Uutiset Ympäristö

Norjan tukema lohenkasvatushanke Argentiinassa herättää epäilyksiä – ”Mikään määrä talouskasvua ei oikeuta Patagonian ekosysteemin tuhoamista”

Norjan valtion sijoitusyhtiö on tehnyt Argentiinan maatalousliiketoiminnan ministeriön kanssa sopimuksen ”kestävästä kalankasvatuksesta”. Chilessä lohta on kasvatettu jo yli 30 vuotta, mutta asiantuntijat varoittavat haitoista. ”Lohi on pohjoisen pallonpuoliskon kala, eikä sitä voi viljellä etelässä kestävästi”, sanoo mertensuojeluohjelmaa johtava Alex Muñoz.
Ilmasta kuvattuja kalankasvatusaltaita Chilessä
Chilen rannikkovesissä on kasvatettu lohta yli 30 vuotta, mutta ympäristönsuojelijat varoittavat Argentiinaa ryhtymästä alalle. (Kuva: Daniel Casado / IPS)

(IPS) -- Norjan kuningasparin keväinen vierailu Argentiinassa poiki sopimuksen yhteistyöstä lohenkasvatuksessa. Hanke herättää pelkoa ympäristöongelmista, joista naapurimaalla Chilellä on kokemuksia yli 30 vuotta jatkuneen lohenviljelyn ajalta.

Argentiinassa on aiemmin istutettu ulkomaisia kalalajeja jokiin ja järviin mutta lohet on tarkoitus kasvattaa Atlantissa eteläisen Tulimaan rannikolla.

Sijoituksia kehitysmaihin ohjaava valtionyhtiö Innovation Norway teki keväällä Argentiinan maatalousliiketoiminnan ministeriön kanssa sopimuksen ”kestävästä kalankasvatuksesta”.

Maatalousliiketoiminnan ministeri Luis Etchevere julisti maaliskuussa, että Argentiina hyötyy Norjan yli 50-vuotisesta kokemuksesta lohenkasvatuksessa ja Tulimaa voi olla alan pioneeri.

Argentiinan valtio on tehnyt tutkimuksia lohenviljelyhankkeen kannattavuudesta, mutta viranomaiset kieltäytyivät vastaamasta sitä koskeviin kysymyksiin.

Miljardien markkinat

Norja on maailman johtava lohentuottaja. Chilessä kassilohen tuotanto alkoi Chiloén saarella, josta se on levinnyt Patagoniaan sekä Aysenin ja Magallanesin alueille.

Lohi toi viime vuonna kuusi prosenttia Chilen vientituloista ja kasvua oli 20 prosenttia edellisvuodesta. Kasvun ennustetaan jatkuvan tänä vuonna: lohta viedään 75 maahan, ja se tuottaa noin viisi miljardia euroa. Ala työllistää suoraan tai välillisesti 70 000 henkeä.

Argentiinalaiset ovat perinteisesti lihansyöjiä, mutta lohesta toivotaan vientituloja ja lamaantuneen talouden piristäjää. Valtio on säästökuurilla, jonka seurauksena sekä maatalousliiketoiminta- että ympäristöministeriö alennettiin syyskuussa sihteeristöksi.

Pohjoisen kala

Kalanviljelyn kestävyys ei vakuuta kaikkia. ”Mikään määrä talouskasvua ei oikeuta Patagonian ekosysteemin tuhoamista”, chileläinen luonnonvara-asiantuntija Max Bello varoittaa.

”Argentiina voi hyötyä Chilen kokemuksista, jotka ovat äärimmäisen kielteisiä”, sanoo Alex Muñoz, joka johtaa Chilen Santiagossa National Geographicin mertensuojeluohjelmaa.

”Chilessä olemme kärsineet sekä kotimaisten että norjalaisten yhtiöiden toiminnasta aiheutuneista vakavista haitoista. Lohi on pohjoisen pallonpuoliskon kala, eikä sitä voi viljellä etelässä kestävästi”, Muñoz vakuuttaa.

Hän oli laatimassa Argentiinan lohenkasvatushankkeesta kriittistä raporttia Maailman luonnonsäätiön (WWF) ja 22 muun ympäristöjärjestön toimeksiannosta. Järjestöt ovat kampanjoineet vuodesta 2004 Etelä-Amerikan eteläosaa ympäröivien merien suojelemiseksi.

Karkureista ympäristövahinko

Lohi on oudossa ympäristössä tavallista alttiimpi sairauksille, mikä johtaa ylettömään antibioottien käyttöön kasvattamoilla, chileläisen ympäristöjärjestön Terramin johtaja Flavia Liberona kertoo.

Toinen ongelma on kalojen karkailu ja muuttuminen vahingolliseksi vieraslajiksi. Viimeksi heinäkuussa myrskyn aikaan neljä norjalaisen Marine Harvest -yhtiön viidestä verkkoaltaasta Chilessä särkyi ja 650 000 lohta pääsi mereen.

”Lain mukaan yhtiön on saatava vähintään kymmenesosa karkureista kiinni tai tapaus tulkitaan ympäristövahingoksi”, Liberona sanoo.

Puerto Madrynissa Patagonian yliopistossa luonnonvarahallintoa opettava Alexandra Sapoznikow pelkää, että kalanviljely pilaa Tulimaan ainutlaatuisen luonnon ja sen varassa toimivan matkailuelinkeinon.

Argentiinan hallitus antoi marraskuussa esityksen merellisen luonnonsuojelualueen perustamisesta Tulimaan rannikolle. Ympäristöväki epäilee, ettei ympäristöministeriön lakkauttaminen helpota sen etenemistä.

Ympäristö kehityskalastusympäristöjoetmeret ArgentiinaChile Suomen IPS

Lue myös

Mielenosoittajan kyltti, jossa lukee Boycott Brazilian Coffee, Soy, Timber - Stop Amazon Burning

Raportti: Rikollisverkostot kiihdyttävät Amazonin metsätuhoa ja hyökkäävät metsien suojelijoita vastaan

Paikallisilla yhteisöillä on tärkeä rooli laittomien hakkuiden estämisessä, mutta presidentti Jair Bolsonaron aikana heidän asemansa on heikentynyt, käy ilmi Human Rights Watchin raportista.
Merta, lunta ja vuoria Huippuvuorilla

Tutkimus: Mikromuovi saastuttaa myös ilmaa – Jopa Huippuvuorten luminäytteistä löytyi muovia

Tuoreen tutkimuksen mukaan mikromuovi kulkeutuu ilmateitse lumeen. Se herättää kysymyksen siitä, paljonko ihmiset hengittävät sitä, tutkijat varoittavat.
Vedenalainen kuva Isosta valliriutasta

Australiassa halutaan pelastaa Iso valliriutta tekemällä siitä maan kansalainen

Ilmastonmuutos ja saasteet uhkaavat Unescon maailmanperintökohteisiin kuuluvaa valliriuttaa. Some-yhtiön mukaan kansalaisuus takaisi sille oikeuden elämään.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mielenosoittajien kyltti

Metoo ja Oxfam-kohu saivat myös suomalaiset kehitysyhteistyöjärjestöt heräämään – Seksuaalista häirintää ja ahdistelua halutaan nyt torjua ponnekkaammin

Suomalaisten järjestöjen tukemissa kehitysyhteistyöhankkeissa on tullut esiin ainakin yksittäisiä hyväksikäyttötapauksia. Nyt monissa järjestöissä rakennetaan uusia ohjenuoria väärinkäytösten ehkäisemiseksi.
Turkin lippu, taustalla Bosporinsalmi

Hallitus myönsi asevientiluvan Turkkiin – Rauhanjärjestöt: Ei linjassa hallitusohjelman kanssa

Suomalainen Robonic Ltd sai luvan viedä Turkkiin miehittämättömien ilma-alusten laukaisualustoja. Päätös ”ampuu jalkaan niin Suomen kuin EU:nkin ihmisoikeuspolitiikkaa”, sanoo Suomen Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius.
Lapsia kyltit kädessä

Ilmastolakkoviikko alkaa – Miljoonia odotetaan protestoimaan ympäri maailman

Ensi viikolla järjestetään YK:n ilmastohuippukokous. Kansalaiset ovat lähdössä kaduille vaatimaan tehokkaampia ilmastotoimia arviolta 160 maassa. Suomessa protestoidaan etenkin ensi viikolla.
Kätilö tutkii raskaana olevaa naista

Äitiys- ja lapsikuolleisuuden väheneminen on ollut ”huikaiseva menestys”, sanoo WHO – Silti joka 11:s sekunti joko äiti tai lapsi kuolee

YK-järjestöjen tuoreiden tilastojen mukaan äitiys- ja lapsikuolleisuus ovat vähentyneet 2000-luvulla merkittävästi. Silti vuoden 2030 tavoitteet voivat jäädä saavuttamatta.

Luetuimmat

Kidutus on yhä yleisempää Venäjällä – Juristi Irina Birjukova paljastaa viranomaisten väärinkäytöksiä ja on paennut sen vuoksi tappouhkauksia
”Talouskasvun luominen vain lisäämällä kulutusta ei ole enää toteuttamiskelpoinen vaihtoehto” – Tutkijaryhmä vaatii nopeita keinoja kestävän kehityksen edistämiseksi
Yksityistä sektoria korostava kehityspolitiikka jatkuu myös tällä hallituskaudella – Kehitysministeri Ville Skinnari haluaa suomalaisyritykset Afrikan markkinoille
Hallitus myönsi asevientiluvan Turkkiin – Rauhanjärjestöt: Ei linjassa hallitusohjelman kanssa
Amnestyn tärkein ihmisoikeuspalkinto ilmastoaktivisti Greta Thunbergille ja koululaisten ilmastoliikkeelle – ”Kaikkien on osallistuttava ilmastolakkoon”
Järjestö: Vaatealan omat vastuullisuusjärjestelmät tuottavat miljardeja dollareita mutta eivät suojele työntekijöitä
Kehittyvät maat siirtyvät vauhdilla uusiutuvaan energiaan – Intia näyttää esimerkkiä
Somaliaa uhkaa taas nälänhätä huonon sadon vuoksi – Seitsemän sadekautta on epäonnistunut lyhyen ajan sisällä
Asiantuntijaryhmä: Jemenissä selviä merkkejä sotarikoksista – Myös länsimaiden asekauppa voi rikkoa kansainvälistä oikeutta
Etelä-Afrikassa protestoidaan naisten murhia vastaan – Yliopisto-opiskelijan ja nyrkkeilymestarin kuolemat järkyttävät