Uutiset Nepalin kehitys

Nepalin maanjäristyksen jälkiä korjataan yhä

Vuosi järistyksen jälkeen miljoonat ovat yhä vailla kotia muun muassa viranomaisten hidastelun vuoksi.
Nepalin maanjäristyksen jälkiä. (Kuva: DFID - UK Department for International Development / CC BY 2.0)

Jopa miljoonia ihmisiä on yhä ilman kunnollista kotia Nepalin vajaa vuosi sitten tapahtuneen maanjäristyksen jäljiltä. He asuvat väliaikaisissa suojissa, romahtamaisillaan olevissa taloissa tai siltojen alla, kertovat avustusjärjestöt.

25.4.2015 tapahtunut 7,8 momenttimagnitudin maanjäristys vaati lähes 9 000 kuolonuhria ja tuhosi tai vahingoitti jopa lähes miljoonaa taloa. Lisätuhoa teki myös 12.5. maata ravisuttanut jälkijäristys.

Jälleenrakennus on takkuillut maan vaikea sisäpoliittisen tilanteen takia. Maassa on kiistelty pitkään perustuslaista, mikä johti lopulta viime syksynä kuukausia kestäneeseen Nepalin ja Intian väliseen rajasulkuun sekä polttoaine- ja lääkepulaan.

Lisäksi maan viranomaiset hidastelivat kansallisen jälleenrakentamisviranomaisen NRA:n muodostamisessa. Esimerkiksi Suomen Lähetysseura kertoo aloittaneensa hätäavun toimittamisen heti maanjäristyksen jälkeen mutta odottavansa nyt NRA:n ohjeita aloittaakseen varsinaisen jälleenrakennuksen tukemisen.

"NRA on nyt ilmoittanut olevansa loppusuoralla ohjeistuksen laatimisen kanssa. Tämä on odotettu uutinen. Maanjäristyksessä kotinsa menettäneet ovat viettäneet jo yhden sadekauden ja hyytävän kylmän talven väliaikaisissa asumuksissa. Pysyvien talojen rakentaminen olisi tärkeää aloittaa viipymättä", Suomen Lähetysseuran Nepalin tiedottaja Anni Takko kertoo.

Lähetysseuran mukaan 2,5 miljoonaa nepalilaista asuu yhä teltoissa tai peltimajoissa. Punaisen Ristin kansainvälisen komitean (ICRC) mukaan ilman kunnollista kotia olisi neljä miljoonaa ihmistä. Kirkon Ulkomaanapu kertoo, että maasta puuttuu yhä myös tuhansia kouluja.

Monet suomalaiset järjestöt ovat toimittaneet apua Nepalin maanjäristysten uhreille. Pelastakaa Lapset on kouluttanut muun muassa kouluttanut 6 000 rakennustyöläistä, jotta uudelleenrakennetuista taloista tulisi kestävämpiä maanjäristyksen sattuessa. Kirkon Ulkomaanapu on rakentanut väliaikaisia koulutiloja 20 000 lapselle. Myös Plan on tukenut koulunkäynnin jatkumista väliaikaiskouluissa.

"Avustusjärjestöt ovat tehneet Nepalissa paljon työtä ja paljon on vielä tekemättä. Nepalin toipuminen historiallisen voimakkaista maanjäristyksistä tulee kestämään monta vuotta", toteaa Ulkomaanavun humanitaarisen avun koordinaattori Merja Färm.

Nepalin kehitys asuminenavustustyökatastrofiapu Nepal Kirkon UlkomaanapuPelastakaa Lapset ryPlan International SuomiSuomen Lähetysseura

Lue myös

Nepalin lippu kahden muun lipun välissä, taustalla rakennuksia

Nepalin viranomaisten epäillään sekaantuneen laittomiin adoptioihin

Manju ja Bhimsen Khadka antoivat poikansa lastenkotiin, koska toivoivat näiden pääsevän kouluun. Pojat kuitenkin adoptoitiin Italiaan vanhempien tietämättä. Tapaus ei ole Nepalissa harvinainen.
Vauvan jalat ja käsi, joka pitelee vauvaa sylissä

Nälän voittamisen menestystarina jäi kesken Nepalissa – Lähes puolet lapsista yhä aliravittuja

Nepal on onnistunut vähentämään viime vuosina tuntuvasti nälkäisten määrää, mutta syrjityimpiä yhteisöjä, kuten kastittomia, ei ole tavoitettu. ”En näe syytä ylpeillä menneillä saavutuksilla, kun krooninen aliravitsemus on edelleen vakava ongelma”, sanoo kansanterveysasiantuntija Aruna Uprety.
Nepalin pääkaupungin Kathmandun rakennuksia

Nepalilaisia vierastyöläisiä koettelee itsemurhaepidemia – Odotusten ja todellisuuden välinen kuilu saa monet turvautumaan epätoivoiseen ratkaisuun

Moni korkeasti koulutettu nepalilainen lähtee töihin Etelä-Koreaan. Tutkimuksen mukaan muun muassa kovat paineet ja ulospääsymahdollisuuksien puuttuminen johtavat jopa itsemurhiin. Nepalin valtiolla taas ei ole juuri halua puuttua asiaan.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Nuori nainen puolilähikuvassa

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille

Helsingissä perustetun MakeSomeNoise-foorumin nuoret eivät ole kokemusasiantuntijoita vaan asiantuntijoita, jotka puhuvat tärkeinä pitämistään asioista. Yksi sen aktiiveista on Ulkar Aghayeva, joka sai 16-vuotiaana kuulla olevansa ylikoulutettu siivoojan työhön.
Valkoinen kivirakennus sekä pienempi rakennus, jossa kyltti Fleurs d'Algeer

Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita

Algerian presidentin viimekeväinen ilmoitus tavoitella viidettä presidenttikautta synnytti Hirak-liikkeen, joka on vaatinut Algerian kaduilla muutoksia viikoittain yli vuoden ajan. ”Mielenosoitukset voisi nähdä lähes terapeuttisena performanssina, jonka kautta ihmiset uusintavat kansalaisoikeuksiaan”, sanoo tutkija Karim Maiche.
Puita kuvattuna alhaalta päin

Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita

Sungai Nibungin kalastajat hakkasivat mangrovemetsiä aiemmin polttopuuksi, mutta toiminta muuttui, kun heille annettiin lupa hyödyntää metsiä, kunhan he eivät kaada sitä. ”Tuloni olivat ennen epävarmat, mutta nyt pystyin lähettämään toisen lapseni opiskelemaan yliopistoon ja nuorimmaiseni yläkouluun”, kertoo kalastaja Muhammad Tahir.
Mies puolilähikuvassa mikrofonien ympäröimänä

Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja epidemiaa olisi vaikea hallita

Syyrian ensimmäinen koronavirustapaus havaittiin reilu viikko sitten. YK:n erityislähettiläs Geir Pedersen varoittaa, ettei maa pystyisi välttämättä hallitsemaan epidemiaa.

Tuoreimmat

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja epidemiaa olisi vaikea hallita
Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura
Kysely: Jemenin lapset kärsivät peloista ja masennuksesta – Koronavirus luo uusia uhkia

Luetuimmat

Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja epidemiaa olisi vaikea hallita
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Raportti: Demokratia heikkenee kehittyvissä maissa – sortoa kiristävät nyt myös aiemmin edistyneet maat
Avustusjärjestö: Kreikan saarten pakolaisleirit evakuoitava koronan vuoksi – Ihmisten pitäminen leireillä ”lähentelee rikollista toimintaa”
Antropologi Jason Hickel haaveilee maailmasta ilman talouskasvua – ”Ajatus vihreästä kasvusta on epä-älyllinen”
Maailmanpankki: Äärimmäinen köyhyys laskenut ennätysalhaiseksi – Köyhyyden poistaminen kokonaan on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi
Terveysjärjestö varoittaa koronasta Syyriassa – Yhdeksän vuotta kestänyt konflikti on tuhonnut terveysjärjestelmän ja ajanut miljoonat pakosalle
Ugandan sateenkaariyhteisö jälleen vaarassa – Kansalaisaktivisti murhattiin, ministeri ehdotti homoudesta kuolemanrangaistusta