Uutiset Ympäristö

Norjan tukema lohenkasvatushanke Argentiinassa herättää epäilyksiä – ”Mikään määrä talouskasvua ei oikeuta Patagonian ekosysteemin tuhoamista”

Norjan valtion sijoitusyhtiö on tehnyt Argentiinan maatalousliiketoiminnan ministeriön kanssa sopimuksen ”kestävästä kalankasvatuksesta”. Chilessä lohta on kasvatettu jo yli 30 vuotta, mutta asiantuntijat varoittavat haitoista. ”Lohi on pohjoisen pallonpuoliskon kala, eikä sitä voi viljellä etelässä kestävästi”, sanoo mertensuojeluohjelmaa johtava Alex Muñoz.
Ilmasta kuvattuja kalankasvatusaltaita Chilessä
Chilen rannikkovesissä on kasvatettu lohta yli 30 vuotta, mutta ympäristönsuojelijat varoittavat Argentiinaa ryhtymästä alalle. (Kuva: Daniel Casado / IPS)

(IPS) -- Norjan kuningasparin keväinen vierailu Argentiinassa poiki sopimuksen yhteistyöstä lohenkasvatuksessa. Hanke herättää pelkoa ympäristöongelmista, joista naapurimaalla Chilellä on kokemuksia yli 30 vuotta jatkuneen lohenviljelyn ajalta.

Argentiinassa on aiemmin istutettu ulkomaisia kalalajeja jokiin ja järviin mutta lohet on tarkoitus kasvattaa Atlantissa eteläisen Tulimaan rannikolla.

Sijoituksia kehitysmaihin ohjaava valtionyhtiö Innovation Norway teki keväällä Argentiinan maatalousliiketoiminnan ministeriön kanssa sopimuksen ”kestävästä kalankasvatuksesta”.

Maatalousliiketoiminnan ministeri Luis Etchevere julisti maaliskuussa, että Argentiina hyötyy Norjan yli 50-vuotisesta kokemuksesta lohenkasvatuksessa ja Tulimaa voi olla alan pioneeri.

Argentiinan valtio on tehnyt tutkimuksia lohenviljelyhankkeen kannattavuudesta, mutta viranomaiset kieltäytyivät vastaamasta sitä koskeviin kysymyksiin.

Miljardien markkinat

Norja on maailman johtava lohentuottaja. Chilessä kassilohen tuotanto alkoi Chiloén saarella, josta se on levinnyt Patagoniaan sekä Aysenin ja Magallanesin alueille.

Lohi toi viime vuonna kuusi prosenttia Chilen vientituloista ja kasvua oli 20 prosenttia edellisvuodesta. Kasvun ennustetaan jatkuvan tänä vuonna: lohta viedään 75 maahan, ja se tuottaa noin viisi miljardia euroa. Ala työllistää suoraan tai välillisesti 70 000 henkeä.

Argentiinalaiset ovat perinteisesti lihansyöjiä, mutta lohesta toivotaan vientituloja ja lamaantuneen talouden piristäjää. Valtio on säästökuurilla, jonka seurauksena sekä maatalousliiketoiminta- että ympäristöministeriö alennettiin syyskuussa sihteeristöksi.

Pohjoisen kala

Kalanviljelyn kestävyys ei vakuuta kaikkia. ”Mikään määrä talouskasvua ei oikeuta Patagonian ekosysteemin tuhoamista”, chileläinen luonnonvara-asiantuntija Max Bello varoittaa.

”Argentiina voi hyötyä Chilen kokemuksista, jotka ovat äärimmäisen kielteisiä”, sanoo Alex Muñoz, joka johtaa Chilen Santiagossa National Geographicin mertensuojeluohjelmaa.

”Chilessä olemme kärsineet sekä kotimaisten että norjalaisten yhtiöiden toiminnasta aiheutuneista vakavista haitoista. Lohi on pohjoisen pallonpuoliskon kala, eikä sitä voi viljellä etelässä kestävästi”, Muñoz vakuuttaa.

Hän oli laatimassa Argentiinan lohenkasvatushankkeesta kriittistä raporttia Maailman luonnonsäätiön (WWF) ja 22 muun ympäristöjärjestön toimeksiannosta. Järjestöt ovat kampanjoineet vuodesta 2004 Etelä-Amerikan eteläosaa ympäröivien merien suojelemiseksi.

Karkureista ympäristövahinko

Lohi on oudossa ympäristössä tavallista alttiimpi sairauksille, mikä johtaa ylettömään antibioottien käyttöön kasvattamoilla, chileläisen ympäristöjärjestön Terramin johtaja Flavia Liberona kertoo.

Toinen ongelma on kalojen karkailu ja muuttuminen vahingolliseksi vieraslajiksi. Viimeksi heinäkuussa myrskyn aikaan neljä norjalaisen Marine Harvest -yhtiön viidestä verkkoaltaasta Chilessä särkyi ja 650 000 lohta pääsi mereen.

”Lain mukaan yhtiön on saatava vähintään kymmenesosa karkureista kiinni tai tapaus tulkitaan ympäristövahingoksi”, Liberona sanoo.

Puerto Madrynissa Patagonian yliopistossa luonnonvarahallintoa opettava Alexandra Sapoznikow pelkää, että kalanviljely pilaa Tulimaan ainutlaatuisen luonnon ja sen varassa toimivan matkailuelinkeinon.

Argentiinan hallitus antoi marraskuussa esityksen merellisen luonnonsuojelualueen perustamisesta Tulimaan rannikolle. Ympäristöväki epäilee, ettei ympäristöministeriön lakkauttaminen helpota sen etenemistä.

Ympäristö kehityskalastusympäristöjoetmeret ArgentiinaChile Suomen IPS

Lue myös

Maskilla ja kypärällä suojautunut ihminen ruiskuttaa nestettä.

Raportti: Koronapandemian kaltaiset taudit yleistyvät, jos luonnon riistoon ei puututa

Zoonoosit eli eläinperäiset taudit tappavat vuosittain kaksi miljoonaa ihmistä. Syynä on muun muassa kestämätön luonnonvarojen käyttö, kertoo YK:n ympäristöohjelma. Se peräänkuuluttaa tieteenalojen välistä yhteistyötä tilanteen ratkaisemiseksi.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Nainen puolilähikuvassa piikkilangalla varustetun betoniaidan edessä.

Siviilikriisinhallinta tukee konfliktista toipuvia maita vankemman tulevaisuuden rakentamisessa

Sisäministeriön alaisuudessa toimiva Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle. Koulutusasiantuntija Sari Rautarinta on ollut komennuksella Sudanissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. Työ on pitkäjänteistä, ja sen merkitys on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, hän sanoo.
Nainen puolilähikuvassa mainoksen edessä.

”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään

Keniassa naisyrittäjät kärsivät luotonsaantivaikeuksista ja vähättelystä. Irene Omari omistaa yhden Kisumun suurimmista brändäysyhtiöistä. Koronan vuoksi bisneksellä menee nyt huonommin kuin koskaan. Vaikeuksia on kuitenkin ollut jo aiemmin. ”Naisen on hyvin vaikea vetää yritystä. Aluksi en edes saanut luottoa”, hän kertoo.
Mies puolilähikuvassa mikrofonin takana.

Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”

YK:n väistyvä erityisasiantuntija Philip Alston suomii loppuraportissaan maailman johtajia ”itsensä onnittelemisesta” köyhyyden vastaisessa taistelussa, sillä köyhyyden väheneminen johtuu pitkälti Kiinasta. Myöskään kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta, hän sanoo.