Uutiset

”Niin kauan kuin alkuperäiskansojen oikeuksia ei ole tunnustettu, kaikki muu on tyhjää puhetta” – Chilen mapuchet vaativat oikeuksiaan

Chilen presidentti Sebastián Piñeran oikeistohallitus ehdottaa oman kielen ja kulttuurin opetuksen lisäämistä 6–11-vuotiaiden intiaanilasten koulutukseen. Mapucheintiaanien mukaan muitakin ongelmia olisi kuitenkin ratkomatta.
Kaksi Chilen mapucheintiaania perinteisen majan edustalla
Juana Cheuquepán (vas.) kuuluu Chilen pääkaupunkiseudun mapuche-yhteisön johtajiin, ja hänen äitinsä María Colipe hallitsee perinteiset parannustaidot. Perinteinen maja eli ruca rakennettiin La Pinataan 21 vuotta sitten. (Kuva: Orlando Milesi / IPS)

(IPS) -- Chilen mapuche-intiaanit suhtautuvat varovaisen toiveikkaasti hallituksen ehdottamiin koulutusuudistuksiin. He kuitenkin korostavat, että maan ja veden käyttöä koskevat ongelmat ovat yhä ratkaisematta.

Chilen 18-miljoonaisesta väestöstä 12,8 prosenttia kuuluu alkuperäiskansoihin. Suurin ryhmä ovat mapuchet, joita on 1,7 miljoonaa. Mapucheja pienempiä alkuperäiskansaryhmiä ovat aymarat, diaguitat, ketsuat, rapa nuit ja lican antait.

Enää 18 prosenttia mapucheista asuu perinteisillä sijoillaan eteläisessä Araucanían maakunnassa ja 35 prosenttia on keskittynyt pääkaupungin Santiagon liepeille.

”Sukumme tulee Lautarosta, joka sijaitsee 650 kilometriä etelään Santiagosta. Esivanhempiemme oli lähdettävä asuinsijoiltaan, kun viljely kävi mahdottomaksi metsäyhtiöiden vuoksi”, Juana Cheuquepán kertoo. Hän kuuluu Santiagon lähellä La Pintanassa elävän mapuche-yhteisön johtajiin.

Cheuquepánin mukaan Araucanían tilanne on käynyt entistä vaikeammaksi. ”Sisareni lähti 20 vuotta sitten isäni maille. Nyt hänen kaivonsa on kuivunut, ja maatilalle tuodaan vettä kerran viikossa. Nuorten maaltapako jatkuu.”

Suhde maahan avainasia

”Olennaista on kansamme suhde maahan ja se, miten perinteinen kulttuuri ja kieli voidaan yhdistää taloudelliseen kehitykseen”, Chilen maaseudun ja alkuperäiskansojen naisten yhdistyksen (Anamuri) puheenjohtaja Viviana Catrileo painottaa.

”Vuosikymmeniä jatkuneen maaltamuuton tuloksena intiaanit ovat menettäneet maansa ja samalla maahan kytkeytyvän identiteettinsä. Heille maa on ollut yhteistä omaisuutta ja perusta ravinnolle, tuotannolle ja yhteisön toiminnalle”, hän pohtii. Sama koskee vettä.

Avainasioihin kuuluu myös koulutus, jonka tulisi Catrileon mielestä turvata monimuotoisen kulttuurin säilyminen.

Maaliskuussa valtaan tullut presidentti Sebastián Piñeran oikeistohallitus ehdottaa oman kielen ja kulttuurin opetuksen lisäämistä 6–11-vuotiaiden intiaanilasten koulutukseen. Alkuperäiskansoilla on joulukuuhun asti aikaa harkita kesällä tehtyä esitystä.

Santiagon mapuche-yhteisöjen edustajat kokoontuivat elokuun lopulla pohtimaan asiaa La Pintanassa sijaitsevaa rucaan eli perinteiden mukaan rakennettuun olkikattoiseen majaan.

”Oppiminen olisi elävää ja osallistavaa, jos opetus tapahtuisi tällaisissa majoissa. Ne ovat meidän omaa tilaamme. Meillä mapucheilla on paljon annettavaa opetukseen”, Juana Cheuquepán sanoo.

Valtion vihollisia?

Araucaníassa 500 kilometriä Santiagosta etelään sijaitsevan Tirúan kunnan pormestari Adolfo Millabur suhtautuu hallituksen suunnitelmiin epäillen. ”Niin kauan kuin alkuperäiskansojen oikeuksia ei ole tunnustettu, kaikki muu on tyhjää puhetta.”

Hän muistuttaa, että edellisellä presidenttikaudellaan (2010–2014) Piñera antoi myös mahtipontisia lupauksia, mutta käteen ei jäänyt juuri mitään. ”Chilen politiikka alkuperäiskansoja kohtaan on lähtenyt ajatuksesta, että ne ovat valtion vihollisia.”

Millaburin mielestä olennaisin kysymys koskee maata ja luonnonvaroja. Siksi oikeuden toteutuminen edellyttää perustuslain uudistamista vastaamaan väestön monikulttuurisuutta. Chilen nykyinen perustuslaki on Augusto Pinochetin sotilasdiktatuurin (1973–1990) ajalta.

OIKAISU 17.9.2018. Alkuperäisessä tekstissä mainittiin intiaanikansoina aymarat, diaguitat, ketsuat, rapa nuit ja lican antait. Termi on vaihdettu alkuperäiskansoiksi.

alkuperäiskansatvähemmistöpolitiikkakoulutuspolitiikkalaki Chile Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Vauva syö plumpy'nutia.

Nälkäisten Nutella – Maapähkinätahna on ihmeaine, joka pelastaa vakavasti aliravittuja lapsia nälkäkuolemalta

Ranskalaislääkäri kehitti 1990-luvun lopulla maapähkinätahnan, joka on merkinnyt vallankumousta nälkäkriisien hoidossa: nykyään kaikki vakavasta aliravitsemuksesta kärsivät lapset on periaatteessa mahdollista hoitaa. Tahnan taustalla pyörii bisnes, jota on myös kritisoitu.
Vihreitä kasveja ja taivasta pyöreässä kuvassa

Maailmanparannuskin tuottaa päästöjä – Suomessa kehitettiin järjestöille oma laskuri hiilijalanjäljen pienentämiseksi

Suomessa on kehitetty tiettävästi maailman ensimmäinen hiilijalanjälkilaskuri kansalaisjärjestöille. Toiveissa on, että niiden kautta tavoitetaan myös tavalliset kansalaiset. Suomalainen demokratiajärjestö Demo aikoo ryhtyä vähentämään päästöjään muun muassa lisäämällä videoneuvotteluita.
Mies osoittaa peltoja ja palmua kohti

Vapaakaupan piti tuoda vaurautta, mutta paikalliset menettivätkin maansa – Filippiinien maa-aktivistit vaativat nyt oikeutta

Filippiinien kymmenen vuotta sitten perustetun erityistalousalue Apecon piti tuoda paikallisille asukkaille uusia elinkeinomahdollisuuksia, mutta toisin kävi. Luvattuja työpaikkoja ei kuulunut, ja maat vietiin osin väkivalloin. Luomuviljelijä Enes raahattiin pois pelloltaan.
Solmuun kierrettyä revolveria esittävä patsas New Yorkissa

Uusi ydinvarustelukierre uhkaa – Kehitystä on vaikea ennustaa, sillä suurvaltojen presidentit osaavat yllättää

Kansainväliset sopimukset ovat viime vuosikymmeninä vähentäneet tuntuvasti ydinaseiden määrää. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ilmoitus INF-sopimuksesta vetäytymisestä kertoo sovun murenemisesta. Kehityksen suuntaa on mahdotonta ennustaa, kirjoittaa Tukholman rauhantutkimusinstituutin Siprin johtaja Dan Smith.