Uutiset Nepalin kehitys

Nepalilaisia vierastyöläisiä koettelee itsemurhaepidemia – Odotusten ja todellisuuden välinen kuilu saa monet turvautumaan epätoivoiseen ratkaisuun

Moni korkeasti koulutettu nepalilainen lähtee töihin Etelä-Koreaan. Tutkimuksen mukaan muun muassa kovat paineet ja ulospääsymahdollisuuksien puuttuminen johtavat jopa itsemurhiin. Nepalin valtiolla taas ei ole juuri halua puuttua asiaan.
Nepalin pääkaupungin Kathmandun rakennuksia
Nepal ei ole kiinnostunut selvittämään, miksi niin monet nepalilaiset siirtotyöläiset ympäri maailman päätyvät itsemurhaan. Kuvassa Nepalin pääkaupunki Kathmandu, joka sekin hyötyy siirtolaisten rahalähetyksistä. (Kuva: Amantha Perera / Suomen IPS)

(IPS) -- Etelä-Korea on nepalilaiselle vierastyöläiselle unelmien täyttymys, mahdollisuus ansaita moninkertaisesti enemmän kuin kotimaassa ja tukea sinne jääneitä perheenjäseniä. Monen unelma on kuitenkin kääntynyt painajaiseksi ja päättynyt itsemurhaan.

Nepalilaiset vierastyöläiset ottavat hengen itseltään useammin kuin muiden kansakuntien vastaavassa tilanteessa olevat kansalaiset. Näin tapahtuu niin Etelä-Koreassa kuin Persianlahden valtioissakin, kaikkialla minne nepalilaiset ovat matkanneet töihin.

Valtiolla ei ole halua puuttua asiaan, syynä ilmeisesti pelko siitä, että jos esimerkiksi huonoista työoloista nostetaan meteli, nepalilaisten työviisumikiintiötä leikataan. Samalla heikennettäisiin myös Nepalin taloutta, jota siirtolaisten rahalähetykset tukevat merkittävästi.

Odotusten paine

”Etelä-Koreaan työlupajärjestelmän puitteissa tulevat nepalilaiset siirtotyöläiset ovat enimmäkseen korkeasti koulutettuja. Heidän perheillään on suuria odotuksia, mutta Koreaan saavuttuaan he huomaavat olevansa työvoimatikkaiden alimmalla askelmalla. Näistä ristiriidoista syntyvä sietämätön paine saattaa lopulta ajaa heidät itsemurhaan”, Yonsein yliopiston sosiologi, tutkija Seo Seonyoung toteaa.

Elokuussa Seoul Shinmun -sanomalehti, Green Hospital -sairaala ja siirtolaisten ammattiyhdistys yhteistyössä haastattelivat 141:tä nepalilaista siirtotyöläistä. Haastatteluista selvisi, että itsemurhien taustalla on neljä päätekijää: odotusten ja todellisuuden välinen kuilu, ulospääsymahdollisuuden puuttuminen, kotiin jääneiden korkeat odotukset ja ihmissuhteiden kariutuminen.

Haastatelluista 28 prosenttia viittasi kuiluun työn todellisuuden ja odotusten välillä. Surendra, 28, on työskennellyt sienifarmilla kolme vuotta. Hän on valmistunut Tribhuvan-yliopistosta.

”Ennen kuin tulin tänne, olin innostunut siitä, että tulisin ansaitsemaan 300 000 rupiaa (2 360 euroa) kuussa, mutta minulla ei ollut aavistustakaan työ- ja asumisoloista. Kotimaassa emme juurikaan tee työtä 12:ta tuntia vailla todellisia taukoja. Yksinkertaisessa ruumiillisessa työssä en ole edes oppinut mitään uusia taitoja”, Surendra sanoo.

Vastaajista 45,6 prosenttia teki työtä yli 52 tuntia viikossa, ja 19 prosenttia ilmoitti työskentelevänsä 60 tuntia viikossa. Vain 26 prosentilla oli tavallinen viisipäiväinen työviikko.

Vain työnantajan luvalla

27-vuotias Shrestha hyppäsi työpaikkansa asuntolan katolta työskenneltyään Etelä-Koreassa 16 kuukautta. Hän oli kärsinyt unettomuudesta.

Shrestha jätti itsemurhaviestin.

”Olen käynyt lääkärissä terveysongelmien ja unihäiriöiden vuoksi. Siitä ei ollut apua. Halusin irtisanoutua ja etsiä toisen työpaikan, mutta yhtiö ei sallinut sitä. Halusin palata Nepaliin toipumaan, mutta yhtiö sanoi ei.”

Haastatelluista 71 prosenttia oli yrittänyt etsiä uutta työpaikkaa, ja 36 prosenttia heistä sanoi syyksi pitkät työpäivät ja vaaralliset olosuhteet. Työlupajärjestelmän kautta Etelä-Koreaan tulleet siirtotyöläiset saavat kolmen vuoden aikana vaihtaa työpaikkaa kolmesti – mutta vain, jos työnantaja antaa luvan.

Vaikka työympäristö olisi miten kova ja vihamielinen, paluu Nepaliin ei ole useimmille aito vaihtoehto.

”Jos siirtotyöläinen palaa, hänen kylänsä asukkaat moittivat häntä loistavan tilaisuuden hukkaamisesta, nauravat hänen epäonnistumiselleen ja leimaavat hänet heikoksi. Jouduttuaan puun ja kuoren väliin moni nepalilainen siirtotyöläinen tekee itsemurhan”, siirtotyöläisten ammattiyhdistyksen nepalilainen johtaja Udaya Rai selittää.

Toisaalta taas nimenomaan perheiden tuki auttaa nepalilaisia siirtotyöläisiä sietämään karuja olosuhteita. Tiiviin perheyhteyden kääntöpuoli on sitten se, että jos yhteys katkeilee, se johtaa ankaraan emotionaaliseen stressiin.

Nepalin kehitys siirtolaisuustyö Nepal Suomen IPS

Lue myös

Nepalin lippu kahden muun lipun välissä, taustalla rakennuksia

Nepalin viranomaisten epäillään sekaantuneen laittomiin adoptioihin

Manju ja Bhimsen Khadka antoivat poikansa lastenkotiin, koska toivoivat näiden pääsevän kouluun. Pojat kuitenkin adoptoitiin Italiaan vanhempien tietämättä. Tapaus ei ole Nepalissa harvinainen.
Vauvan jalat ja käsi, joka pitelee vauvaa sylissä

Nälän voittamisen menestystarina jäi kesken Nepalissa – Lähes puolet lapsista yhä aliravittuja

Nepal on onnistunut vähentämään viime vuosina tuntuvasti nälkäisten määrää, mutta syrjityimpiä yhteisöjä, kuten kastittomia, ei ole tavoitettu. ”En näe syytä ylpeillä menneillä saavutuksilla, kun krooninen aliravitsemus on edelleen vakava ongelma”, sanoo kansanterveysasiantuntija Aruna Uprety.
Peltihökkeli Nepalissa asukkaineen

Nepalista virtaa työvoimaa ulkomaille – nuorenparin yhteiselämä voi koittaa vasta nelikymppisenä

Nepal on maailman maista riippuvaisin ulkomailla asuvien kansalaistensa rahalähetyksistä. Vuoden 2015 maanjäristyksen jälkeen yhä useampi tahtoo siirtotyöläiseksi.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Myyntikoju ja ihmisiä kadun varrella.

Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa

Kroonisesta ruokapulasta kärsivään Haitiin on vaikea löytää avustusrahaa, sillä köyhyys ei ole mitään uutta tai dramaattista. ”Pelkkä epäonnistuneena oleminen ei ylitä uutiskynnystä”, toteaa Latinalaisen Amerikan historian ja tutkimuksen dosentti Pekka Valtonen.
Rivi pientaloja, joiden katolla on aurinkopaneelit

Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta

Aurinkoenergian käyttö sähkövoiman lähteenä kasvaa Brasiliassa kovaa vauhtia. Samaan aikaan kun korona on lisännyt työttömyyttä muilla aloilla, aurinkoenergiahankkeet ovat synnyttäneet maahan tänä vuonna lähes 40 000 uutta työpaikkaa. Kasvun taustalla ovat pääosin yksityiset kuluttajat ja yritykset, sillä aurinkoenergia tulee monia muita energiamuotoja halvemmaksi.
Aasi ja kaksi lasta keräämässä vettä keltaisiin kanistereihin

Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute

Yli puolet senegalilaisista koulutytöistä jää joskus pois koulusta kuukautisten vuoksi ja moni joutuu lopettamaan kokonaan. Senegalin kouluista vain yhdellä prosentilla on erilliset tyttöjen käymälät. Kuukautishygienian ylläpitoa hankaloittaa myös paheneva vesipula.
Mies halaa vanhassa metsässä valtavaa puuta

”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa

Kenialaisia ogiekeja on yritetty useasti häätää asuinalueiltaan. Uuden, alkuperäiskansojen perimätietoa ja historiaa hyödyntävän 3D-mallinnustekniikan avulla ogiekit ja muut alkuperäiskansat voivat puolustaa maitaan ja suojella luontoa.

Tuoreimmat

Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta
Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute
”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa
Avustusjärjestöt: Jemen ”hirvittävän katastrofin” partaalla – Uhkana kolera, korona, nälkä ja tulvat
Senegalissa on vain muutama naispuolinen startup-yrittäjä ja Siny Samba, 28, on yksi heistä
YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Puhetta ymmärtävä chatbotti yhdistää intialaiset pienviljelijät ja kuluttajat – Digitaalinen markkinapaikka korjaa pandemian aiheuttamia häiriöitä
Egypti ja Etiopia vesisodan kynnyksellä – Egyptiläiset pelkäävät, että Etiopian jättipato vie Niilin vedet
Tuore raportti: Työntekijöiden heikolla ravitsemuksella kova hinta bisnekselle – Yritykset menettävät vuosittain jopa 850 miljardia dollaria