Uutiset

Nautojen röyhtäily halutaan kuriin Etelä-Amerikassa

Argentiinassa on kehitetty menetelmä, jolla märehtijöiden röyhtäilystä syntyviä metaanipäästöjä voidaan vähentää liki kolmanneksella. Asia on tärkeä, sillä maatalous tuottaa alueella noin puolet kasvihuonekaasuista.

Buenos Aires, 02.04.07 (IPS) - Argentiinassa on kehitetty menetelmä, jolla märehtijöiden röyhtäilystä syntyviä metaanipäästöjä voidaan vähentää liki kolmanneksella. Asia on tärkeä, sillä maatalous tuottaa alueella noin puolet kasvihuonekaasuista.

Ilmakehän lämpenemistä kiihdyttäviin kasvihuonekaasuihin kuuluvat hiilidioksidin ohella metaani ja typpioksidit. Märehtijöiden pötsissä syntyy runsaasti metaania ruoan hajottamisen yhteydessä.

"Ongelman ratkaisee se, että laiduntavan karjan ruokavaliota tasapainotetaan rehulla, johon lisätään ruoansulatusta kiihdyttäviä aineita", tutkija Roberto Gratton sanoo.

Hän kuuluu Buenos Airesin maakunnan yliopiston tutkimusryhmään, joka pyrkii vähentämään karjatalouden metaanipäästöjä.

Tutkimuksen mukaan Argentiinan ja sen naapurimaiden, Brasilian, Paraguayn ja Uruguayn, kasvihuonekaasuista keskimäärin 48 prosenttia syntyy maa- ja karjataloudessa.

Koko maapallolla yleisin kasvihuonekaasu on hiilidioksidi, ja siitä 73 prosenttia on lähtöisin fossiilisista polttoaineista. Maailman suurimmalla hiilidioksidintuottajalla, Yhdysvalloilla, fossiilisten polttoaineiden osuus on peräti 84 prosenttia.

Etelä-Amerikassa kasvihuonekaasujen tuotanto keskittyy kuitenkin paljolti maaseudulle, ja elintarvikkeiden viennin kasvu uhkaa vain pahentaa ongelmaa.

Moniin muihin kehitysmaihin verrattuna Argentiinalla ja sen naapurimailla on etunaan suurena säilynyt metsäpinta-ala, sillä metsät toimivat hiilinieluina, maan kasvihuonepäästöjä valvova Osvaldo Girardín huomauttaa,

Hän mukaansa karjan aiheuttamat päästöt saadaan myös verrattain helposti kuriin ja samalla maatalous tehostuu.

Vapaana laiduntava nautakarja tuottaa korkealaatuista pihvilihaa, mutta eläimet myös röyhtäilevät niin tiuhaan, että 96 prosenttia niiden metaanipäästöistä tulee suun kautta, Gratton selittää.

Eri tutkimukset ovat vahvistaneet, että yksi nauta röyhtäilee jopa 500 litraa metaania päivässä. Vuoden 2002 tilaston mukaan Argentiinassa oli 48 miljoonaa nautaa.

Grattonin mukaan hänen tutkimusryhmänsä suositukset ovat karjanomistajien edun mukaisia, koska ne myös tehostavat lihantuotantoa.

Brasilia oli viime vuonna maailman johtava naudanlihan viejä. Argentiina oli tilaston kolmosena, ja Urugaykin vei pihvilihaa enemmän kuin koskaan aiemmin.

Etelä-Amerikan laajat soija- ja riisiviljelmät puolestaan tuottavat mittavia typpipäästöjä, joiden vähentämiseksi ei ole toistaiseksi keksitty keinoja.

Soijantuotannossa Brasilia on Yhdysvaltain jälkeen kakkosena ja Argentiina kolmantena. Seuraavina tulevat Kiina, Intia ja Paraguay.

Pienestä koostaan huolimatta Uruguay on maailman kuudenneksi suurin riisinkasvattaja.

(Inter Press Service)

maatalous Etelä-Amerikka

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Mustatukkainen nainen vihreässä paidassa ikkunan edessä

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Suomessa muiden kuin suomeksi tai ruotsiksi kirjoittavien kirjailijoiden on vaikea saada tukea tai näkyvyyttä. Perulaissyntyinen runoilija Roxana Crisólogo perusti Sivuvalo-projektin, joka edistää maahanmuuttajakirjailijoiden asemaa Suomessa. Kuuntele podcast!
Kasvokuvia maalattuna valkoiseen seinään

Jemen pelkää koronavirusepidemiaa – ”Näissä oloissa on mahdotonta alkeellisimmallakaan tavalla suojautua tartunnalta”

Koronaviruksen vaikutusta on verrattu sotaan. Jemeniläisestä näkökulmasta rikkaat maat saavat nyt pienen vilahduksen siitä todellisuudesta, jossa maa on elänyt viimeiset viisi vuotta, kirjoittaa avustusjärjestö Oxfamin humanitaarinen työntekijä Abdul Mohammed.
Koululaisia pulpettien ääressä

Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten

Koulujen sulkeminen vaikuttaa lähes 1,7 miljardin koululaiseen ja opiskelijaan. Koulutuksen lisäksi moni menettää myös kouluateriat.
Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.

Tuoreimmat

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura
Kysely: Jemenin lapset kärsivät peloista ja masennuksesta – Koronavirus luo uusia uhkia
Liialliset sateet uhkaavat Pakistanin viljasatoa – ”Koko vuoden kylvökiertomme on mennyt sekaisin”
Hävikkiruokabisnes tuli jäädäkseen
Adolfo Vera ja Ahmad Hosseini ovat eri sukupolvien maahanmuuttajia Suomessa – ”Silloin juotiin aina kolme kuppia kahvia”
Naisten sukuelinten silpomien taustalla on sukupuolten epätasa-arvo, mutta edes vastustajat eivät aina ymmärrä sitä – Suomalainen väitöstutkimus peräänkuuluttaa juurisyihin puuttumista