Uutiset

Nepal turvaa luonnon apuun katastrofien torjunnassa

Karki Tharan kylä uurastaa välttyäkseen luonnonkatastrofeilta, joista viimeisimpiä ovat olleet maanjäristys ja vedenpaisumus.
Nepalilainen Thakurseva Gurung kasvattaa bambua muistuttavaa ruohoa, josta valmistetaan luutia. Kasvi torjuu eroosiota ja tuottaa myös rehua. (Kuva: Stella Paul / IPS)

(IPS) -- Ensin maanjäristys ja kolme kuukautta myöhemmin vedenpaisumus – Karki Tharan kylä Nepalin Kaskin alueella on kokenut järkyttävän vuoden. Nyt asukkaat uurastavat suojautuakseen tulevilta katastrofeilta.

Harpan Khola -joessa noussut tuhotulva iski kylään viime heinäkuussa. Kahden lapsen äiti Saraswati Subedi pelastui ihmeen kaupalla läheiselle kukkulalle, mutta vähintään 30 muuta kyläläistä katosi vesimassoihin.

Nyt Subedi ja muut kyläläiset tekevät talkootyötä ja keräävät rahaa joenpenkkojen vahvistamiseksi. Hanke on ekosysteemiin perustuvaa sopeutumista (Eco-system Based Adaptation eli EBA), jota Nepalin valtio toteuttaa YK-järjestöjen kanssa.

"Olemme tähän mennessä tehneet hankkeessa seitsemän työpäivää ja keränneet 640 euroa", Subedi kertoo.

Raaka-aineet luonnosta

Viime vuoden huhtikuussa tapahtunut 7,8 magnitudin maanjäristys teki pahaa jälkeä vuorilla ja metsässä. Juuriltaan irronneet puut päätyivät kesällä jokeen ja tukkivat sen niin, että vesi nousi kylään, rakennustyötä valvova insinööri Shiv Shankar Shah selittää.

"Varsinkin maanvyöryjen riski on täällä nyt hyvin suuri. Kylän suojaksi pitää rakentaa pato ja vahvistaa penkereitä kahden kilometrin matkalla kukkuloilta sillalle. Käytämme luonnon raaka-aineita", hän jatkaa.

Maanvyöryt ovat jatkuva uhka alueen muillekin kylille ja Panchasen suojellulle metsälle. Sen ylärinteillä asuvaa gurung-kansaa koulutetaan EBA-hankkeessa suojelemaan metsiensä lajirunsautta ja vesilähteitä sekä torjumaan eroosiota.

"Hanke auttaa yhteisöä suojelemaan koko vuoriston ekosysteemiä kestävällä tavalla, joka hyödyttää samalla asukkaita", YK:n ympäristöjärjestön Unepin alueellinen ilmastonmuutoskoordinaattori Mozaharul Alam sanoo.

Ruohosta on moneksi

Thakurseva Gurung, 50, asuu Bhadaure Tamagin kylässä. Hänen pieni tilansa tuottaa ruokaa vain muutaman kuukauden vuodessa, mutta Gurung on alkanut hankkia lisätuloja kasvattamalla bambua muistuttavaa heinäkasvia (Thysanolaena maxima), jonka kukinnot hän myy luudiksi.

Kasvi torjuu eroosiota maata sitovilla juurillaan, ja sen lehdistä Gurung saa rehua kahdelle puhvelilleen. "Kasvi ei kaipaa vettä eikä lannoitusta, ja luudista saa hyvän hinnan", hän iloitsee.

Ympäristönsuojelija Dilbahadur Bhattarai kertoo, että ruohokasvia on alettu viljellä alueella ainakin 45 kylässä EBA-hankkeen suosituksesta.

Gurungit ovat perinteisesti karjankasvattajia, joten joka perheessä on ainakin lehmä tai puhveli. Niiden lannasta saadaan biokaasua, jota kyläläiset ovat EBA-hankkeen myötä alkanet hyödyntää ruuanlaitossaan.

maatalousympäristö Nepal Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Punaisen Ristin avustustyöntekijä pukee ebolasuojavarusteita toiselle henkilölle Kongon demokraattisessa tasavallassa

Kuumeen mittausta ja käsienpesua – Kongossa torjuttiin ebolakatastrofi yksinkertaisin keinoin

Kongossa pelättiin alkukesästä yhtä tuhoisaa ebolaepidemiaa kuin Länsi-Afrikassa muutama vuosi sitten, mutta se onnistuttiin torjumaan. Avustustyöntekijä Leena Railimo-Saareksen mukaan yksi syy on se, että aiemmista epidemioista on otettu oppia. Silti ebola pysyy luonnossa aina, ja paras tapa torjua sitä on vahva terveysjärjestelmä.
Lapsen suuhun laitetaan poliorokotetta Etelä-Sudanissa

Ennätysmäärä lapsia rokotettiin vuonna 2017

Rokotteen saavien lasten määrä on kasvanut miljoonilla 2010-luvulla, mutta nykyistä parempi rokotekattavuus voisi yhä pelastaa vuosittain 1,5 miljoonaa ihmishenkeä.
Pakolaisleirin asumuksia Kabulin ulkopuolella Afganistanissa

Afganistanin siviiliuhrien määrä ennätyskorkealla – Amnesty: Palautukset pitää keskeyttää

Kymmeniä tuhansia ihmisiä on viime vuosina palautettu Afganistaniin maan heikkenevästä turvallisuustilanteesta huolimatta. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty nostaa esiin muun muassa Saksasta palautetun, itsemurhaan päätyneen afganistanilaisen tapauksen.
YK:n siirtolaisuussopimuksen neuvottelijoita kädet ylhäällä

Ensimmäinen globaali siirtolaisuussopimus hyväksyttiin ilman Yhdysvaltoja

YK:n jäsenmaat ovat hyväksyneet ensimmäistä kertaa siirtolaisuuden hallintaan pyrkivän sopimuksen. Sopimus on kuitenkin ei-sitova, Yhdysvallat jättäytyi pois prosessista jo aiemmin ja nyt Unkari harkitsee, ettei se hyväksykään sopimusta.