Uutiset

”Niin kauan kuin alkuperäiskansojen oikeuksia ei ole tunnustettu, kaikki muu on tyhjää puhetta” – Chilen mapuchet vaativat oikeuksiaan

Chilen presidentti Sebastián Piñeran oikeistohallitus ehdottaa oman kielen ja kulttuurin opetuksen lisäämistä 6–11-vuotiaiden intiaanilasten koulutukseen. Mapucheintiaanien mukaan muitakin ongelmia olisi kuitenkin ratkomatta.
Kaksi Chilen mapucheintiaania perinteisen majan edustalla
Juana Cheuquepán (vas.) kuuluu Chilen pääkaupunkiseudun mapuche-yhteisön johtajiin, ja hänen äitinsä María Colipe hallitsee perinteiset parannustaidot. Perinteinen maja eli ruca rakennettiin La Pinataan 21 vuotta sitten. (Kuva: Orlando Milesi / IPS)

(IPS) -- Chilen mapuche-intiaanit suhtautuvat varovaisen toiveikkaasti hallituksen ehdottamiin koulutusuudistuksiin. He kuitenkin korostavat, että maan ja veden käyttöä koskevat ongelmat ovat yhä ratkaisematta.

Chilen 18-miljoonaisesta väestöstä 12,8 prosenttia kuuluu alkuperäiskansoihin. Suurin ryhmä ovat mapuchet, joita on 1,7 miljoonaa. Mapucheja pienempiä alkuperäiskansaryhmiä ovat aymarat, diaguitat, ketsuat, rapa nuit ja lican antait.

Enää 18 prosenttia mapucheista asuu perinteisillä sijoillaan eteläisessä Araucanían maakunnassa ja 35 prosenttia on keskittynyt pääkaupungin Santiagon liepeille.

”Sukumme tulee Lautarosta, joka sijaitsee 650 kilometriä etelään Santiagosta. Esivanhempiemme oli lähdettävä asuinsijoiltaan, kun viljely kävi mahdottomaksi metsäyhtiöiden vuoksi”, Juana Cheuquepán kertoo. Hän kuuluu Santiagon lähellä La Pintanassa elävän mapuche-yhteisön johtajiin.

Cheuquepánin mukaan Araucanían tilanne on käynyt entistä vaikeammaksi. ”Sisareni lähti 20 vuotta sitten isäni maille. Nyt hänen kaivonsa on kuivunut, ja maatilalle tuodaan vettä kerran viikossa. Nuorten maaltapako jatkuu.”

Suhde maahan avainasia

”Olennaista on kansamme suhde maahan ja se, miten perinteinen kulttuuri ja kieli voidaan yhdistää taloudelliseen kehitykseen”, Chilen maaseudun ja alkuperäiskansojen naisten yhdistyksen (Anamuri) puheenjohtaja Viviana Catrileo painottaa.

”Vuosikymmeniä jatkuneen maaltamuuton tuloksena intiaanit ovat menettäneet maansa ja samalla maahan kytkeytyvän identiteettinsä. Heille maa on ollut yhteistä omaisuutta ja perusta ravinnolle, tuotannolle ja yhteisön toiminnalle”, hän pohtii. Sama koskee vettä.

Avainasioihin kuuluu myös koulutus, jonka tulisi Catrileon mielestä turvata monimuotoisen kulttuurin säilyminen.

Maaliskuussa valtaan tullut presidentti Sebastián Piñeran oikeistohallitus ehdottaa oman kielen ja kulttuurin opetuksen lisäämistä 6–11-vuotiaiden intiaanilasten koulutukseen. Alkuperäiskansoilla on joulukuuhun asti aikaa harkita kesällä tehtyä esitystä.

Santiagon mapuche-yhteisöjen edustajat kokoontuivat elokuun lopulla pohtimaan asiaa La Pintanassa sijaitsevaa rucaan eli perinteiden mukaan rakennettuun olkikattoiseen majaan.

”Oppiminen olisi elävää ja osallistavaa, jos opetus tapahtuisi tällaisissa majoissa. Ne ovat meidän omaa tilaamme. Meillä mapucheilla on paljon annettavaa opetukseen”, Juana Cheuquepán sanoo.

Valtion vihollisia?

Araucaníassa 500 kilometriä Santiagosta etelään sijaitsevan Tirúan kunnan pormestari Adolfo Millabur suhtautuu hallituksen suunnitelmiin epäillen. ”Niin kauan kuin alkuperäiskansojen oikeuksia ei ole tunnustettu, kaikki muu on tyhjää puhetta.”

Hän muistuttaa, että edellisellä presidenttikaudellaan (2010–2014) Piñera antoi myös mahtipontisia lupauksia, mutta käteen ei jäänyt juuri mitään. ”Chilen politiikka alkuperäiskansoja kohtaan on lähtenyt ajatuksesta, että ne ovat valtion vihollisia.”

Millaburin mielestä olennaisin kysymys koskee maata ja luonnonvaroja. Siksi oikeuden toteutuminen edellyttää perustuslain uudistamista vastaamaan väestön monikulttuurisuutta. Chilen nykyinen perustuslaki on Augusto Pinochetin sotilasdiktatuurin (1973–1990) ajalta.

OIKAISU 17.9.2018. Alkuperäisessä tekstissä mainittiin intiaanikansoina aymarat, diaguitat, ketsuat, rapa nuit ja lican antait. Termi on vaihdettu alkuperäiskansoiksi.

alkuperäiskansatvähemmistöpolitiikkakoulutuspolitiikkalaki Chile Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mielenosoittajien kyltti

Metoo ja Oxfam-kohu saivat myös suomalaiset kehitysyhteistyöjärjestöt heräämään – Seksuaalista häirintää ja ahdistelua halutaan nyt torjua ponnekkaammin

Suomalaisten järjestöjen tukemissa kehitysyhteistyöhankkeissa on tullut esiin ainakin yksittäisiä hyväksikäyttötapauksia. Nyt monissa järjestöissä rakennetaan uusia ohjenuoria väärinkäytösten ehkäisemiseksi.
Turkin lippu, taustalla Bosporinsalmi

Hallitus myönsi asevientiluvan Turkkiin – Rauhanjärjestöt: Ei linjassa hallitusohjelman kanssa

Suomalainen Robonic Ltd sai luvan viedä Turkkiin miehittämättömien ilma-alusten laukaisualustoja. Päätös ”ampuu jalkaan niin Suomen kuin EU:nkin ihmisoikeuspolitiikkaa”, sanoo Suomen Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius.
Lapsia kyltit kädessä

Ilmastolakkoviikko alkaa – Miljoonia odotetaan protestoimaan ympäri maailman

Ensi viikolla järjestetään YK:n ilmastohuippukokous. Kansalaiset ovat lähdössä kaduille vaatimaan tehokkaampia ilmastotoimia arviolta 160 maassa. Suomessa protestoidaan etenkin ensi viikolla.
Kätilö tutkii raskaana olevaa naista

Äitiys- ja lapsikuolleisuuden väheneminen on ollut ”huikaiseva menestys”, sanoo WHO – Silti joka 11:s sekunti joko äiti tai lapsi kuolee

YK-järjestöjen tuoreiden tilastojen mukaan äitiys- ja lapsikuolleisuus ovat vähentyneet 2000-luvulla merkittävästi. Silti vuoden 2030 tavoitteet voivat jäädä saavuttamatta.

Luetuimmat

Kidutus on yhä yleisempää Venäjällä – Juristi Irina Birjukova paljastaa viranomaisten väärinkäytöksiä ja on paennut sen vuoksi tappouhkauksia
Hallitus myönsi asevientiluvan Turkkiin – Rauhanjärjestöt: Ei linjassa hallitusohjelman kanssa
”Talouskasvun luominen vain lisäämällä kulutusta ei ole enää toteuttamiskelpoinen vaihtoehto” – Tutkijaryhmä vaatii nopeita keinoja kestävän kehityksen edistämiseksi
Yksityistä sektoria korostava kehityspolitiikka jatkuu myös tällä hallituskaudella – Kehitysministeri Ville Skinnari haluaa suomalaisyritykset Afrikan markkinoille
Amnestyn tärkein ihmisoikeuspalkinto ilmastoaktivisti Greta Thunbergille ja koululaisten ilmastoliikkeelle – ”Kaikkien on osallistuttava ilmastolakkoon”
Järjestö: Vaatealan omat vastuullisuusjärjestelmät tuottavat miljardeja dollareita mutta eivät suojele työntekijöitä
Metoo ja Oxfam-kohu saivat myös suomalaiset kehitysyhteistyöjärjestöt heräämään – Seksuaalista häirintää ja ahdistelua halutaan nyt torjua ponnekkaammin
Kehittyvät maat siirtyvät vauhdilla uusiutuvaan energiaan – Intia näyttää esimerkkiä
Somaliaa uhkaa taas nälänhätä huonon sadon vuoksi – Seitsemän sadekautta on epäonnistunut lyhyen ajan sisällä
Asiantuntijaryhmä: Jemenissä selviä merkkejä sotarikoksista – Myös länsimaiden asekauppa voi rikkoa kansainvälistä oikeutta