Uutiset

Navi Pillaylta murskatuomio turvallisuusneuvostolle

Neuvoston saamattomuus on maksanut satojatuhansia ihmishenkiä, sanoo kauttaan päättävä ihmisoikeusvaltuutettu.
(Kuva: UN Photo/Jean-Marc Ferre / cc 2.0)

Kauttaan elokuun lopussa päättävä YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Navi Pillay on antanut murskatuomion järjestön turvallisuusneuvostolle yhdessä viimeisimmistä puheistaan virassa. Pillayn mukaan neuvoston sisäiset kiistat ja kansallisten etujen ajaminen ovat olleet riippakivi globaalien ongelmien ratkaisussa.

"Uskon vilpittömästi, että reagoimalla voimakkaammin neuvosto olisi voinut pelastaa satojatuhansia henkiä", Pillay sanoo.

Pillayn mukaan esimerkiksi Syyrian konfliktista on tulossa syövän tavoin leviävä ongelma, jonka täyttä mittakaavaa ei voi vielä ennustaa.

Toimettomuus on edesauttanut myös Afganistanin, Keski-Afrikan tasa-vallan, Kongon, Irakin, Libyan, Malin, Somalian, Etelä-Sudanin, Sudanin, Ukrainan ja Gazan kriisien pahentumista, Pillay kritisoi.

"Yksikään näistä kriiseistä ei leimahtanut varoituksetta", hän totesi.

Turvallisuusneuvoston ongelmana on lyhytnäköisyys, valtioiden omat geopoliittiset tavoitteet ja kansallisten etujen suojeleminen, hän lisäsi.

Erityisenä ongelmana hän näki neuvoston pysyvien jäsenten tavan käyttää veto-oikeuttaan turhauttaakseen globaalien konfliktien ratkaisua.

Eteläafrikkalainen Pillay on työskennellyt YK:n ihmisoikeustoimiston johdossa vuodesta 2008. Hän puhui viime viikolla turvallisuusneuvoston kokouksessa, jossa neuvosto äänesti yksimielisesti uusista toimenpiteistä konfliktien estämiseksi.

Päätöslauselmassa ei kuitenkaan puututtu veto-oikeuttaan usein hyödyntävien Yhdysvaltojen ja Venäjän välisiin jyrkkiin eroihin, jotka ovat olleet usein kompastuskivenä kestävän kansainvälisen yhteistyön luomiselle, huomioi Guardian-lehti.

politiikkasota ja rauha Maailma.net

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.