Neuvottelut maailman pelastamisesta alkavat New Yorkissa | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Neuvottelut maailman pelastamisesta alkavat New Yorkissa

Maailman hallitukset aloittavat neuvottelut uusista kestävän kehityksen tavoitteista, joiden on määrä velvoittaa kaikkia maailman maita. Edessä on vielä kovaa kiistelyä muun muassa eriarvoisuuteen puuttumisesta.

(Kuva: Rob / Flickr.com / cc 2.0)

Maailman hallitukset aloittavat ensi maanantaina New Yorkissa lopulliset neuvottelut uusista kehitystavoitteista, joita on sorvattu pian kolme vuotta. Tavoitteena on saada aikaan kaikkia maita velvoittava, vuodet 2016–2030 kattava toimintaohjelma, joka tarttuu kaikkiin globaaleihin ongelmiin äärimmäisestä köyhyydestä ilmastonmuutokseen asti.

"Kyseessä on valtavan suuri sauma yhdistää kestävä kehitys ja vanhat vuosituhattavoitteet, mikä olisi oikeastaan pitänyt tehdä jo kaksi vuosikymmentä sitten. Maiden käsitykset siitä, mitä lähdetään hakemaan ja mikä lopputulos voi olla, ovat kuitenkin vielä hyvin erilaiset", sanoo Suomen kehityspoliittisen toimikunnan pääsihteeri Marikki Stocchetti.

YK:n vuosille 2000–2015 asettamat nykyiset kahdeksan vuosituhattavoitetta onnistuivat muun muassa puolittamaan äärimmäisen köyhyyden. Kaikkia tavoitteita ei kuitenkaan tulla saavuttamaan. Niitä on kritisoitu myös siitä, että ne luotiin suljettujen ovien takana, niissä unohdettiin ympäristökysymykset ja ne koskivat pääosin vain kehitysmaita.

Nyt tavoitteena lyödä lukkoon syyskuuhun mennessä universaali kaikki kestävän kehityksen osa-alueet huomioiva agenda. Sitä varten 30 maasta koostuva työryhmä on koostanut ehdotuksen 17 tavoitteesta. Ne käsittelevät vanhan listan tapaan köyhyyden ja koulutuksen kaltaisia perinteisiä kysymyksiä mutta myös ilmastonmuutosta, energiaa ja kestävää talouskasvua.

Osa maista haluaisi vielä avata listan keskusteluille, osa käydä neuvottelut sen pohjalta.

"Todennäköisesti kädenvääntöä tulee vielä aika paljon seuraavien yhdeksän kuukauden aikana", arvioi neuvotteluita seuraava Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Aino Pennanen.

Kädenvääntöä eriarvoisuudesta

Suomi osallistuu maanantaina alkaviin neuvotteluihin osana EU:ta mutta edistäen omia prioriteettejään, kertoo avustaja Helena Jauhiainen ulkoministeriön YK:n kehityskysymysten yksiköstä. Niitä ovat muun muassa eriarvoisuuden poistaminen, ihmisoikeusperustaisuus, naisten aseman kohentaminen sekä seksuaali- ja lisääntymisterveys sekä -oikeudet. Neuvotteluiden pohjana oleva 17 tavoitteen lista on Jauhiaisen mukaan Suomen kannalta hyvä kompromissi, vaikka Suomi olisikin halunnut listalle myös seksuaalioikeudet sekä selkeämmin oikeusvaltioteemat.

Jokaisella maalla onkin oma käsityksensä siitä, mitä kestävään kehitykseen lopulta kuuluu. Aino Pennasen mukaan esimerkiksi tavoite eriarvoisuudesta vähentämisestä voi olla lopulta iso kiistakysymys, sillä se edellyttäisi ajattelutavan muutosta ja mahdollisesti tulonjakoon puuttumista.

"Tämä ei saa jäädä kehitysyhteistyöporukan ja jo käännynnäisten kerhon agendaksi."

"Tällä hetkellä köyhyyttä poistetaan antamalla köyhille 1,25 dollaria päivässä, mutta nyt puhutaan siitä, ettei se ei riitä, vaan pitäisi parantaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien asemaa. Se ei ole mikään helppo tehtävä, ja se on myös hyvin poliittista", hän huomauttaa.

Keskustelua on herättänyt myös ehdotuslistan pituus: pelkona on, että sen toteuttaminen käy kalliiksi ja se on niin laaja, ettei sitä lopulta vaivauduta toteuttamaan lainkaan.

Helena Jauhiainen muistuttaa, että listan kuuluukin olla kunnianhimoinen, onhan sen määrä ohjata kehitystä seuraavien 15 vuoden ajan.

"Nyt on mahdollisuus luoda kaikki maailman maat kattava kestävän kehityksen agenda. Se on väistämättä laajempi kuin vanhat vuosituhattavoitteet", hän muistuttaa.

Liian suuri ponnistus?

Maailman maiden on tänä vuonna tarkoitus sopia myös globaalista ilmastosopimuksesta. Lisäksi heinäkuussa pidetään Etiopiassa kehitysrahoituksen huippukonferenssi. Kummankin tuloksen pitäisi kulkea käsi kädessä nyt neuvoteltavan uuden kehitysagendan kanssa.

Marikki Stocchettin mukaan suurin murhe onkin siinä, saadaanko koko maailma ja kaikki toimijat tavoitteisiin mukaan.

"Asioiden sopiminen on ollut aiemminkin vaikeaa esimerkiksi ilmastoneuvotteluissa. Nyt pitäisi myydä ja perustella tämä kaikille. Tämä ei saa jäädä kehitysyhteistyöporukan ja jo käännynnäisten kerhon agendaksi", hän toteaa

Aino Pennasen mukaan myönteistä kuitenkin on ollut, että esimerkiksi Suomessa eri toimijat ministeriöistä järjestöihin ovat lähteneet tavoitteiden pohtimiseen yhdessä mukaan. Prosessi on ollut maailmallakin avoin: kansalaisyhteiskunnalta on kyselty konsultaatioita ja myös tavalliset kansalaiset ovat voineet vastata sähköiseen kyselyyn.

"Toinen kysymys on kuitenkin toimeenpano. Vaikka saataisiin miten hieno agenda, jos vastuullisuus ei ole kunnossa eikä ole selkeitä seurantamekanismeja ja sanktioita, riskit ovat isot", Pennanen toteaa.

Hänen mukaansa kehitysagenda myös nähdään joissakin kehitysmaissa edelleen avunantajien projektina, vaikka tavoitteena oli tehdä ohjelmasta universaali.

Lisää uusi kommentti