Uutiset Nepalin kehitys

Nepalista virtaa työvoimaa ulkomaille – nuorenparin yhteiselämä voi koittaa vasta nelikymppisenä

Nepal on maailman maista riippuvaisin ulkomailla asuvien kansalaistensa rahalähetyksistä. Vuoden 2015 maanjäristyksen jälkeen yhä useampi tahtoo siirtotyöläiseksi.
Peltihökkeli Nepalissa asukkaineen
Nepalilainen Rohan Tamang on lähdössä Qatariin ansaitsemaan rahaa korjatakseen perheen maanjäristyksessä tuhoutuneen talon. Peltihökkelin ikkunassa hänen äitinsä Chameli Tamang. (Kuva: Bikram Rai / Arbetet Global, Arbetet Global)

Vuoden 2017 hitti-iskelmä on Nepalissa ollut itkettävä Saili, joka kertoo rakastuneesta nuoresta parista. Mies on lähdössä ulkomaille töihin voidakseen nauttia perhe-elämästä rakastettunsa kanssa, kun he ovat nelikymppisiä. Yhä useammalle se on todellisuutta.

Köyhä 30 miljoonan asukkaan Nepal on maailman maista riippuvaisin kansalaistensa rahalähetyksistä, joista muodostuu 32 prosenttia kansantuotteesta. Noin neljä miljoonaa nepalilaista on saanut työluvan ulkomaille vuoden 1993 jälkeen.

Lähtöhalut ovat yltyneet huhtikuun 2015 tuhoisan maanjäristyksen jälkeen. Siinä kuoli noin 9 000 ihmistä, ja tuhot ovat yhä paljolti korjaamatta.

Tamangin perhe asuu Rayalan kylässä Himalajan rinteillä kolmen tunnin ajomatkan päässä pääkaupungista Katmandusta. Rohan Tamang, hänen vaimonsa, pieni tyttärensä ja vanhempansa majailevat yhä aaltopeltihökkelissä perheen talon tuhouduttua järistyksessä.

Hakijoita riittää

Tamang oli aiemmin rakennustöissä Qatarissa mutta palasi pari vuotta sitten. Nyt lähtö on taas edessä, vaikka ”palattuani päätin, etten lähde enää ikinä työn perässä ulkomaille.”

Mies on palaamassa Qatariin kahden vuoden sopimuksella, joka lupaa palkkaa 200 euroa kuussa. Hän laskee, että siitä säästyvillä rahoilla perhe pystyy kunnostamaan talonsa.

Tamang myöntää, ettei lähtö ole vailla riskejä. Hän tuntee monia, jotka eivät ole saaneet palkkojaan ja joutuivat sen sijaan velkoihin maksettuaan lahjuksia värväystoimistolle.

Yksi sellainen toimisto on Sagun Overseas Services Katmandussa. Omistaja Omit Gurang kertoo nykyaikaisessa toimistossaan, että hän on juuri sopinut sadan rakennustyöläisen lähdöstä Qatariin.

Kalliit lahjukset

”Työvoimaa on helppo löytää. Kun laitamme ilmoituksen lehteen ja Facebookiin, saamme heti 300 hakemusta”, Gurang kertoo. Valinnassa suositaan niitä, joilla on koulutusta, englannintaitoa ja aiempaa työkokemusta Lähi-idässä.

Gurangin mukaan hänen toimistonsa saa palkkionsa Lähi-idän rakennusfirmoilta, jotka maksavat myös työntekijöiden viisumit ja matkakulut. Lähtijöiltä peritään vain 80 euron käsittelymaksu, ja heitä on vuodessa 1 200–1 500.

Käytännössä tilanne on usein toinen. Kyläläiset joutuvat monesti maksamaan välittäjille 600–2 000 euron lahjukset. Summat ovat valtavia maassa, jonka päiväpalkat liikkuvat muutamissa euroissa. Rahaa nyhdetään sitä enemmän, mitä vähemmän työnhakijalla on vaadittuja valmiuksia.

Gurang sanoo, ettei hänen yrityksensä peri lahjuksia, mutta toisissa välitysfirmoissa työpaikan hinta voi nousta 5 000 euroon.

Nepalin kehitys siirtolaisuustyö Nepal Suomen IPS

Lue myös

Nainen kyykyssä kirjoittamassa lehtiöön.

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa

Koronapandemia on kurittanut Nepalissa etenkin entisiä maaorjia, joista monet ovat myös alakastisia. Moni menetti työnsä ja kärsii nälästä. Karanteeniolosuhteissakin heidät on eristetty muusta väestöstä, kertoo järjestötyöntekijä Hari Singh Bohora.
Nepalinkielisten kirjojen selkämyksiä hyllyssä.

Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen

Nepalin valtio on ajanut kuningas Mahendran valtakaudesta 1955–1972 lähtien nepalia maan yleiskieleksi, ja lapsiaan kouluttaville vanhemmille on tullut tärkeimmäksi lasten nepalin ja englannin taito. Niinpä monia vähemmistökieliä ei enää puhuta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Juho Kahranaho seisoo palestiinalaisen rakennuksen edessä ja katsoo kameraan.

Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla

Juho Kahranahon oli tarkoitus lähteä hoitamaan koronapotilaita kenttäsairaalaan Palestiinan Länsirannalle, mutta päätyikin pelastamaan suuhun ammutun miehen hengen ja kouluttamaan paikallisia traumatyössä.
Etiopialainen koululainen piirtää härkää kouluvihkoonsa.

Unicef: Koulusulut ovat lisänneet teiniraskauksia ja lapsiavioliittoja kehitysmaissa

Kouluja on ollut suljettuina pitkiä aikoja kehitysmaissa koronapandemian vuoksi. Tämä on lisännyt muun muassa teiniraskauksien, lapsiavioliittojen ja lapsiin kohdistuvan väkivallan määrää.
Intialaisia naisia kadulla selin kameraan. Naisilla on värikkäät huivit päässä.

Äärihindut häiriköivät Intian musliminaisia naishuutokaupoilla sosiaalisessa mediassa

Sosiaaliseen mediaan on perustettu muun muassa tilejä, joilla jaetaan netistä haettuja musliminaisten kuvia ja huutokaupataan heitä luvatta. Tarkoituksena on vaientaa musliminaiset, jotka eivät alistu äärihindujen ylivaltaan.
Vihanneksia ruokakaupan hyllyllä.

Kiertomaatalous on tehokasta ja kestävää - "Viljelyn ja karjankasvattamisen yhdistäminen on esimerkki kestävästä ruuantuotannosta"

Karjan lanta kasvattaa satoa ja kasvien jäämät ruokkivat eläimiä sekä parantavat niiden tuotantoa. Aidosti kierrättävänä karjankasvatuksen ja viljelyn yhdistäminen lisäävät myös maatalouden tehokkuutta.
Nainen nojaa otsan käteensä ja istuu penkillä odottamassa terveyskeskuksen oven suulla.

Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä

Marraskuussa alkanut konflikti on aiheuttanut valtavasti kärsimystä siviileille. YK on vedonnut konfliktin osapuoliin, että siviilit ja pakolaiset jätettäisiin rauhaan.

Luetuimmat

Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta
Kamerunin kieliryhmien välinen konflikti on mutkikas vyyhti kolonialismin perintöä ja eriarvoisuutta
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
Rikkaat maat haalivat leijonanosan koronarokotteista ja suojelevat samalla lääkeyhtiöidensä voittoja – Siinä ei ole mitään järkeä, sanoo taloustieteen professori Jayati Ghosh
Pariisin huippukokouksessa luvattiin tasa-arvotyöhön 40 miljardin dollarin rahoituspotti
Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla
Nälkä kasvanut dramaattisesti koronapandemian vuoksi – YK:n tavoite poistaa nälänhätä 2030 mennessä uhkaa vesittyä
Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Tutkimus: Alkuperäiskansat tuottavat ruokaa kestävimmin, mutta ilmastonmuutos uhkaa viedä ikivanhat ruuantuotantojärjestelmät mennessään
Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä