Uutiset Lasten oikeudet

Nepalissa on tuhansia alaikäisiä kotiapulaisia – Entinen lapsityöläinen haluaa lopettaa lapsityövoiman käytön

Sarita Giri työskenteli Kathmandussa kotiapulaisena 13-vuotiaasta 16-vuotiaaksi. Köyhyys ajaa monet nepalilaiset lapsityöläiseksi, mutta viime vuosina pieniä kotiapulaisia on nähty yhä vähemmän. Vanhemmat alkavat ymmärtää lapsityövoimaan liittyvät ongelmat.
Nepalilaistyttö huivi kaulassa
Maailmassa on 168 miljoonaa 5–17-vuotiasta lapsityöläistä. Nepalilainen Sarita Giri työskenteli kotiapulaisena 13-vuotiaasta 16-vuotiaaksi. (Kuva: Tuukka Ervasti)

Sarita Giri, 18, työskenteli 13-vuotiaasta 16-vuotiaaksi asti kotiapulaisena Nepalin pääkaupungissa Kathmandussa. Nuorempia veljiään hän ei kotitaloustyöhön päästäisi.

”Lapsityövoiman käyttö pitää lopettaa, siitä on lakikin”, hän sanoo.

Aloittaessaan naisten ja lasten oikeuksia puoltavan CWISH-järjestön (Children & Women in Social Service & Human Rights) päiväkerhon muutama vuosi sitten Giri oli sulkeutunut ja hiljainen. Nyt siitä ei enää ole merkkejä.

”Sarita puhuu omasta ja muiden puolesta. Hän raportoi kerhon kautta yhden seksuaalisen hyväksikäyttötapauksenkin”, kertoo hänen luottohenkilönsä, järjestön sosiaalityöntekijä Yadav Basnet.

1,6 miljoonaa lapsityöläistä

Alle 14-vuotiaiden työnteko on Nepalissa kielletty, ja 14–16-vuotiaiden viikkotyöaika on rajattu 36 tuntiin. Siitä huolimatta Nepalissa on Kansainvälisen työjärjestön ILOn arvion mukaan 1,6 miljoonaa lapsityöläistä.

Lapsia työskentelee maataloudessa, tiili- ja mattotehtailla, kiviteollisuudessa, armeijassa, kuppiloissa, pikkubussien apumiehinä ja kaupustelijoina. Kathmandun laaksossa on 10 000–14 000 tyttöä seksityössä.

Kathmandun keskiluokkaistuvissa lähiöissä pieni kotitaloustyöläinen on statussymboli. Pääkaupungin kotitalouksissa työskenteleekin arvioiden mukaan 17 000–20 000 Sarita Girin kaltaista lasta.

Lapsityöhön on useita syitä. Lapsi saattaa paeta alkoholismia tai väkivaltaa. Osa haluaa kouluun, osa maalta kaupunkiin. Lapsia lähetetään etsimään omaa toimeentuloa tai tukea perheelle. Lapsia myös myydään ja välitetään työhön.

Vanhemmat ovat tietämättömiä lasten oloista ja työn seurauksista. Ero perheestä traumatisoi, ja henkinen ja ruumiillinen kehitys kärsivät työstä.

Työpäivä kesti iltakymmeneen

Sarita Girin perheellä oli talousvaikeuksia. Siksi esikoinen lähetettiin syrjäisestä Sindhupalchokista maan keskiosista pääkaupunkiin 13-vuotiaana. Hän pääsi kaksilapsiseen perheeseen. Aamuviidestä alkaen hän keitti, siivosi, kasteli kasveja ja tiskasi. Sen jälkeen hän kipaisi kouluun kymmeneksi. Työt jatkoivat klo klo 16:sta 22:een. Sitten odottivat läksyt.

Työtä vastaan Sarita sai koulutuksen, ylläpidon, vaatteet ja kotimatkoja juhlapyhinä.

Työnantajan perheen samanikäiset tytär ja poika kävivät parempaa koulua. Giri nukkui lattialla tyttären huoneessa ja uneksi siitä, mitä sisarukset tekivät – esimerkiksi pyörivät vapaalla kaverien kanssa. Jos rouva haukkui Giriä liikaa, sisarukset puolustivat tyttöä.

Eriarvoisuuden takia Giri ei halua kohtaloaan veljilleen. Hänestä lapsia ja vanhempia ei pidä erottaa.

Kolmen vuoden jälkeen hän palasi perheensä luo, kun työnantaja muutti ulkomaille ja oma perhe oli muuttanut Kathmanduun. Hänen isänsä on toimistotyössä ja äiti vihannesmyyjänä, veljet koulussa. Giri itse on kymppiluokalla ja haaveilee hotellijohdon koulutuksesta.

Muutos meneillään

Giriä kerhon kautta ja sosiaalityöntekijän tuella auttanut CWISH-järjestö syntyi vuonna 1993, kun Nepalin demokratiakehitys salli järjestöjen perustamisen. Järjestön tarkoitus oli auttaa naisia, mutta naiset puhuivat kadonneista lapsistaan ja pyysivät etsimään heitä. Etsittäessä löytyi aina muitakin lapsia, lapsityöläisiä, perustaja Shanti Adhikari kertoo toimistotalossaan.

Alussa järjestö joutui vetoamaan työnantajiin, paikallishallintoon ja opettajiin, jotta lapsityöläiset pääsisivät kouluun. Se järjesti ja järjestää yhäkin opetusta lasten vapaa-ajalla, ammattikoulutusta, terapiaa ja tukea. Tukea se saa muun muassa suomalaiselta Interpedialta.

CWISH on saavuttanut 170 000 lasta ja yli 300 000 vanhempaa. Sillä on sosiaalityöntekijöiden verkosto ja auttava puhelin, ja se lobbaa parlamentissa. Järjestö tukee myös lasten palauttamista perheisiinsä. Noin 900 lasta on palautettu.

CWISH:n mukaan lapsikotitaloustyöläisten määrä Kathmandussa on pudonnut: heitä on joka 20:nnessä taloudessa, ennen joka 5:nnessä. Kun tieto ongelmista on alkanut saavuttaa vanhemmat, vähemmän lapsia lähetetään Kathmanduun.

Koulua käy Kathmandun kotitaloustyöläisistä 75 prosenttia, kun 2000-luvun alussa osuus oli 12 prosenttia. Adhikari uskoo, että oppivelvollisuus poistaisi lapsityöläisyyden.

Aiemmin yleisiä lapsiorjia hävettäisiin nyt ja kutsuttaisiin vieraiden edessä lapsiksi, sukulaisiksi tai vierailijoiksi, Adhikari sanoo. ”Työnantajat ovat peloissaan.”

Kotiapulainen on nyt arvostettu aikuisten ammatti, kertoo myös entinen pikkupiika Rekha Khadka. Kotiapulaiset ovat myös järjestäytyneet ammatillisesti.

Lasten oikeudet köyhyyslapsettyökansalaisyhteiskunta Nepal

Laki kieltää lapsityövoiman käytön, mutta käytäntö on toista

  • Nepal on ratifioinut YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen. Myös uusi perustuslaki korostaa lapsen oikeuksia.

  • Alle 14-vuotiailta työnteko on kielletty, 14-16-vuotiaiden viikkotyöaika rajattu 36 tuntiin. Vaarallinen työ on kielletty alle 16-vuotiailta. Työn teettäminen lapsen tahtoa vastaan sekä pakkotyö on kielletty.
     
  • Nepal on ratifioinut työjärjestö ILOn lapsityövoiman alaikärajaa koskevan sopimuksen ja räikeimmät lapsityövoiman muodot kieltävän sopimuksen. Lapsiasioille on oma jaoksensa työministeriössä. Organisaatio ulottuu paikallistasolle.
     
  • ILO katsoo Nepalilla olevan riittävät lait ja mekanismit poistaa lapsityövoiman käyttö. Lapsityövoiman syyt ja seuraukset eivät kuitenkaan ole kunnolla tiedossa.

Lue myös

Lapsia kuvattuna pään alapuolelta ruohosta tehtyjen leikkipyssyjen kanssa

Järjestö: Lapsisotilaiden määrä yli kaksinkertaistunut – Tytöt uhkaavat jäädä näkymättömiin

Vuosina 2012–2017 aseellisiin konflikteihin osallistui lähes 30 000 lasta. Child Soldiers International -järjestön mukaan määrän kasvua selittää osaltaan tiedonkeräyksen paraneminen, mutta todennäköisesti luku on vain jäävuoren huippu.
Etiopialaislapsia niityllä

Raportti: Lapsiköyhyyttä vähennettäisiin tehokkaasti sosiaaliturvalla – Maailman lapsista vain kolmannes sosiaaliturvan piirissä

Afrikassa vain 16 prosenttia lapsista on sosiaaliturvan piirissä. Silti sosiaaliturva ei ole pelkästään rikkaiden etuoikeus, vaan myös monet kehitysmaat ovat parantaneet sosiaaliturvaansa, muistutetaan ILO:n ja Unicefin raportissa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nora Repo-Saeed

Turvapaikanhakijoiden hätä näkyy neuvontapalveluissa – Auttajat ovat huolissaan oikeusturvasta: ”Suomessa ei kyseenalaisteta riittävästi viranomaisten päätöksiä”

Kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat hakevat apua muun muassa Pakolaisneuvonnasta ja Helsingin monikulttuurisesta päiväkeskus Mosaiikista. Työntekijöiden mukaan viime vuosien lakimuutokset ja huolimattomasti tehdyt päätökset heikentävät turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa.
Teddykarhu

Suomen raportti lapsen oikeuksien sopimuksesta on toista vuotta myöhässä – Järjestöt huolissaan Suomen suhtautumisesta ihmisoikeusvelvoitteisiin

Suomen piti raportoida YK:n lapsen oikeuksien komitealle heinäkuussa 2017, mutta raporttia ei ole vieläkään saatu valmiiksi. Ulkoministeriön mukaan syynä on raporttisuma.
Kaksi miestä työskentelee nahanvärjäysaltailla

Globaali työttömyys on laskenut finanssikriisiä edeltäviin lukuihin, mutta ”työssäkäynti ei aina takaa kunnon elintasoa”, varoittaa Kansainvälinen työjärjestö

Yksi 20 työikäisestä on työttömänä. Työttömyysluvut ovat laskeneet, mutta uudet trendit, kuten teknologia, saattavat uhata työmarkkinoilla viime vuosina saavutettuja edistysaskeleita, varoitetaan uudessa raportissa.
Viisi naista kanoja sylissään

El Salvadorissa etsitään maaseudulta amerikkalaisen unelman korvaajaa

Miljoonat elsalvadorilaiset ovat muuttaneet Yhdysvaltoihin, mutta osa myös joutuu palaamaan takaisin. Uusi hanke kannustaa etsimään elantoa maaseudulta. Yhdysvalloista palanneen Lorena Mejían yhdistys kasvattaa kanoja.

Luetuimmat

Turvapaikanhakijoiden hätä näkyy neuvontapalveluissa – Auttajat ovat huolissaan oikeusturvasta: ”Suomessa ei kyseenalaisteta riittävästi viranomaisten päätöksiä”
Avustusjärjestöt: Syyriassa kuollut lapsia hypotermiaan – Perheet pakenevat taisteluita jalkaisin ja autojen lavoilla
Pula naisista lisää ihmiskauppaa Kiinassa ja Intiassa – Kauppias on usein oma sukulainen
Tutkimus: Monet länsimaisten brändien vaatteet viimeistellään intialaisnaisten kodeissa – Tuntipalkka voi olla vain 13 senttiä
Amnesty: Arabiemiirikunnat ohjaa länsimailta ostamiaan aseita Jemeniin sotarikoksiin syyllistyneille joukoille
Miinanraivaus etenee hitaasti Irakissa – Pelkästään Mosulissa on 7,6 miljoonaa tonnia vaarallista jätettä ja raivaukseen menee 8 vuotta, arvioi YK
Venäjällä ensimmäinen rikostutkinta ”ei-toivottuun” ulkomaiseen järjestöön kuulumisesta
Brasiliassa on murhattu tänä vuonna jo toistasataa naista – Rankaisemattomuus viestii, että väkivalta on sallittua, varoittaa ihmisoikeuskomissio
Raportti kertoo työpaikkakiusaamisesta ja syrjinnästä ihmisokeusjärjestö Amnestyssa – Suomen Amnestyn mukaan työtyytyväisyys hyvällä tolalla
Suomalaisia kaivataan nyt auttajiksi maailman kriisialueille – Lääkärit ilman rajoja perusti toimiston Suomeen