Uutiset Ruokaturva

Nälkä hellittää hitaasti

Maailman ravitsemustilanne on kohentunut selvästi 2000-luvun alkuun verrattuna, mutta viime vuosina positiivinen kehitys on hidastunut. Globaalin nälkäindeksin mukaan kymmenessä maassa ollaan ravitsemuksen suhteen hälyttävällä tai äärimmäisen hälyttävällä tasolla.
Polvillaan maassa istuvia lapsia, joilla on käsissään kulhoja.
Arkistokuvassa vuodelta 1998 eteläsudanilaiset lapset odottavat kulhojen kanssa lupaa kerätä Maailman ruokaohjelman ruokalähetyksistä pudonneita elintarvikkeita. (Kuva: Eskinder Debebe / UN Photo / CC BY-NC-ND 2.0)

Vaikka nälkäisten määrä maailmassa on vähentynyt, kehitys on ollut turhan hidasta, käy ilmi tuoreesta Global Hunger Index -raportista

Uusi indeksi on järjestyksessä neljäs, ja vertailu aiempiin vuosiin osoittaa, että nälän poistamisessa on kyllä tapahtunut huomattavaa edistystä 2000-luvun alusta lähtien. Kehitys on kuitenkin hidastunut viime vuosina.

Nälkäindeksi pisteyttää valtioita neljä muuttujan perusteella: koko väestön aliravitsemus, alle viisivuotiaiden lasten alipainoisuus, alle viisivuotiaiden lasten kitukasvuisuus ja lapsikuolleisuus.

Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä maailmassa vallitsisi alhainen nälän taso. Indeksissä käytettyjen muuttujien osalta tämä tarkoittaisi, että alle 15 prosenttia väestöstä olisi aliravittuja, alle 10 prosenttia lapsista alipainoisia, alle viisi prosenttia lapsista kitukasvuisia ja lapsikuolleisuus alle neljä prosenttia.

Tämänhetkisen kehityksen valossa näyttää kuitenkin siltä, että nämä tavoitteet jäävät saavuttamatta lähes 50 maassa. Ennusteiden mukaan aliravitsemuksesta tulee tämän vuosikymmenen lopulla kärsimään 657 miljoonaa ihmistä – lähes kahdeksan prosenttia koko maailman väestöstä.

Yksittäisistä maista pahin tilanne on Somaliassa, jossa lähes 60 prosenttia väestöstä on aliravittuja ja yli 30 prosenttia lapsista kitukasvuisia. Somalia on ainoa maa, jonka nälkätilanne luokitellaan äärimmäisen hälyttäväksi.

Hälyttävällä tasolla tilanne on Jemenissä, Keski-Afrikan tasavallassa, Tšadissa, Kongossa ja  Madagaskarilla. Niiden lisäksi tilanteen arvioidaan olevan hälyttävä neljässä muussa maassa, joista ei ole saatavilla riittävästi tietoa: Burundi, Etelä-Sudan, Komorit ja Syyria.

Suhteellisesti eniten ravitsemustilanne on parantunut Mongoliassa, Uzbekistanissa, Albaniassa ja Azerbaidžanissa. Kaikissa näissä maissa tilanne oli vielä vuosituhannen vaihteessa vakava, mutta nyt niissä on alhainen nälän taso.

Yksi keskeinen taustatekijä nälälle on sota tai muut aseelliset konfliktit. Kymmenestä nälän pahiten riivaamasta maasta kaikissa muissa paitsi Madagaskarilla ja Komoreilla taustalla on konflikti. Esimerkiksi Somaliassa on käyty sisällissotaa jo 30 vuoden ajan.

Sodan jaloissa koko ruoan tuotanto- ja jakeluketju kärsii, samalla kun pula ruoasta voi osaltaan olla vaikuttamassa konfliktien syntyyn. Raportissa muistutetaan, että ilman ruokaturvaa on vaikea saavuttaa kestävää rauhaa, ja toisaalta ilman rauhaa on hyvin epätodennäköistä, että nälkää saataisiin poistetuksi maailmasta.

Ruokaturva ruokalapsikuolleisuusravinto/aliravitsemus

Lue myös

Mies ja nainen tekevät ostoksia vihanneskauppiaan luona.

Ruoan hinta jatkaa nousuaan – Kasviöljyjen hinnat ovat kaksinkertaistuneet parissa vuodessa

Maapallon kasvava väestö tarvitsee yhä enemmän ruokaa. Samalla maataloudessa olisi tärkeää siirtyä pois fossiilisista polttoaineista, sillä ruoan tuotantoon ja jakeluun käytetään jopa 30 prosenttia koko maailman energiasta.
Pelto, johon osuu vesisuihkuja, yllä pilviä.

Ruokajärjestelmä on rikki, ja sitä korjataan pian YK-huippukokouksessa – Yksimielisyys on kaukana, sillä kriitikoiden mukaan kokous vain vahvistaa suuryritysten valtaa

Historian ensimmäisessä ruokajärjestelmähuippukokouksessa yritetään keksiä, miten kaikille voitaisiin tuottaa riittävästi ruokaa pilaamatta ympäristöä. Kannattajien mielestä kokous ottaa mukaan kaikki tasavertaisesti, kriitikoiden mielestä suuryritykset ovat vallanneet kokouksen.
Käsi, jossa jauhoa.

Madagaskarin ruokakriisi pahenee yhä – Nälkäisten lasten määrä voi jopa nelinkertaistua

Noin 1,14 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä Madagaskarin eteläosissa. Osa ihmisistä etsii vettä nyt tienvarsien lätäköistä, kertoo Pelastakaa Lapset.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Barbadoksen kenraalikuvernööri Sandra Mason istuu keltaisessa asussa juhlavassa tuolissa, univormuasuinen nainen ojentaa jotain hänen käteensä.

Barbadoksesta tulee tasavalta – Samalla maailman johtajien joukkoon liittyy yksi uusi naispresidentti

Barbados juhlistaa itsenäisyyspäiväänsä luopumalla monarkistisesta kytköksestä entiseen siirtomaaisäntäänsä.
Joukko värikkäisiin vaatteisiin pukeutuneita naisia jonottamassa, taustalla kerrostaloja.

Koronapandemia on kärjistänyt eriarvoisuutta – Miesten kuolleisuus on suurempaa, mutta naiset kärsivät taloudellisesti

Koronapandemia on koetellut koko maailmaa, mutta ei kuitenkaan tasapuolisesti. Punaisen Ristin raportin mukaan etenkin naiset, kaupungeissa asuvat ja siirtolaiset ovat kärsineet pandemian sosioekonomisista vaikutuksista.
Hylätty ostoskärry makaa vedessä. Vedenpinnasta heijastuu kerrostalo.

Hyvinvointia vai ekologista kestävyyttä? – Tutkimuksen mukaan yksikään maa ei ole onnistunut yhdistämään näitä tavoitteita

Ihmiset elävät pidempään ja saavat käydä koulua pidempään kuin 30 vuotta sitten. Samalla ympäristöön kohdistuva kuormitus on jatkuvasti kasvanut, eikä yksikään maa ole onnistunut turvaamaan kansalaistensa sosiaalista perustaa ilman ekologisten raja-arvojen ylittymistä.
Pimeän rakennuksen sisätila, etäällä joukko lapsia.

Nälkä ja epätoivo lisääntyvät Libanonissa – Asiantuntijat ovat huolissaan maan vakaudesta

Talouskurimukseen suistuneessa Libanonissa yli puolet väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella. Ruoan hinta on yli seitsenkertaistunut parissa vuodessa.
José Antonio Kast puhuu median mikrofoneille.

Saako Chile oman Bolsonaronsa? – Laitaoikeiston ehdokas on gallupien kärjessä

”Chilen Bolsonaroksi” kutsuttu José Antonio Kast on noussut presidentinvaalien yllätyssuosikiksi. Kastin suosio on osaltaan vastareaktio vasemmiston menestykselle perustuslain uudistamishankkeessa.