Uutiset Nepalin kehitys

Nepalista virtaa työvoimaa ulkomaille – nuorenparin yhteiselämä voi koittaa vasta nelikymppisenä

Nepal on maailman maista riippuvaisin ulkomailla asuvien kansalaistensa rahalähetyksistä. Vuoden 2015 maanjäristyksen jälkeen yhä useampi tahtoo siirtotyöläiseksi.
Peltihökkeli Nepalissa asukkaineen
Nepalilainen Rohan Tamang on lähdössä Qatariin ansaitsemaan rahaa korjatakseen perheen maanjäristyksessä tuhoutuneen talon. Peltihökkelin ikkunassa hänen äitinsä Chameli Tamang. (Kuva: Bikram Rai / Arbetet Global, Arbetet Global)

Vuoden 2017 hitti-iskelmä on Nepalissa ollut itkettävä Saili, joka kertoo rakastuneesta nuoresta parista. Mies on lähdössä ulkomaille töihin voidakseen nauttia perhe-elämästä rakastettunsa kanssa, kun he ovat nelikymppisiä. Yhä useammalle se on todellisuutta.

Köyhä 30 miljoonan asukkaan Nepal on maailman maista riippuvaisin kansalaistensa rahalähetyksistä, joista muodostuu 32 prosenttia kansantuotteesta. Noin neljä miljoonaa nepalilaista on saanut työluvan ulkomaille vuoden 1993 jälkeen.

Lähtöhalut ovat yltyneet huhtikuun 2015 tuhoisan maanjäristyksen jälkeen. Siinä kuoli noin 9 000 ihmistä, ja tuhot ovat yhä paljolti korjaamatta.

Tamangin perhe asuu Rayalan kylässä Himalajan rinteillä kolmen tunnin ajomatkan päässä pääkaupungista Katmandusta. Rohan Tamang, hänen vaimonsa, pieni tyttärensä ja vanhempansa majailevat yhä aaltopeltihökkelissä perheen talon tuhouduttua järistyksessä.

Hakijoita riittää

Tamang oli aiemmin rakennustöissä Qatarissa mutta palasi pari vuotta sitten. Nyt lähtö on taas edessä, vaikka ”palattuani päätin, etten lähde enää ikinä työn perässä ulkomaille.”

Mies on palaamassa Qatariin kahden vuoden sopimuksella, joka lupaa palkkaa 200 euroa kuussa. Hän laskee, että siitä säästyvillä rahoilla perhe pystyy kunnostamaan talonsa.

Tamang myöntää, ettei lähtö ole vailla riskejä. Hän tuntee monia, jotka eivät ole saaneet palkkojaan ja joutuivat sen sijaan velkoihin maksettuaan lahjuksia värväystoimistolle.

Yksi sellainen toimisto on Sagun Overseas Services Katmandussa. Omistaja Omit Gurang kertoo nykyaikaisessa toimistossaan, että hän on juuri sopinut sadan rakennustyöläisen lähdöstä Qatariin.

Kalliit lahjukset

”Työvoimaa on helppo löytää. Kun laitamme ilmoituksen lehteen ja Facebookiin, saamme heti 300 hakemusta”, Gurang kertoo. Valinnassa suositaan niitä, joilla on koulutusta, englannintaitoa ja aiempaa työkokemusta Lähi-idässä.

Gurangin mukaan hänen toimistonsa saa palkkionsa Lähi-idän rakennusfirmoilta, jotka maksavat myös työntekijöiden viisumit ja matkakulut. Lähtijöiltä peritään vain 80 euron käsittelymaksu, ja heitä on vuodessa 1 200–1 500.

Käytännössä tilanne on usein toinen. Kyläläiset joutuvat monesti maksamaan välittäjille 600–2 000 euron lahjukset. Summat ovat valtavia maassa, jonka päiväpalkat liikkuvat muutamissa euroissa. Rahaa nyhdetään sitä enemmän, mitä vähemmän työnhakijalla on vaadittuja valmiuksia.

Gurang sanoo, ettei hänen yrityksensä peri lahjuksia, mutta toisissa välitysfirmoissa työpaikan hinta voi nousta 5 000 euroon.

Nepalin kehitys siirtolaisuustyö Nepal Suomen IPS

Lue myös

Joukko naisia koulutuksessa Nepalissa

Nepal kriminalisoi naisten eristämisen kuukautisten ajaksi

Länsi-Nepalissa naisia on kielloista huolimatta pakotettu elämään huterissa majoissa kuukautisten ajan. Pian siitä voi saada vankeusrangaistuksen tai sakon.
Budhhalaisen temppelin huippu Katmandussa

Nepalin sisällissodan uhrien aika on pysähtynyt

Monet sisällissodan uhrit haluavat oikeutta ja suurempia korvauksia kokemistaan vääryyksistä. Poliitikot haluaisivat jo unohtaa sodan kauhut.

Nepal köyhyyden kimpussa – jaossa "köyhän henkilökortti"

Juna Bhujel ja kymmenettuhannet muut Nepalin maanjäristyksen uhrit odottavat, että heidät määritellään virallisesti köyhiksi.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suomalainen sairaanhoitaja Hanna Majanen Bangladeshissa, lisäksi kuvassa nainen hengityssuojan kanssa

Suomalaisia kaivataan nyt auttajiksi maailman kriisialueille – Lääkärit ilman rajoja perusti toimiston Suomeen

Maailman kriisien kärjistyminen on saanut kansainvälisen Lääkärit ilman rajoja -järjestön perustamaan toimiston myös Suomeen. Sairaanhoitaja Hanna Majanen on työskennellyt järjestön riveissä yli kymmenen vuotta ja suosittelee työtä etenkin stressiä pelkäämättömille.
Lehmiä laitumella

Tutkimus: Viisi suurinta liha- ja maitoyritystä tuottaa enemmän päästöjä kuin suurimmat öljyfirmat

Fossiiliset polttoaineet ovat usein syytettyjen penkillä, kun puhutaan kasvihuonekaasupäästöjen tuottamisesta. Tuore tutkimus kehottaa kääntämään katseet myös liha- ja maitoteollisuuteen.
Etiopian lippuja

Yli 820 000 paennut taisteluita Etiopiassa – ”kriisi on täysin poissa kansainvälisen yhteisön tutkalta”

Keväällä ja kesällä kiihtyneet etnisten ryhmien väliset kahakat Etelä-Etiopiassa ovat pakottaneet sadat tuhannet ihmiset kodeistaan. Lähestyvä sadekausi tekee tilanteesta vieläkin vaikeamman, varoittavat avustusjärjestöt.
Unkarin ulkoministeri Péter Szijjártó

Unkari vetäytyy kansainvälisestä siirtolaisuussopimuksesta

Joulukuussa hyväksyttävä sopimus on Unkarin mukaan ”terveen järjen vastainen”. Yhdysvaltoja ja Unkaria lukuun ottamatta kaikki muut YK-maat ovat hyväksyneet sopimuksen.