Uutiset Ympäristö

Norjan tukema lohenkasvatushanke Argentiinassa herättää epäilyksiä – ”Mikään määrä talouskasvua ei oikeuta Patagonian ekosysteemin tuhoamista”

Norjan valtion sijoitusyhtiö on tehnyt Argentiinan maatalousliiketoiminnan ministeriön kanssa sopimuksen ”kestävästä kalankasvatuksesta”. Chilessä lohta on kasvatettu jo yli 30 vuotta, mutta asiantuntijat varoittavat haitoista. ”Lohi on pohjoisen pallonpuoliskon kala, eikä sitä voi viljellä etelässä kestävästi”, sanoo mertensuojeluohjelmaa johtava Alex Muñoz.
Ilmasta kuvattuja kalankasvatusaltaita Chilessä
Chilen rannikkovesissä on kasvatettu lohta yli 30 vuotta, mutta ympäristönsuojelijat varoittavat Argentiinaa ryhtymästä alalle. (Kuva: Daniel Casado / IPS)

(IPS) -- Norjan kuningasparin keväinen vierailu Argentiinassa poiki sopimuksen yhteistyöstä lohenkasvatuksessa. Hanke herättää pelkoa ympäristöongelmista, joista naapurimaalla Chilellä on kokemuksia yli 30 vuotta jatkuneen lohenviljelyn ajalta.

Argentiinassa on aiemmin istutettu ulkomaisia kalalajeja jokiin ja järviin mutta lohet on tarkoitus kasvattaa Atlantissa eteläisen Tulimaan rannikolla.

Sijoituksia kehitysmaihin ohjaava valtionyhtiö Innovation Norway teki keväällä Argentiinan maatalousliiketoiminnan ministeriön kanssa sopimuksen ”kestävästä kalankasvatuksesta”.

Maatalousliiketoiminnan ministeri Luis Etchevere julisti maaliskuussa, että Argentiina hyötyy Norjan yli 50-vuotisesta kokemuksesta lohenkasvatuksessa ja Tulimaa voi olla alan pioneeri.

Argentiinan valtio on tehnyt tutkimuksia lohenviljelyhankkeen kannattavuudesta, mutta viranomaiset kieltäytyivät vastaamasta sitä koskeviin kysymyksiin.

Miljardien markkinat

Norja on maailman johtava lohentuottaja. Chilessä kassilohen tuotanto alkoi Chiloén saarella, josta se on levinnyt Patagoniaan sekä Aysenin ja Magallanesin alueille.

Lohi toi viime vuonna kuusi prosenttia Chilen vientituloista ja kasvua oli 20 prosenttia edellisvuodesta. Kasvun ennustetaan jatkuvan tänä vuonna: lohta viedään 75 maahan, ja se tuottaa noin viisi miljardia euroa. Ala työllistää suoraan tai välillisesti 70 000 henkeä.

Argentiinalaiset ovat perinteisesti lihansyöjiä, mutta lohesta toivotaan vientituloja ja lamaantuneen talouden piristäjää. Valtio on säästökuurilla, jonka seurauksena sekä maatalousliiketoiminta- että ympäristöministeriö alennettiin syyskuussa sihteeristöksi.

Pohjoisen kala

Kalanviljelyn kestävyys ei vakuuta kaikkia. ”Mikään määrä talouskasvua ei oikeuta Patagonian ekosysteemin tuhoamista”, chileläinen luonnonvara-asiantuntija Max Bello varoittaa.

”Argentiina voi hyötyä Chilen kokemuksista, jotka ovat äärimmäisen kielteisiä”, sanoo Alex Muñoz, joka johtaa Chilen Santiagossa National Geographicin mertensuojeluohjelmaa.

”Chilessä olemme kärsineet sekä kotimaisten että norjalaisten yhtiöiden toiminnasta aiheutuneista vakavista haitoista. Lohi on pohjoisen pallonpuoliskon kala, eikä sitä voi viljellä etelässä kestävästi”, Muñoz vakuuttaa.

Hän oli laatimassa Argentiinan lohenkasvatushankkeesta kriittistä raporttia Maailman luonnonsäätiön (WWF) ja 22 muun ympäristöjärjestön toimeksiannosta. Järjestöt ovat kampanjoineet vuodesta 2004 Etelä-Amerikan eteläosaa ympäröivien merien suojelemiseksi.

Karkureista ympäristövahinko

Lohi on oudossa ympäristössä tavallista alttiimpi sairauksille, mikä johtaa ylettömään antibioottien käyttöön kasvattamoilla, chileläisen ympäristöjärjestön Terramin johtaja Flavia Liberona kertoo.

Toinen ongelma on kalojen karkailu ja muuttuminen vahingolliseksi vieraslajiksi. Viimeksi heinäkuussa myrskyn aikaan neljä norjalaisen Marine Harvest -yhtiön viidestä verkkoaltaasta Chilessä särkyi ja 650 000 lohta pääsi mereen.

”Lain mukaan yhtiön on saatava vähintään kymmenesosa karkureista kiinni tai tapaus tulkitaan ympäristövahingoksi”, Liberona sanoo.

Puerto Madrynissa Patagonian yliopistossa luonnonvarahallintoa opettava Alexandra Sapoznikow pelkää, että kalanviljely pilaa Tulimaan ainutlaatuisen luonnon ja sen varassa toimivan matkailuelinkeinon.

Argentiinan hallitus antoi marraskuussa esityksen merellisen luonnonsuojelualueen perustamisesta Tulimaan rannikolle. Ympäristöväki epäilee, ettei ympäristöministeriön lakkauttaminen helpota sen etenemistä.

Ympäristö kehityskalastusympäristöjoetmeret ArgentiinaChile Suomen IPS

Lue myös

Kolme ihmistä selin kameraan käsi kädessä katsomassa mangrovemetsiä

Kalastajakylien asukkaat pelastavat mangrovemetsiä Myanmarissa – Tärkeä keino ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa

Shwe Thaung Yanin alueen mangrovesta oli 75 prosenttia ehtinyt tuhoutua hakkuissa, joita tehtiin polttopuun saamiseksi ja katkarapufarmien perustamiseksi. Kalastajakylien asukkaat ovat kuitenkin istuttaneet viime vuosina yli 700 000 tainta tuhoutuneiden tilalle. Samalla monet saavat elinkeinon simpukankasvatuksesta.
Muoviroskaa meren rannalla

Ghana huolestui muoviroskasta – Kierrätyksen puuttuessa miljoonakaupunki Accran roskat viskataan jokeen

Ruoka käärittiin Ghanassa ennen kasvien lehtiin, mutta modernisoituminen on johtanut siihen, että elintarvikkeet kiedotaan muoviin, joka taas päätyy usein mereen. Huoli roskan vaikutuksista on johtanut muovinkierrätysaloitteiden syntyyn.
Muoviroskaa vedessä

Afrikassa pohditaan keinoja muovijätteen välttelyyn - Köyhimmät heräävät, kun muovi kytketään toimeentuloon, uskovat asiantuntijat

Maailman pahimpien muovisaastuttajien joukkoon kuuluu myös viisi Afrikan maata. ”Jos muoviroskan keskellä Etelä-Afrikassa kasvaneet ihmiset keksivät, että muovi on pahaksi perheen terveydelle ja sen kierrättämisestä voi saada tuloja, tilanne muuttuu”, uskoo Sustainable Seas Trust -järjestön johtaja Tony Ribbink.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nora Repo-Saeed

Turvapaikanhakijoiden hätä näkyy neuvontapalveluissa – Auttajat ovat huolissaan oikeusturvasta: ”Suomessa ei kyseenalaisteta riittävästi viranomaisten päätöksiä”

Kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat hakevat apua muun muassa Pakolaisneuvonnasta ja Helsingin monikulttuurisesta päiväkeskus Mosaiikista. Työntekijöiden mukaan viime vuosien lakimuutokset ja huolimattomasti tehdyt päätökset heikentävät turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa.
Teddykarhu

Suomen raportti lapsen oikeuksien sopimuksesta on toista vuotta myöhässä – Järjestöt huolissaan Suomen suhtautumisesta ihmisoikeusvelvoitteisiin

Suomen piti raportoida YK:n lapsen oikeuksien komitealle heinäkuussa 2017, mutta raporttia ei ole vieläkään saatu valmiiksi. Ulkoministeriön mukaan syynä on raporttisuma.
Kaksi miestä työskentelee nahanvärjäysaltailla

Globaali työttömyys on laskenut finanssikriisiä edeltäviin lukuihin, mutta ”työssäkäynti ei aina takaa kunnon elintasoa”, varoittaa Kansainvälinen työjärjestö

Yksi 20 työikäisestä on työttömänä. Työttömyysluvut ovat laskeneet, mutta uudet trendit, kuten teknologia, saattavat uhata työmarkkinoilla viime vuosina saavutettuja edistysaskeleita, varoitetaan uudessa raportissa.
Viisi naista kanoja sylissään

El Salvadorissa etsitään maaseudulta amerikkalaisen unelman korvaajaa

Miljoonat elsalvadorilaiset ovat muuttaneet Yhdysvaltoihin, mutta osa myös joutuu palaamaan takaisin. Uusi hanke kannustaa etsimään elantoa maaseudulta. Yhdysvalloista palanneen Lorena Mejían yhdistys kasvattaa kanoja.

Luetuimmat

Turvapaikanhakijoiden hätä näkyy neuvontapalveluissa – Auttajat ovat huolissaan oikeusturvasta: ”Suomessa ei kyseenalaisteta riittävästi viranomaisten päätöksiä”
Avustusjärjestöt: Syyriassa kuollut lapsia hypotermiaan – Perheet pakenevat taisteluita jalkaisin ja autojen lavoilla
Pula naisista lisää ihmiskauppaa Kiinassa ja Intiassa – Kauppias on usein oma sukulainen
Tutkimus: Monet länsimaisten brändien vaatteet viimeistellään intialaisnaisten kodeissa – Tuntipalkka voi olla vain 13 senttiä
Amnesty: Arabiemiirikunnat ohjaa länsimailta ostamiaan aseita Jemeniin sotarikoksiin syyllistyneille joukoille
Miinanraivaus etenee hitaasti Irakissa – Pelkästään Mosulissa on 7,6 miljoonaa tonnia vaarallista jätettä ja raivaukseen menee 8 vuotta, arvioi YK
Brasiliassa on murhattu tänä vuonna jo toistasataa naista – Rankaisemattomuus viestii, että väkivalta on sallittua, varoittaa ihmisoikeuskomissio
Venäjällä ensimmäinen rikostutkinta ”ei-toivottuun” ulkomaiseen järjestöön kuulumisesta
Raportti kertoo työpaikkakiusaamisesta ja syrjinnästä ihmisokeusjärjestö Amnestyssa – Suomen Amnestyn mukaan työtyytyväisyys hyvällä tolalla
Suomalaisia kaivataan nyt auttajiksi maailman kriisialueille – Lääkärit ilman rajoja perusti toimiston Suomeen