Uutiset Nepalin kehitys

Nepalin maanjäristyksestä voi seurata hyvääkin

Sodasta toipuva köyhä Nepal joutuu ponnistelemaan päästäkseen jaloilleen maanjäristyksen jäljiltä. Suomalaisten avustusjärjestöjen asiantuntijoiden mukaan järistys voi omalla tavallaan olla kuitenkin myös mahdollisuus.
(Kuva: IOM / cc 2.0)

Nepaliin huhtikuun lopulla iskenyt tuhoisa maanjäristys vähintäänkin hidastaa valmiiksi köyhän ja sisällissodasta toipuvan maan kehitystä. Parhaassa tapauksessa katastrofi parantaa kuitenkin maan mahdollisuuksia selvitä jatkossa vastaavanlaisesta tilanteesta.

"Pahin vaikutus voi olla se, että tietyillä alueilla mennään ehkä takaisin siihen aikaan, jolloin sota päättyi, eli vuoteen 2006. Tuho ja vaikutukset ihmisiin ovat samanlaiset kuin pahimmilla alueilla konfliktin aikana, varsinkin, kun ne sattuivat vielä olemaan samoja alueita", toteaa Suomen Lähetysseuran kehitysyhteistyökoordinaattori Anu Vasamies-Hackenbruch.

Lähetysseura on yksi niistä monista suomalaisjärjestöistä, jotka lähettävät Nepaliin kumppaniensa kautta maahan apua. Järjestöllä on maassa myös useita kehitysyhteistyöhankkeita. Järistysalueen keskuksessa oli kaksi hanketta, jotka ovat toistaiseksi jäissä, Vasamies-Hackenbruch kertoo.

"Hankkeissa muun muassa opetettiin yhteisöissä uusia taitoja, kuten maanviljelysmenetelmiä. Se on tyssännyt, sillä ihmisillä ei ole aikaa mihinkään sellaiseen. He yrittävät epätoivoisesti saada talojaan suojaksi uudelleen, koska monsuunikausi on alkamassa", hän kertoo.

Samaan aikaan köyhien kylien asukkaiden pitäisi varautua myös maanviljelyskauteen.

Opitaanko kriisistä?

Nepaliin 25.4. iskeneessä, vuosikymmeniin pahimmassa maanjäristyksessä kuoli YK:n tuoreimpien tietojen mukaan lähes 7 700 ihmistä, ja uhrimäärä voi vielä nousta. Yli 280 000 taloa on tuhoutunut ja yli 234 000 vahingoittunut muulla tavoin.

Jo ennen järistystä Nepal tunnettiin yhtenä maailman vähiten kehittyneistä maista, jossa muun muassa lasten aliravitsemus on yhä yleinen ongelma. Suomen Unicefin ohjelma- ja vaikuttamistyön johtaja Inka Hetemäki kuitenkin uskoo, että maalla on potentiaalia nousta tuhosta – maa on edistynyt viime vuosina nopeasti, se on ollut sodan jälkeen suhteellisen rauhallinen ja sillä on myös halua ja taitoa selviytyä.

"Jos kriisin hoito saadaan rahoitettua kunnolla, vaikutukset eivät ole ihan hirvittävät. Jos verrataan vaikkapa Syyrian tilanteeseen, se on ihan eri asia. Mahdollisuudet toipua ovat huomattavasti paremmat kuin epästabiileissa maissa", hän muistuttaa.

Anu Vasamies-Hackenbruchin mukaan voi myös toivoa, että kriisin seurauksena maan hallinto ryhdistäytyy ja säätää maalle viimein perustuslain, jota on sorvattu vuosikausia.

Lisäksi järistyksestä voidaan ottaa oppia: Nepal on luonnonkatastrofeille herkkä maa, joten seuraava katastrofi vaanii todennäköisesti jo kulman takana.

"Katastrofit ovat tietyllä tavalla mahdollisuuksia, etenkin järjestöille, jotka vastaavat sekä katastrofeihin vastaamisessa että niihin valmistautumisessa", huomauttaa Suomen Punaisen Ristin kansainvälisten ohjelmien päällikkö Maria Suoheimo.

Nepalissa voidaan nyt esimerkiksi rakentaa tuhoutuneista taloista luonnonkatastrofit kestäviä.

Logistiikka suurin este avulle

Todennäköisesti järistys opettaa avunantajille paljon myös hätäavun koordinoinnista, joka on Nepalissa saanut paljon kritiikkiä. Apu ei ole saavuttanut syrjäseutuja, tärkeät kuormat jumittavat tullissa Kathmandun lentokentällä ja hallitus on valitellut maahan ryntäävien auttajien sumaa sekä vääränlaisia avustustarvikkeita.

Suomalaisjärjestöjen mielestä kyse ei ole kuitenkaan siitä, että Nepal olisi valtiona hankala kumppani.

"Päin vastoin se on pitkään toiminut eri ulkomaalaisten avustustahojen kanssa. Mutta uutisoinnissa ei ymmärretä sitä, että maa on logistisesti vaikea. On vaikea saavuttaa kaikki pienet alueet ja kylät, jonne järistys on iskenyt", Maria Suoheimo sanoo.

Nepalin ainoa kansainvälinen lentokenttä on pieni eikä se pysty ottamaan vastaan suuria rahtikoneita tai avustuskuormia. Maan päätie on vain kaksikaistainen, ja vaikka apu saataisiinkin pääkaupunki Kathmanduun asti, haasteeksi nousevat vuoristoiset syrjäkylät, joissa väestö asuu hajallaan ja jonne oli vaikea päästä jo ennen järistystä.

Esimerkiksi Lähetysseuran kumppanit ovat joutuvat toimittamaan apua perille traktorein huonoimmilla teillä. Jos teitä ei ole, joudutaan kantamaan, kertoo Anu Vasamies-Hackenbruch.

Olisiko Nepal sitten voinut varautua järistykseen ja avun koordinointiin paremmin? Kyllä ja ei. Esimerkiksi Punaisen Ristin viimevuotisen raportin mukaan maan kyky ottaa vastaan suuria määriä apua on puutteellinen.

Toisaalta muun muassa järjestöjen katastrofivalmiustyö on kantanut hedelmää. Esimerkiksi Punaisen Ristin valmiushankkeiden ansiosta tuhansia vapaaehtoisia on saatu liikkeelle pelastustöihin, Suoheimo kertoo.

Suomalaisjärjestöt auttavat Nepalissa

  • Suomen Unicef on lähettänyt Nepalin hätäapuun 100 000 euroa. Keskiviikkona 6.5. järjestön Nepal-keräys oli tuottanut 322 000 euroa.
  • Suomen Punainen Risti on lähettänyt kahdeksan avustustyöntekijää Nepaliin logistiikkatöihin Kathmandun lentokentälle. Katastrofikeräys oli tuottanut tiistaina 5.5. 750 000 euroa, jonka kokoamisessa etenkin nepalilaiset maahanmuuttajat ovat kunnostautuneet.
  • Suomen Lähetysseura on lahjoittanut 100 000 Luterilaisen Maailmanliiton avustustyöhön ja 150 000 euroa neljälle kumppanijärjestölleen. Käynnissä on myös katastrofikeräys, joka on tuottanut noin 100 000 euroa.
  • Nepalissa auttavat myös muun muassa Kirkon Ulkomaanpu, Pelastakaa Lapset, Plan Suomi, Suomen World Vision, Fida, SOS Lapsikylä sekä Interpedia.

Nepalin kehitys kehityskatastrofiapukehitysyhteistyö Nepal Punainen RistiSuomen LähetysseuraSuomen UNICEF

Lue myös

Peltihökkeli Nepalissa asukkaineen

Nepalista virtaa työvoimaa ulkomaille – nuorenparin yhteiselämä voi koittaa vasta nelikymppisenä

Nepal on maailman maista riippuvaisin ulkomailla asuvien kansalaistensa rahalähetyksistä. Vuoden 2015 maanjäristyksen jälkeen yhä useampi tahtoo siirtotyöläiseksi.
Joukko naisia koulutuksessa Nepalissa

Nepal kriminalisoi naisten eristämisen kuukautisten ajaksi

Länsi-Nepalissa naisia on kielloista huolimatta pakotettu elämään huterissa majoissa kuukautisten ajan. Pian siitä voi saada vankeusrangaistuksen tai sakon.
Budhhalaisen temppelin huippu Katmandussa

Nepalin sisällissodan uhrien aika on pysähtynyt

Monet sisällissodan uhrit haluavat oikeutta ja suurempia korvauksia kokemistaan vääryyksistä. Poliitikot haluaisivat jo unohtaa sodan kauhut.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suldaan Said Ahmed istuu kahvilan pöydän ääressä

”Kun onnistuu, on suomalainen, jos epäonnistuu, nähdään maahanmuuttajana” – Miltä suomalainen media näyttää maahanmuuttajan silmin?

Suomalaisista perheistä tai elämäntavasta kertovissa jutuissa haastateltavat ovat lähes aina valkoisia, helsinkiläinen Suldaan Said Ahmed sanoo. Medialla on valtaa sen määrittelyssä, ketkä ovat ”meikäläisiä” ja ketkä jätetään ulkopuolelle.
Hiroshiman atomipommista selvinnyt rakennuksen raunio ja muistomerkki

Hiroshima, Suomi ja ydinaseriisunta

Suomen käyttäytyminen ydinaseriisuntakysymyksissä on ollut lähes identtistä ydinasevaltioiden ja Nato-maiden kanssa. Viimeisenä naulana aktiivisen ydinaseriisunnan edistämispolitiikan arkkuun on ollut Suomen kieltäytyminen allekirjoittamasta ydinaseet kieltävää sopimusta, kritisoi Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro.
Joukko ihmisiä kävelee käytävällä

Jemenin hätäapuohjelmia uhkaa sulkeminen, sillä avunantajat eivät ole täyttäneet lupauksiaan – ”Kun rahaa ei tule, ihmiset kuolevat”

Avunantajamaat lupasivat Jemenille helmikuussa 2,6 miljardia dollaria apua. YK:n mukaan alle puolet tästä summasta on maksettu mikä tarkoittaa, että lähikuukausina joudutaan sulkemaan valtava määrä avustusohjelmia.
Pakolaisleirin rakennuksia

Etnisiä puhdistuksia kaksi vuotta sitten paenneita rohingyoja saatetaan alkaa palauttaa Bangladeshista Myanmariin

Järjestöt ovat huolissaan Myanmarin ja Bangladeshin hallituksen suunnitelmasta ryhtyä palauttamaan Bangladeshiin paenneita rohingyavähemmistön edustajia Myanmariin. Olosuhteet eivät ole kunnossa, sillä maa ei vieläkään ole lopettanut rohingyojen vainoamista, sanoo Human Rights Watch.

Luetuimmat

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Selvitys: Naisyrittäjien tukeminen voisi tuoda maailmantalouteen biljoonia dollareita – Vain neljässä maassa uusia naisyrittäjiä on enemmän kuin miehiä
Raportti: Jos 10–30 prosenttia fossiilisten polttoaineiden tuista suunnattaisiin uusiutuville, se riittäisi käynnistämään puhtaan energian vallankumouksen
Ilmastonmuutos huolettaa Grönlannissa – Ensimmäisen kansallisen tason kyselyn mukaan suurin osa on jo kokenut vaikutukset henkilökohtaisesti
Uusi arvio vesipulasta: Neljännes maailman väestöstä elää äärimmäisen korkean vesistressin alueilla – ”Suurin kriisi, josta kukaan ei puhu”
YK:n vaikuttavuussijoittamisen ohjelma siirtyy Helsinkiin – Tavoitteena kestävän kehityksen vauhdittaminen yksityisellä rahalla
Iran langetti naisaktivisteille vuosikymmenien vankeustuomion huntupakon rikkomisesta
Panama kielsi muovipussit ensimmäisenä maana Keski-Amerikassa – Taustalla huoli merten saastumisesta
Kuumuus tappaa karjaa Keniassa – Monilla alueilla kriittinen 1,5 asteen raja on jo ylitetty
Ihmiskauppa rehottaa Pohjois-Amerikassa – Riskiryhmää etenkin alkuperäiskansojen naiset