Uutiset Nepalin kehitys

Nepalilaisia vierastyöläisiä koettelee itsemurhaepidemia – Odotusten ja todellisuuden välinen kuilu saa monet turvautumaan epätoivoiseen ratkaisuun

Moni korkeasti koulutettu nepalilainen lähtee töihin Etelä-Koreaan. Tutkimuksen mukaan muun muassa kovat paineet ja ulospääsymahdollisuuksien puuttuminen johtavat jopa itsemurhiin. Nepalin valtiolla taas ei ole juuri halua puuttua asiaan.
Nepalin pääkaupungin Kathmandun rakennuksia
Nepal ei ole kiinnostunut selvittämään, miksi niin monet nepalilaiset siirtotyöläiset ympäri maailman päätyvät itsemurhaan. Kuvassa Nepalin pääkaupunki Kathmandu, joka sekin hyötyy siirtolaisten rahalähetyksistä. (Kuva: Amantha Perera / Suomen IPS)

(IPS) -- Etelä-Korea on nepalilaiselle vierastyöläiselle unelmien täyttymys, mahdollisuus ansaita moninkertaisesti enemmän kuin kotimaassa ja tukea sinne jääneitä perheenjäseniä. Monen unelma on kuitenkin kääntynyt painajaiseksi ja päättynyt itsemurhaan.

Nepalilaiset vierastyöläiset ottavat hengen itseltään useammin kuin muiden kansakuntien vastaavassa tilanteessa olevat kansalaiset. Näin tapahtuu niin Etelä-Koreassa kuin Persianlahden valtioissakin, kaikkialla minne nepalilaiset ovat matkanneet töihin.

Valtiolla ei ole halua puuttua asiaan, syynä ilmeisesti pelko siitä, että jos esimerkiksi huonoista työoloista nostetaan meteli, nepalilaisten työviisumikiintiötä leikataan. Samalla heikennettäisiin myös Nepalin taloutta, jota siirtolaisten rahalähetykset tukevat merkittävästi.

Odotusten paine

”Etelä-Koreaan työlupajärjestelmän puitteissa tulevat nepalilaiset siirtotyöläiset ovat enimmäkseen korkeasti koulutettuja. Heidän perheillään on suuria odotuksia, mutta Koreaan saavuttuaan he huomaavat olevansa työvoimatikkaiden alimmalla askelmalla. Näistä ristiriidoista syntyvä sietämätön paine saattaa lopulta ajaa heidät itsemurhaan”, Yonsein yliopiston sosiologi, tutkija Seo Seonyoung toteaa.

Elokuussa Seoul Shinmun -sanomalehti, Green Hospital -sairaala ja siirtolaisten ammattiyhdistys yhteistyössä haastattelivat 141:tä nepalilaista siirtotyöläistä. Haastatteluista selvisi, että itsemurhien taustalla on neljä päätekijää: odotusten ja todellisuuden välinen kuilu, ulospääsymahdollisuuden puuttuminen, kotiin jääneiden korkeat odotukset ja ihmissuhteiden kariutuminen.

Haastatelluista 28 prosenttia viittasi kuiluun työn todellisuuden ja odotusten välillä. Surendra, 28, on työskennellyt sienifarmilla kolme vuotta. Hän on valmistunut Tribhuvan-yliopistosta.

”Ennen kuin tulin tänne, olin innostunut siitä, että tulisin ansaitsemaan 300 000 rupiaa (2 360 euroa) kuussa, mutta minulla ei ollut aavistustakaan työ- ja asumisoloista. Kotimaassa emme juurikaan tee työtä 12:ta tuntia vailla todellisia taukoja. Yksinkertaisessa ruumiillisessa työssä en ole edes oppinut mitään uusia taitoja”, Surendra sanoo.

Vastaajista 45,6 prosenttia teki työtä yli 52 tuntia viikossa, ja 19 prosenttia ilmoitti työskentelevänsä 60 tuntia viikossa. Vain 26 prosentilla oli tavallinen viisipäiväinen työviikko.

Vain työnantajan luvalla

27-vuotias Shrestha hyppäsi työpaikkansa asuntolan katolta työskenneltyään Etelä-Koreassa 16 kuukautta. Hän oli kärsinyt unettomuudesta.

Shrestha jätti itsemurhaviestin.

”Olen käynyt lääkärissä terveysongelmien ja unihäiriöiden vuoksi. Siitä ei ollut apua. Halusin irtisanoutua ja etsiä toisen työpaikan, mutta yhtiö ei sallinut sitä. Halusin palata Nepaliin toipumaan, mutta yhtiö sanoi ei.”

Haastatelluista 71 prosenttia oli yrittänyt etsiä uutta työpaikkaa, ja 36 prosenttia heistä sanoi syyksi pitkät työpäivät ja vaaralliset olosuhteet. Työlupajärjestelmän kautta Etelä-Koreaan tulleet siirtotyöläiset saavat kolmen vuoden aikana vaihtaa työpaikkaa kolmesti – mutta vain, jos työnantaja antaa luvan.

Vaikka työympäristö olisi miten kova ja vihamielinen, paluu Nepaliin ei ole useimmille aito vaihtoehto.

”Jos siirtotyöläinen palaa, hänen kylänsä asukkaat moittivat häntä loistavan tilaisuuden hukkaamisesta, nauravat hänen epäonnistumiselleen ja leimaavat hänet heikoksi. Jouduttuaan puun ja kuoren väliin moni nepalilainen siirtotyöläinen tekee itsemurhan”, siirtotyöläisten ammattiyhdistyksen nepalilainen johtaja Udaya Rai selittää.

Toisaalta taas nimenomaan perheiden tuki auttaa nepalilaisia siirtotyöläisiä sietämään karuja olosuhteita. Tiiviin perheyhteyden kääntöpuoli on sitten se, että jos yhteys katkeilee, se johtaa ankaraan emotionaaliseen stressiin.

Nepalin kehitys siirtolaisuustyö Nepal Suomen IPS

Lue myös

Nainen kyykyssä kirjoittamassa lehtiöön.

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa

Koronapandemia on kurittanut Nepalissa etenkin entisiä maaorjia, joista monet ovat myös alakastisia. Moni menetti työnsä ja kärsii nälästä. Karanteeniolosuhteissakin heidät on eristetty muusta väestöstä, kertoo järjestötyöntekijä Hari Singh Bohora.
Nepalinkielisten kirjojen selkämyksiä hyllyssä.

Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen

Nepalin valtio on ajanut kuningas Mahendran valtakaudesta 1955–1972 lähtien nepalia maan yleiskieleksi, ja lapsiaan kouluttaville vanhemmille on tullut tärkeimmäksi lasten nepalin ja englannin taito. Niinpä monia vähemmistökieliä ei enää puhuta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Miesten kuvia sisältävä juliste talon seinässä.

Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”

Rajapaksan veljekset nousivat Sri Lankassa valtaan lyhyen tauon jälkeen vuonna 2019. Presidentin valtaoikeuksia on lisätty, maan johtoon nimetty armeijan henkilökuntaa ja toisinajattelijoita on pidätetty. ”Hallitus yrittää käyttää kaikkia keinoja, jotta kansalaisyhteiskunta ei voisi tehdä mitään merkityksellistä”, kertoo Maailma.netin haastattelema ihmisoikeusaktivisti.
Nainen kovaäänisen ja esitteen kanssa.

Koronan talousvaikutukset ja konfliktit ovat nostaneet ruuan hinnan pilviin Keski- ja Länsi-Afrikassa – Nälkäisten määrä uhkaa nousta yli 31 miljoonaan

Esimerkiksi Sierra Leonessa riisin hinta on 60–70 prosenttia korkeammalla viiden vuoden keskiarvoon verrattuna. Ruoka-apu saattaa olla ainoa toivo, varoittaa YK:n ruokaohjelma.
Mies seisoo veneessä ja meloo joella.

Kuubassa pelastetaan rannikon ekosysteemejä ennallistamalla

Kuubassa kunnnostetaan kosteikkoja, mangroveja ja muita rannikkoalueita uusin opein. Tavoitteena on ehkäistä muun muassa eroosiota, tulvia ja suolaantumista – kaikki kasvavia uhkia etelän köyhissä saarivaltioissa.
Mies mikrofoni kädessä, taustalla Yhdysvaltain lippu.

Yhdysvallat jatkaa asekauppaa Jemenissä sotivan Arabiemiirikuntien kanssa – Riskinä osallisuus ihmisoikeusloukkauksiin, varoittaa järjestö

Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin hallinto jäädytti asekaupat Saudi-Arabian ja Arabiemiirikuntien kanssa tammikuussa. Ainakin kaupat Arabiemiirikuntien kanssa ovat nyt toteutumassa.
Mies suuren vesisäiliön vieressä.

Yksi ratkaisu vesipulaan: Meksikon pääkaupungissa asennetaan sadeveden keruujärjestelmiä

Mexico City on hyvää vauhtia matkalla tilanteeseen, jossa vettä ei riitä kaikille kaupungin 21 miljoonalle asukkaalle. Viime vuosina valtion tukiohjelman avulla on kuitenkin asennettu yli 20 000 sadeveden keräysjärjestelmää veden vähyydestä kärsiviin kaupunginosiin. Se lievittää paineita mutta ei ratkaise ongelmaa kokonaan.

Luetuimmat

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Turkulainen Ali Reza Heidari sai Suomesta oleskeluluvan – Lähes 30 000 ihmistä vedonnut käännytystä vastaan
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
YK-raportti: Naisten kehollinen itsemääräämisoikeus ei toteudu – Miljoonat eivät saa päättää seksistä tai voi käyttää ehkäisyä