, Abdulameer sanoo.

Hänen mukaansa Irakissa ihmisiä jakavat etenkin uskonnolliset ja etniset kysymykset. Arabien ja kurdien sekä shiiojen ja sunnien välillä on ristiriitoja. Etenkin sosiaalisella medialla on tärkeä rooli jakautumisessa. Irakissa lähes kaikki nuoret käyttävät somea.

”Hallitus kontrolloi medioita ja koulutusjärjestelmä on romahtanut, joten ihmiset eivät luota perinteiseen mediaan. Siksi somessa leviää paljon valeuutisia.”

Abdulameerilla on omakohtaista kokemusta konfliktista, sillä hän saapui Suomeen Irakista turvapaikanhakijana vuonna 2015 ja työskentelee nykyisin pakolaisia työllistävässä StartUp Refugees -hankkeessa.

Taide luo rauhaa

Yksi rauhanlähettiläistä on afganistanilainen 25-vuotias taiteilija Hamid Sadra, joka on kotoisin maan pohjoisosista sijaitsevasta Balkhin maakunnasta. Hän osallistui Salam-hankkeeseen heinä–elokuussa.

Sadra maalaa taideteoksia turvamuureihin, joita poliitikot ja muut valtaapitävät ovat pystyttäneet. Hän uskoo, että taide voi olla yksi väline rauhantyössä ja suunnittelee järjestävänsä jatkossa esimerkiksi opiskelijoille keskustelutilaisuuksia sekä rauhaa käsittelevän katutaidenäyttelyn.

”Työpaja oli erittäin hyödyllinen. Pystyimme sen avulla tunnistamaan tärkeitä kysymyksiä. Kiinnostavia aiheita olivat esimerkiksi tarinankerronnan ja dialogin rooli. Hanke auttoi myös parantamaan eri maakuntien nuorten osallistumista ja ideoiden vaihtoa”, hän kertoo.

Viranomaisviestintä ei tavoita juurisyitä

Salam-hanke on osa eduskunnan rahoittamaa niin sanottua muuttoliikeviestintää, jota alettiin tehostaa Suomessa turvapaikanhakijamäärän kasvaessa vuonna 2015.

Sen alkuperäisenä ajatuksena oli lisätä turvapaikanhakijoiden tietoa Suomesta ja ehkäistä ”säännösten vastaista muuttoliikettä”. Käytännössä tarkoituksena oli torjua esimerkiksi paperitonta siirtolaisuutta, ihmissalakuljetusta ja perusteetonta turvapaikanhakua. Projekteihin kuului esimerkiksi ihmiskaupan vaaroista valistava nettisivu ja some-viestejä.

Suoraviivainen viranomaisviestintä sai kritiikkiä esimerkiksi Suomen Pakolaisavulta, sillä se koettiin turvapaikanhakijoita syyllistäväksi.

Nykyään hankkeissa keskitytäänkin vaikuttamaan enemmänkin säännösten vastaisen muuttoliikkeen taustalla oleviin syihin, kertoo ulkoministeriön viestintäsuunnittelija Rim Mezian.

”Monissa maissa viranomaisiin ei välttämättä luoteta. Siksi päätimme mennä tekemään viestintää paikan päällä ja yhdistää siihen toiminnallisuutta.”

Viime vuonna viestintähankkeessa järjestettiin nuorille irakilaisille muun muassa rauhandialogiin kannustavia työpajoja ja videoprojekteja.

Somaliassa taas on järjestetty Ylen A2-tyyppisiä keskusteluiltoja konfliktista. Ajatuksena on, että rakentavan keskustelukulttuurin luominen voi vaikuttaa rauhaan ja lopulta epäsuorasti säännösten vastaisen muuttoliikkeen taustasyihinkin.

Salam-hanketta vetävät Mustafa Abdulameer ja Shakiba Adil uskovat ruohonjuuritason työn tärkeyteen. Heidän mukaansa pelkkä viranomaislähtöinen viestintä ei auta muuttoliikkeen taustasyihin puuttumisessa.

”Ihmiset lähtevät kotimaistaan eri syistä. Jotkut turvallisuuden ja rauhan takia, joku taloudellisista syistä, joku mahdollisuuksien tai koulutuksen takia. Kyse on kuitenkin ongelmien ketjusta. Ja sen ketjun toisessa päässä ovat rauha ja turvallisuus. Ne ovat tärkeä tekijä, kun ihmiset päättävät lähteä maasta”, Abdulameer sanoo.

Ryhmäkuva nuorista diplomit kädessä
Salam-hankkeessa koulutetaan nuoria rauhanlähettiläitä muun muassa Afganistanissa. (Kuva: Salam-hanke)

Tämä asiakirja on tuotettu Euroopan unionin rahoitustuella. Tämän asiakirjan sisällöstä vastaa tuensaaja, eikä sen voida missään olosuhteissa katsoa heijastavan Euroopan unionin kantaa.

Logo FVR 2019
Logo EU 2019 FVR
Logo 2019 Fingo pieni FVR

Maahanmuuttajat globaalin etelän äänenä pakolaisetsiirtolaisuusmediatiedotusvälineetviestintäkonfliktikonfliktinratkaisurauha AfganistanIrakSuomi

Lue myös

Nainen puolilähikuvassa

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille

Helsingissä perustetun MakeSomeNoise-foorumin nuoret eivät ole kokemusasiantuntijoita vaan asiantuntijoita, jotka puhuvat tärkeinä pitämistään asioista. Yksi sen aktiiveista on Ulkar Aghayeva, joka sai 16-vuotiaana kuulla olevansa ylikoulutettu siivoojan työhön.
Mustatukkainen nainen vihreässä paidassa ikkunan edessä

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Suomessa muiden kuin suomeksi tai ruotsiksi kirjoittavien kirjailijoiden on vaikea saada tukea tai näkyvyyttä. Perulaissyntyinen runoilija Roxana Crisólogo perusti Sivuvalo-projektin, joka edistää maahanmuuttajakirjailijoiden asemaa Suomessa. Kuuntele podcast!
Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa, taustalla maalattu seinä.

Kauppasaarto ei Kuuban järjestelmää kaada, mutta hyvät suhteet Yhdysvaltoihin voivat sen tehdä, sanoo Kuubasta kirjan kirjoittanut toimittaja Antti Halinen

Donald Trumpin pakotepolitiikka on vahvistanut Kuuban kommunistisen puolueen tiukan linjan kannattajia. Barack Obaman aloittama pehmeämpi linja olisi voinut pikkuhiljaa kaataa koko järjestelmän, sanoo pitkään Kuubaa seurannut Antti Halinen.
Israelin lippu

Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman

Miehitetyllä Länsirannalla rokotteita on jaettu juutalaissiirtokuntalaisille mutta ei palestiinalaisille. YK ja ihmisoikeusjärjestöt muistuttavat Israelia Geneven neljännen sopimuksen velvoitteista.
Nainen puolilähikuvassa ikkunan edessä, taustalla rakennuksia.

EU:n pitäisi ottaa enemmän vastuuta Bosnian pakolaistilanteesta eikä sysätä vastuuta kyynisesti rajojensa ulkopuolelle

Noin 1 400 pakolaista jäi ilman suojaa, kun Lipan pakolaisleiri paloi Bosnia ja Hertsegovinassa. EU:n pitäisi yrittää vaikuttaa tehokkaammin maan byrokraattiseen hallintoon, joka on kykenemätön tekemään ratkaisuja ihmisten hyväksi, tai ottaa itse vastuu pakolaisista, kirjoittaa Salaado Qasim.
Kaupunki vuoren alla.

Tulivuoren juurella elävä San Salvadorin kaupunki torjuu ilmastonmuutosta luonnon omin keinoin – Jukkapalmut ja imeytysojat estävät maanvyörymiä

El Salvadorin pääkaupungissa San Salvadorissa koetaan jatkuvasti maa- ja mutavyöryjä ja ilmastonmuutoksen pelätään pahentavan tilannetta. Nyt vyöryjä torjutaan ekosysteemipohjaisin ratkaisuin.
Jäälohkareita kellumassa meressä.

Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin

Arktiselle alueelle kulkeutuu vaatteiden tekokuituja todennäköisesti Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta, selviää tuoreesta tutkimuksesta.

Tuoreimmat

120 000 ihmistä on paennut vaaliväkivaltaa Keski-Afrikan tasavallassa – ”Ihmiset pakenevat kodeistaan vain vaatteet päällään”
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman
Tulivuoren juurella elävä San Salvadorin kaupunki torjuu ilmastonmuutosta luonnon omin keinoin – Jukkapalmut ja imeytysojat estävät maanvyörymiä
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Kashmirin laakso on maailman viimeisiä sahramikrookuksen kasvupaikkoja – Viljelijät pelkäävät, että teollisuus tuhoaa maailman kalleimman maustekasvin
WWF:n raportti: Sademetsien hurja kato heikentää myös suojaa tartuntatauteja vastaan – “Meidän pitää pikaisesti korjata luontosuhteemme“
PlayStation 5:n julkaisusta uutisoitiin viime vuonna 26 kertaa enemmän kuin kymmenestä humanitaarisesta kriisistä, selviää tuoreesta vertailusta
2,3 miljoonaa ihmistä tarvitsee apua Tigrayn kriisin seurauksena Etiopiassa – Palanneista moni kohtaa tuhotun kodin
Kysely: Eurooppalaiset luopuisivat mieluummin lentämisestä kuin autosta ilmastonmuutoksen torjumiseksi
Kaivosjätti Rio Tintoa syytetään ympäristörikoksista Papua-Uudessa-Guineassa – Vuosikymmeniä kaivoksen sulkemisen jälkeen kuparia valuu edelleen jokiin

Luetuimmat

PlayStation 5:n julkaisusta uutisoitiin viime vuonna 26 kertaa enemmän kuin kymmenestä humanitaarisesta kriisistä, selviää tuoreesta vertailusta
Kaivosjätti Rio Tintoa syytetään ympäristörikoksista Papua-Uudessa-Guineassa – Vuosikymmeniä kaivoksen sulkemisen jälkeen kuparia valuu edelleen jokiin
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Kauppasaarto ei Kuuban järjestelmää kaada, mutta hyvät suhteet Yhdysvaltoihin voivat sen tehdä, sanoo Kuubasta kirjan kirjoittanut toimittaja Antti Halinen
”Häpeällinen hyökkäys demokratiaa ja sen edustajia vastaan” – Washingtonin levottomuudet tuomitaan laajasti
WWF:n raportti: Sademetsien hurja kato heikentää myös suojaa tartuntatauteja vastaan – “Meidän pitää pikaisesti korjata luontosuhteemme“
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Epävarmassa maailmassa yhä useampi kiinnostuu ekokylässä asumisesta – Keuruun ekokylässä elää tavallisia ihmisiä, ei ”kajahtaneita tyyppejä uimassa vastavirtaan”
2,3 miljoonaa ihmistä tarvitsee apua Tigrayn kriisin seurauksena Etiopiassa – Palanneista moni kohtaa tuhotun kodin
Belo Monten jättimäinen vesivoimala vaikeuttaa alkuperäiskansojen perinteistä elämäntapaa – ”Uhattuna on itse elämä, emme vain me”