Uutiset Nepalin kehitys

Nepalilaisia vierastyöläisiä koettelee itsemurhaepidemia – Odotusten ja todellisuuden välinen kuilu saa monet turvautumaan epätoivoiseen ratkaisuun

Moni korkeasti koulutettu nepalilainen lähtee töihin Etelä-Koreaan. Tutkimuksen mukaan muun muassa kovat paineet ja ulospääsymahdollisuuksien puuttuminen johtavat jopa itsemurhiin. Nepalin valtiolla taas ei ole juuri halua puuttua asiaan.
Nepalin pääkaupungin Kathmandun rakennuksia
Nepal ei ole kiinnostunut selvittämään, miksi niin monet nepalilaiset siirtotyöläiset ympäri maailman päätyvät itsemurhaan. Kuvassa Nepalin pääkaupunki Kathmandu, joka sekin hyötyy siirtolaisten rahalähetyksistä. (Kuva: Amantha Perera / Suomen IPS)

(IPS) -- Etelä-Korea on nepalilaiselle vierastyöläiselle unelmien täyttymys, mahdollisuus ansaita moninkertaisesti enemmän kuin kotimaassa ja tukea sinne jääneitä perheenjäseniä. Monen unelma on kuitenkin kääntynyt painajaiseksi ja päättynyt itsemurhaan.

Nepalilaiset vierastyöläiset ottavat hengen itseltään useammin kuin muiden kansakuntien vastaavassa tilanteessa olevat kansalaiset. Näin tapahtuu niin Etelä-Koreassa kuin Persianlahden valtioissakin, kaikkialla minne nepalilaiset ovat matkanneet töihin.

Valtiolla ei ole halua puuttua asiaan, syynä ilmeisesti pelko siitä, että jos esimerkiksi huonoista työoloista nostetaan meteli, nepalilaisten työviisumikiintiötä leikataan. Samalla heikennettäisiin myös Nepalin taloutta, jota siirtolaisten rahalähetykset tukevat merkittävästi.

Odotusten paine

”Etelä-Koreaan työlupajärjestelmän puitteissa tulevat nepalilaiset siirtotyöläiset ovat enimmäkseen korkeasti koulutettuja. Heidän perheillään on suuria odotuksia, mutta Koreaan saavuttuaan he huomaavat olevansa työvoimatikkaiden alimmalla askelmalla. Näistä ristiriidoista syntyvä sietämätön paine saattaa lopulta ajaa heidät itsemurhaan”, Yonsein yliopiston sosiologi, tutkija Seo Seonyoung toteaa.

Elokuussa Seoul Shinmun -sanomalehti, Green Hospital -sairaala ja siirtolaisten ammattiyhdistys yhteistyössä haastattelivat 141:tä nepalilaista siirtotyöläistä. Haastatteluista selvisi, että itsemurhien taustalla on neljä päätekijää: odotusten ja todellisuuden välinen kuilu, ulospääsymahdollisuuden puuttuminen, kotiin jääneiden korkeat odotukset ja ihmissuhteiden kariutuminen.

Haastatelluista 28 prosenttia viittasi kuiluun työn todellisuuden ja odotusten välillä. Surendra, 28, on työskennellyt sienifarmilla kolme vuotta. Hän on valmistunut Tribhuvan-yliopistosta.

”Ennen kuin tulin tänne, olin innostunut siitä, että tulisin ansaitsemaan 300 000 rupiaa (2 360 euroa) kuussa, mutta minulla ei ollut aavistustakaan työ- ja asumisoloista. Kotimaassa emme juurikaan tee työtä 12:ta tuntia vailla todellisia taukoja. Yksinkertaisessa ruumiillisessa työssä en ole edes oppinut mitään uusia taitoja”, Surendra sanoo.

Vastaajista 45,6 prosenttia teki työtä yli 52 tuntia viikossa, ja 19 prosenttia ilmoitti työskentelevänsä 60 tuntia viikossa. Vain 26 prosentilla oli tavallinen viisipäiväinen työviikko.

Vain työnantajan luvalla

27-vuotias Shrestha hyppäsi työpaikkansa asuntolan katolta työskenneltyään Etelä-Koreassa 16 kuukautta. Hän oli kärsinyt unettomuudesta.

Shrestha jätti itsemurhaviestin.

”Olen käynyt lääkärissä terveysongelmien ja unihäiriöiden vuoksi. Siitä ei ollut apua. Halusin irtisanoutua ja etsiä toisen työpaikan, mutta yhtiö ei sallinut sitä. Halusin palata Nepaliin toipumaan, mutta yhtiö sanoi ei.”

Haastatelluista 71 prosenttia oli yrittänyt etsiä uutta työpaikkaa, ja 36 prosenttia heistä sanoi syyksi pitkät työpäivät ja vaaralliset olosuhteet. Työlupajärjestelmän kautta Etelä-Koreaan tulleet siirtotyöläiset saavat kolmen vuoden aikana vaihtaa työpaikkaa kolmesti – mutta vain, jos työnantaja antaa luvan.

Vaikka työympäristö olisi miten kova ja vihamielinen, paluu Nepaliin ei ole useimmille aito vaihtoehto.

”Jos siirtotyöläinen palaa, hänen kylänsä asukkaat moittivat häntä loistavan tilaisuuden hukkaamisesta, nauravat hänen epäonnistumiselleen ja leimaavat hänet heikoksi. Jouduttuaan puun ja kuoren väliin moni nepalilainen siirtotyöläinen tekee itsemurhan”, siirtotyöläisten ammattiyhdistyksen nepalilainen johtaja Udaya Rai selittää.

Toisaalta taas nimenomaan perheiden tuki auttaa nepalilaisia siirtotyöläisiä sietämään karuja olosuhteita. Tiiviin perheyhteyden kääntöpuoli on sitten se, että jos yhteys katkeilee, se johtaa ankaraan emotionaaliseen stressiin.

Nepalin kehitys siirtolaisuustyö Nepal Suomen IPS

Lue myös

Vauvan jalat ja käsi, joka pitelee vauvaa sylissä

Nälän voittamisen menestystarina jäi kesken Nepalissa – Lähes puolet lapsista yhä aliravittuja

Nepal on onnistunut vähentämään viime vuosina tuntuvasti nälkäisten määrää, mutta syrjityimpiä yhteisöjä, kuten kastittomia, ei ole tavoitettu. ”En näe syytä ylpeillä menneillä saavutuksilla, kun krooninen aliravitsemus on edelleen vakava ongelma”, sanoo kansanterveysasiantuntija Aruna Uprety.
Peltihökkeli Nepalissa asukkaineen

Nepalista virtaa työvoimaa ulkomaille – nuorenparin yhteiselämä voi koittaa vasta nelikymppisenä

Nepal on maailman maista riippuvaisin ulkomailla asuvien kansalaistensa rahalähetyksistä. Vuoden 2015 maanjäristyksen jälkeen yhä useampi tahtoo siirtotyöläiseksi.
Joukko naisia koulutuksessa Nepalissa

Nepal kriminalisoi naisten eristämisen kuukautisten ajaksi

Länsi-Nepalissa naisia on kielloista huolimatta pakotettu elämään huterissa majoissa kuukautisten ajan. Pian siitä voi saada vankeusrangaistuksen tai sakon.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies palestiinalaishuivi olkapäillään

Suomessa vieraileva Gazan mielenosoitusten alullepanija kiittelee Anna Kontulaa ja painottaa väkivallattomuutta – ”Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää vastaan”

Ahmed Abu Artema sai liikkeelle gazalaisten suurmielenosoitukset, joissa vaaditaan palestiinalaispakolaisille oikeutta palata kotiseuduilleen. Hän uskoo, että väkivallaton vastarinta johtaa konfliktin rauhanomaiseen ratkaisuun.
Kaksi nuorta miestä seisoo pellolla

Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta

Afrikka voisi periaatteessa olla jopa ruokaomavarainen, mutta etenkään nuoria raskaana pidetty ala ei houkuttele. ”Meidän täytyy muuttaa tuo asenne ja saada heidät ymmärtämään, että maanviljely voi olla vaurauden, bisneksen ja mielihyvän lähde”, sanoo maatalousinstituutti IITA:n pääjohtaja Nteranya Sanginga.
Kulkusirkka

Satojen miljoonien kulkusirkkojen parvet tuhoavat satoa Itä-Afrikassa – ”Työntekijämme taistelevat lähes läpinäkymättömän tiheitä parvia vastaan”, kertoo Pelastakaa Lasten edustaja

Etiopia, Kenia ja Somalia kärsivät vakavimmasta kulkusirkkavitsauksesta vuosikymmeniin. Jopa 150 kilometriä päivässä liikkuvat sirkkaparvet voivat suistaa Afrikan sarven yhä pahempaan ruokakriisiin.
Nainen selaa kirjaa pöydän ääressä

2000-luvun oppikirjat kertovat edelleen vanhanaikaista tarinaa kehitysmaista – ”Kuvista tulee käsitys kuivista kylistä ja köyhyydestä”, sanoo tutkija Eeva Rinne

Vastaako oppikirjojen kuvaus kehitysmaista nykypäivän todellisuutta, vai ovatko kirjat jämähtäneet kertomaan ikiaikaista savimajatarinaa? Voionmaan opiston opiskelijat selailivat oppikirjoja tutkijan kanssa ja havaitsivat, että niiden maailmankuvassa on päivittämisen varaa.
YK:n pääekonomisti Elliot Harris (vas.) ja YK:n talous- ja sosiaaliasioiden osaston edustaja Marta Roig  pöydän ääressä

Raportti: Vaurauserojen lisäksi myös maailman tuloerot ovat kasvaneet – Pohjoisamerikkalainen tienaa 16 kertaa afrikkalaista enemmän

Oxfamin mukaan 22 maailman rikkainta miestä omistaa enemmän kuin Afrikan naiset. Tuoreen YK-raportin mukaan myös tuloerot ovat kasvaneet, ja siinäkin rikkain yksi prosentti on voittanut.

Tuoreimmat

Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta
Satojen miljoonien kulkusirkkojen parvet tuhoavat satoa Itä-Afrikassa – ”Työntekijämme taistelevat lähes läpinäkymättömän tiheitä parvia vastaan”, kertoo Pelastakaa Lasten edustaja
2000-luvun oppikirjat kertovat edelleen vanhanaikaista tarinaa kehitysmaista – ”Kuvista tulee käsitys kuivista kylistä ja köyhyydestä”, sanoo tutkija Eeva Rinne
Raportti: Vaurauserojen lisäksi myös maailman tuloerot ovat kasvaneet – Pohjoisamerikkalainen tienaa 16 kertaa afrikkalaista enemmän
Suomessa vieraileva Gazan mielenosoitusten alullepanija kiittelee Anna Kontulaa ja painottaa väkivallattomuutta – ”Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää vastaan”
Merkittävä YK-linjaus: Ilmastokriisin takia turvaa hakeneiden karkottaminen voi rikkoa keskeistä ihmisoikeussopimusta
Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”
Yhdysvallat harkitsee vetäytymistä Länsi-Afrikasta – Asiantuntijat erimielisinä seurauksista
Ennusteet toteutuvat: Ennenäkemättömät 45 miljoonaa ihmistä eteläisessä Afrikassa on vakavassa ruokapulassa
Ammattitaitoa vähätellään, haastateltavat ahdistelevat – Kaksi toimittajaa kertoo, millaisia ongelmia naistoimittajat kohtaavat Meksikossa

Luetuimmat

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lapsiavioliitoista päästään nykymenolla eroon vasta vajaan sadan vuoden päästä – Toisen asteen koulutus olisi tehokas lääke
Tutkimus: Ilmastonmuutos iskee rankimmin naisiin – Selviytymiskeinotkin lisäävät naisten taakkaa
Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”
Keski-Aasian jäätiköt sulavat, ja sen on huomannut myös maanviljelijä Kylych Bekeshov – Kirgisiassa harva voi kuitenkaan varautua ilmastonmuutokseen
Yli puolet apua tarvitsevista elää vain kymmenessä maassa – Järjestö listasi vuoden pahimmat humanitaariset kriisit
Suomessa vieraileva Gazan mielenosoitusten alullepanija kiittelee Anna Kontulaa ja painottaa väkivallattomuutta – ”Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää vastaan”
Ennusteet toteutuvat: Ennenäkemättömät 45 miljoonaa ihmistä eteläisessä Afrikassa on vakavassa ruokapulassa
YK huolissaan Kolumbiassa tapettujen ihmisoikeusaktivistien määrästä – Rauhansopimus loi tyhjiön, jonka täyttävät rikollisjengit
Työttömyyttä on pidetty yhtenä syynä arabikevään mielenosoituksiin – Tuoreen tutkimuksen mukaan merkitystä on liioiteltu