Uutiset

”Niin kauan kuin alkuperäiskansojen oikeuksia ei ole tunnustettu, kaikki muu on tyhjää puhetta” – Chilen mapuchet vaativat oikeuksiaan

Chilen presidentti Sebastián Piñeran oikeistohallitus ehdottaa oman kielen ja kulttuurin opetuksen lisäämistä 6–11-vuotiaiden intiaanilasten koulutukseen. Mapucheintiaanien mukaan muitakin ongelmia olisi kuitenkin ratkomatta.
Kaksi Chilen mapucheintiaania perinteisen majan edustalla
Juana Cheuquepán (vas.) kuuluu Chilen pääkaupunkiseudun mapuche-yhteisön johtajiin, ja hänen äitinsä María Colipe hallitsee perinteiset parannustaidot. Perinteinen maja eli ruca rakennettiin La Pinataan 21 vuotta sitten. (Kuva: Orlando Milesi / IPS)

(IPS) -- Chilen mapuche-intiaanit suhtautuvat varovaisen toiveikkaasti hallituksen ehdottamiin koulutusuudistuksiin. He kuitenkin korostavat, että maan ja veden käyttöä koskevat ongelmat ovat yhä ratkaisematta.

Chilen 18-miljoonaisesta väestöstä 12,8 prosenttia kuuluu alkuperäiskansoihin. Suurin ryhmä ovat mapuchet, joita on 1,7 miljoonaa. Mapucheja pienempiä alkuperäiskansaryhmiä ovat aymarat, diaguitat, ketsuat, rapa nuit ja lican antait.

Enää 18 prosenttia mapucheista asuu perinteisillä sijoillaan eteläisessä Araucanían maakunnassa ja 35 prosenttia on keskittynyt pääkaupungin Santiagon liepeille.

”Sukumme tulee Lautarosta, joka sijaitsee 650 kilometriä etelään Santiagosta. Esivanhempiemme oli lähdettävä asuinsijoiltaan, kun viljely kävi mahdottomaksi metsäyhtiöiden vuoksi”, Juana Cheuquepán kertoo. Hän kuuluu Santiagon lähellä La Pintanassa elävän mapuche-yhteisön johtajiin.

Cheuquepánin mukaan Araucanían tilanne on käynyt entistä vaikeammaksi. ”Sisareni lähti 20 vuotta sitten isäni maille. Nyt hänen kaivonsa on kuivunut, ja maatilalle tuodaan vettä kerran viikossa. Nuorten maaltapako jatkuu.”

Suhde maahan avainasia

”Olennaista on kansamme suhde maahan ja se, miten perinteinen kulttuuri ja kieli voidaan yhdistää taloudelliseen kehitykseen”, Chilen maaseudun ja alkuperäiskansojen naisten yhdistyksen (Anamuri) puheenjohtaja Viviana Catrileo painottaa.

”Vuosikymmeniä jatkuneen maaltamuuton tuloksena intiaanit ovat menettäneet maansa ja samalla maahan kytkeytyvän identiteettinsä. Heille maa on ollut yhteistä omaisuutta ja perusta ravinnolle, tuotannolle ja yhteisön toiminnalle”, hän pohtii. Sama koskee vettä.

Avainasioihin kuuluu myös koulutus, jonka tulisi Catrileon mielestä turvata monimuotoisen kulttuurin säilyminen.

Maaliskuussa valtaan tullut presidentti Sebastián Piñeran oikeistohallitus ehdottaa oman kielen ja kulttuurin opetuksen lisäämistä 6–11-vuotiaiden intiaanilasten koulutukseen. Alkuperäiskansoilla on joulukuuhun asti aikaa harkita kesällä tehtyä esitystä.

Santiagon mapuche-yhteisöjen edustajat kokoontuivat elokuun lopulla pohtimaan asiaa La Pintanassa sijaitsevaa rucaan eli perinteiden mukaan rakennettuun olkikattoiseen majaan.

”Oppiminen olisi elävää ja osallistavaa, jos opetus tapahtuisi tällaisissa majoissa. Ne ovat meidän omaa tilaamme. Meillä mapucheilla on paljon annettavaa opetukseen”, Juana Cheuquepán sanoo.

Valtion vihollisia?

Araucaníassa 500 kilometriä Santiagosta etelään sijaitsevan Tirúan kunnan pormestari Adolfo Millabur suhtautuu hallituksen suunnitelmiin epäillen. ”Niin kauan kuin alkuperäiskansojen oikeuksia ei ole tunnustettu, kaikki muu on tyhjää puhetta.”

Hän muistuttaa, että edellisellä presidenttikaudellaan (2010–2014) Piñera antoi myös mahtipontisia lupauksia, mutta käteen ei jäänyt juuri mitään. ”Chilen politiikka alkuperäiskansoja kohtaan on lähtenyt ajatuksesta, että ne ovat valtion vihollisia.”

Millaburin mielestä olennaisin kysymys koskee maata ja luonnonvaroja. Siksi oikeuden toteutuminen edellyttää perustuslain uudistamista vastaamaan väestön monikulttuurisuutta. Chilen nykyinen perustuslaki on Augusto Pinochetin sotilasdiktatuurin (1973–1990) ajalta.

OIKAISU 17.9.2018. Alkuperäisessä tekstissä mainittiin intiaanikansoina aymarat, diaguitat, ketsuat, rapa nuit ja lican antait. Termi on vaihdettu alkuperäiskansoiksi.

alkuperäiskansatvähemmistöpolitiikkakoulutuspolitiikkalaki Chile Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ahmed Hadji sohvalla Kirkon Ulkomaanavun tiloissa

Ugandalainen Ahmed Hadji selvisi hengissä terrori-iskusta ja ryhtyi ehkäisemään radikalisoitumista – ”Monella ei ole uskonnosta riittävästi tietoa”

Ääriliike al-Shabaab houkuttelee nuoria Ugandassa, jossa on maailman nuorimpiin kuuluva väestö ja vain vähän työpaikkoja. Nuorisojärjestöä johtavan Ahmed Hadjin mukaan nuoret tarvitsevat töitä ja tarkoituksen elämälleen. Valtio näkee nuoret kuitenkin uhkana.
Mies puhaltaa savua suustaan

Sota huumeita vastaan ei ole toiminut – Puoli miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain käytön vuoksi

YK:n tuoreen tilaston mukaan 35 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii huumeriippuvuudesta. Kuolleisuuslukuja kasvattavat pätevän hoidon ja hoitopaikkojen puute.
Lasta rokotetaan

Raportti: Joka kymmenes lapsi jää ilman rokotteita – Rokotuskattavuuden kasvu pysähtynyt 2010-luvulla

Maailmassa 20 miljoonaa lasta, valtaosa kaikkein köyhimpiä, jää ilman rokotteiden antamaa suojaa, käy ilmi WHO:n ja Unicefin tuoreesta raportista. Samaan aikaan länsimaissa kasvava rokotevastaisuus on nostanut tuhkarokkotartuntojen määrän ennätyslukemiin Euroopassa.
Nainen maissipellolla

Lohkoketjuteknologia auttaa pienviljelijöitä Jamaikalla – Mahdollistaa lainan saamisen jopa ilman pankkitiliä

Iso osa maailman pienviljelijöistä on kokonaan pankkipalvelujen ulkopuolella. Jamaikalainen startup-yritys hyödyntää lohkoketjuteknologiaa, jonka avulla viljelijät voivat saada mikroluottoja ilman takuita tai edes pankkitiliä.