Nälänhätä, jota ei tullut – nopea reagointi ja käteisapu pelastivat Somalian täydeltä katastrofilta | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Nälänhätä, jota ei tullut – nopea reagointi ja käteisapu pelastivat Somalian täydeltä katastrofilta

Nälkäisten määrä on maailmalla kasvanut etenkin viimeaikaisten konfliktien vuoksi, mutta kriisejä onnistutaan myös torjumaan. Yksi esimerkki on Somalia, jossa otettiin viime vuonna oppia vuoden 2011 katastrofaalisista tapahtumista. Nyt kriisiin reagoitiin nopeasti, kertoo Maailman ruokaohjelman Somalian-toimiston johtaja.

Kädet ja sormenjälkien otto

Somaliassa on jaettu ruoka-apua tarvitseville maksukortteja, joiden avulla voi ostaa ruokaa. Kortti rekisteröidään sormenjäljen avulla. Kuva: Anouk Delafortrie / EU Civil Protection and Humanitarian Aid Operations / CC BY-NC-ND 2.0.

YK:n pääsihteerin António Guterresin suusta kuultiin helmikuussa 2017 hyvin poikkeuksellinen varoitus. Peräti neljää maata uhkasi nälänhätä. Etelä-Sudanissa se oli jo todellisuutta kahdessa maakunnassa. Lisäksi vaarassa olivat myös Somalia, Jemen sekä Nigerian koillisosat.

Koskaan aiemmin nälänhätäuhka ei ollut koskenut yhtä aikaa niin montaa maata. Yli 20 miljoonaa ihmistä tarvitsi välitöntä hätäapua, ja Guterres pyysi kansainvälistä yhteisöä toimittamaan sitä nopeasti.

Nyt dramaattisesta varoituksesta on kulunut yli vuosi. Vaikka kaikissa neljässä maassa tilanne on edelleen vaikea, maailma voi olla tyytyväinen yhteen asiaan: Etelä-Sudanin nälänhätäjulistus peruttiin viime kesäkuussa, eikä mihinkään muuhunkaan maahan tullut viime vuonna katastrofaalista nälänhätää.

Ei edes Somaliaan, jossa oli syytä pelätä vuoden 2011 nälänhädän takia. Silloin 260 000 ihmistä menetti henkensä, yhtenä syynä se, että kansainvälinen yhteisö ei toiminut riittävän nopeasti.

”Koko yhteisö kävi läpi tuskallisia oppitunteja vuosina 2010–2011. Olemme oppineet paljon”, toteaa Laurent Bukera, YK:n alaisen Maailman ruokaohjelman (WFP) Somalian-toimiston johtaja.

Nälänhätä – harvinainen ilmiö

Yleiskielessä nälänhätä tarkoittaa usein mitä tahansa ruokapulaa, mutta YK ja avustusjärjestöt käyttävät termiä vain harvoin, sillä se on kansainvälisessä viisiportaisessa ruokaturvaluokituksessa ruokapulan pahin muoto.

Kun YK julistaa nälänhädän, tietyllä alueella vähintään viidennes kotitalouksista kärsii vakavasta ruokapulasta, 30 prosentilla lapsista on vakava akuutti aliravitsemus ja päivittäin kuolee vähintään kaksi ihmistä 10 000:sta. Ennen viime vuotta julistus oli annettu viimeksi vuonna 2011 Somaliaan.

Viimevuotista nälänhätävaroitusta selittävät etenkin konfliktit ja niiden aiheuttama pakolaisuus kaikissa neljässä maassa. Niiden seurauksena satojen istuttaminen ja korjaaminen jäi monin paikoin tekemättä, ruuan hinta nousi, markkinoiden toiminta häiriintyi ja avun toimittaminen muuttui vaarallisemmaksi.

Somaliassa tilanteeseen vaikutti myös pitkittynyt kuivuus, joka oli jo aiempina vuosina tappanut karjaa, tuhonnut satoja ja pakottanut joukoittain ihmisiä lähtemään kotiseuduiltaan. Kriisejä oli tullut peräperää jo useita, ja ne olivat köyhdyttäneet ihmisiä. Päälle tuli vielä koleraepidemia. Niinpä toukokuussa 2017 yli kuusi miljoonaa ihmistä, lähes puolet väestöstä, kärsi nälästä.

Silti maassa ei puhjennut samanlaista nälänhätää kuin vuonna 2011, vaikka kuivuuden on kerrottu olleen jopa pahempi. Miksei?

”Se on monen tekijän summa”, Bukera aloittaa.

Ensinnäkin hallitus ja avunantajat reagoivat varoituksiin aiempaa nopeammin.

”Hallitus ei vain julistanut kansallista hätätilaa hyvin varhain vaan myös perusti ministeriön, joka auttoi hallinnoimaan apua”, Bukera kertoo.

Rahaa saatiin liikkeelle avunantajilta nopeasti. Maahan kerättiin tuplasti enemmän apua kuin edellisvuonna. Koska aiempien kuivuuskausien vuoksi oli jo käynnissä erilaisia avustusoperaatioita, niitä pystyttiin laajentamaan nopeasti.

Osa somalialaisista oli myös jo saanut apua aiemmilta kehitysyhteistyöohjelmilta, mikä auttoi heitä kestämään uuden kriisin paremmin, Bukera kertoo.

Maksukortilla ruokaa

WFP toimitti Somaliassa viime vuonna apua yli kolmelle miljoonalle ihmiselle. Yksi suurimmista eroista verrattuna vuoteen 2011 oli päätös jakaa ihmisille ruuan sijasta rahana. Sillä oli Bukeran mukaan tärkeä rooli onnistumisessa.

Käytännössä se tarkoitti muovisia maksukortteja, joille oli ladattu rahaa ja joilla saattoi asioida kaupoissa. Vielä vuonna 2011 järjestelmää ei ollut käytössä, Bukera kertoo.

Järjestelmä toimi, sillä kuivuudesta huolimatta Somaliassa oli yhä ruokaa markkinoilla. Ilman käteisapua kriisin köyhdyttämillä perheillä ei kuitenkaan olisi ollut varaa ostaa sitä.

”Käteisapu toi haavoittuvassa asemassa oleville perheille ostovoimaa ja samalla myös vakautta markkinoille. Yksi avainriskeistä oli ruokapulan lisäksi se, että markkinat olisivat samalla romahtaneet ihmisten ostovoiman vähenemisen vuoksi. Sillä olisi ollut hyvin tuhoisat vaikutukset”, Bukera sanoo.

Järjestelmä toimii biometrisellä sormenjälkitunnistuksella. WFP on soveltanut sitä viime vuosina kriisialueilla yhä useammin.

Ruoka-apua jaettiin edelleen esimerkiksi aliravituille äideille ja vauvoille sekä paikoissa, jotka olivat liian turvattomia tai joissa markkinoilla ei ollut riittävästi ruokaa.

Bukera ei osaa sanoa, montako ihmishenkeä apu pelasti. Nälkään kuolleista harvemmin tehdään tilastoja, sillä usein kuolinsyy on jokin sairaus. Periaatteessa on mahdollista, että miljoonia ihmishenkiä säästyi.

Nälkäisten määrä on kasvanut – kriisejä hoidetaan aiempaa paremmin

Vaikka nälänhädät onnistuttiin viime vuonna torjumaan onnistuneesti, maailman ruokaturva kokonaisuutena on viime vuosina heikentynyt. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO kertoi viime syksynä, että nälkäisten määrä on noussut ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen ja on nyt noin 815 miljoonaa.

Syynä ovat muun muassa sääilmiöt, kuten El Niño- ja La Niña, jotka ovat aiheuttaneet ruokapulaa ja ruuan hinnan nousua, talousongelmat sekä erityisesti konfliktit. 60 prosenttia kaikista nälkäisistä elää konfliktimaissa.

”Ruokakriisien määrä on viime vuosina lisääntynyt, mutta niiden luonne on muuttunut. Aiemmin niitä aiheuttivat etenkin luonnonkatastrofit, nyt syynä ovat enemmän konfliktit”, toteaa ulkoministeriön maaseutukehityksen neuvonantaja Sanna-Liisa Taivalmaa.

Mahdollisuudet varautua kriiseihin ovat Taivalmaan mukaan kuitenkin parantuneet. Lisääntyneen teknologisen kehityksen ja säätieteen sovellusten ansiosta kriisejä pystytään nykyisin ennustamaan paremmin. Kehittynyt viestintäteknologia levittää tietoa nopeammin, ja myös konkreettinen apu on mahdollista saada tehokkaammin perille paremman tieverkoston ansiosta.

Se voi olla yksi syy siihen, miksi nykyään ei yleensä enää kerrota samantyyppisistä nälänhädistä kuin vaikkapa 1980-luvulla Etiopiassa, jolloin kuoli joidenkin arvioiden mukaan lähes 800 000 ihmistä.

Verrattuna historiallisiin, suuriin nälänhätiin nykyiset nälänhädät ovatkin ”minimaalisia”, toteaa tutkijatohtori Miikka Voutilainen Jyväskylän yliopistosta. Hän on tutkinut muun muassa Suomen 1860-luvun nälkävuosia.

Hänen mukaansa keskeisin syy nälänhätien vähenemiseen on elintason ja maatalouden tuottavuuden nousu, vaikka niitä ei voikaan pitää yleislääkkeenä. Demokraattinen päätöksentekoprosessi, kattava sosiaaliturva ja eriarvoisuutta tasaava lainsäädäntö ovat nekin vaikuttaneet asiaan.

Silti nykynälänhädissä on samoja elementtejä kuin aiemmissakin. Siksi historiallisia kriisejä pitäisi Voutilaisen mukaan tutkia enemmän.

Rauhaa ja rakkautta

Nälkäisten määrän vähentämiseksi tarvitaan ensinnäkin ”rauhaa ja rakkautta”, toteaa ulkoministeriön Sanna-Liisa Taivalmaa. Jos konflikteista päästäisiin eroon, nälkäisten määräkin laskisi.

Myös esimerkiksi WFP on arvioinut, että sen ruoka-apukulut putoaisivat jopa 50 prosenttia, jos maailmaan saataisiin rauha.

”Myös toimivat instituutiot, hyvä hallinto, luonnonvarojen kestävä käyttö ja toimivat markkinat ovat tärkeä asia. Köyhyyttä pitää saada vähennettyä, jotta ihmisillä olisi rahaa ostaa ruokaa”, Taivalmaa sanoo.

Somaliassa siihen on vielä pitkä matka. Tällä hetkellä yli 750 000 ihmistä kärsii vakavista tulvista, sillä maassa on satanut enemmän kuin yli 30 vuoteen. Ihmiset eivät ole ehtineet toipua edellisistäkään kriiseistä, ja siksi edelleen 5,4 miljoonaa ihmistä tarvitsee humanitaarista apua.

Se huolestuttaa WFP:n Laurent Bukeraa. Hänen mukaansa Somalia ansaitsee huomiota tänäkin vuonna, vaikka nälänhädästä ei olekaan varoiteltu samaan malliin kuin viime vuonna

”Vaikka tulvat kestäisivätkin vain vähän aikaa, ne ovat silti uusi isku perheille, jotka ovat eläneet avun varassa. Tilannetta on nyt seurattava tarkkaan sekä tulva-alueilla että niillä alueilla, joilla kuivuus jatkuu jo kolmatta vuotta peräkkäin”, hän toteaa.

Lisää uusi kommentti