Uutiset

Näkökulma: Koboltti, koltaani ja kupari sekä muita syitä Kongon konflikteihin

Köyhän Kongon demokraattisen tasavallan rikkaat luonnonvarat ylläpitävät osaltaan hallituksen ja kapinallisryhmien konfliktia, kirjoittaa Jenni Santalo.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Pakolainen-lehden numerossa 2/2013. Tilaa lehti täältä.

Eri tilastojen mukaan sisällisodissa on kuollut 900 000–5 400 000 ihmistä. Ihmisiä kuolee tauteihin ja väkivaltaan päivittäin noin 45 000. Tilanne paranee ja pahenee säännöllisesti eri alueilla, uusia kapinallisliikkeitä syntyy ja katoaa. Konfliktissa on mukana monta eri osapuolta, joilla kaikilla on omat intressinsä.

Rikas-köyhä maa sotatantereena

Kongo itsenäistyi Belgiasta vuonna 1960. Viisi vuotta myöhemmin komentaja Mobutu Sese Seko otti vallan ja muutti maan Zaireksi. Hän perusti yksipuoluediktatuurin, jota kutsuttiin myös kleptokratiaksi, koska Sese Seko kavalsi järjestelmällisesti valtion varoja itselleen. Hän johti maata vuoteen 1997 asti.

Ruandan kansanmurhan jälkeen Zairessa alkoi sisällissotien kierre. Tutsijoukkojen saatua Ruandan haltuunsa, pakenivat kansanmurhan toteuttaneet hutut Zaireen, jossa jatkoivat yhdessä maan armeijan kanssa alueen tutsien jahtaamista. Ruandan tutsiarmeija ja Ugandan armeija yhdistivät voimansa Laurent Kabilan AFDL:n (Alliance des Forces Démocratiques pour la Libération du Congo-Zaïre)  kanssa ja kaatoivat Mobuton hallituksen. Kabila julistautui maan presidentiksi.

Vaikka Kongon demokraattinen tasavalta on maailman köyhimpiä maita, se on luonnonvaroiltaan erittäin vauras. Osittain sen vuoksi se on myös altis sisällissodille, sillä eri osapuolet hamuavat rikkauksia haltuunsa. Robert Guest sanoo kirjassaan Shackled Continent oivallisesti, että Afrikan rikkaus on osasyy sen köyhyyteen, jatkuvan epävakauden takia. Osin juuri luonnonvarojen takia muut maat ovat olleet innokkaita sekaantumaan Kongon selkkauksiin. Maan koboltti-, koltaani- ja kuparivarat sekä timantit ja puutavara kiinnostavat kansainvälisesti.

Afrikan maailmansota

Ruanda ja Uganda kääntyivät 1990-luvun lopulla Kabilaa vastaan, kun Kabila alkoi syyttää niitä luonnonvarojen varastamisesta. Ruanda perusti maiden rajalla Gomaan RCD (Rassemblement Congolais pour la Democratie) -kapinallisliikkeen Kabilaa vastaan. Uganda vuorostaan järjestäytyi MLC (Movement for the Liberation of Congo) -kapinallisryhmän taakse. Joukkoa johti kongolainen sotapäällikkö Jean-Pierre Bemba. Tästä sai alkunsa Toinen Kongon sota, jota kutsutaan myös Afrikan maailmansodaksi.

Sota jäi länsimaissa vähälle huomiolle, vaikka selkkauksessa oli mukana kahdeksan Afrikan maata ja se vaati satojatuhansia, jopa miljoonia uhreja muutaman vuoden sisällä. Angola, Zimbabwe ja Namibia liittyivät taisteluihin puolustamaan Kongon demokraattisen tasavallan joukkoja.

Hauras rauha repeilee

Kabila salamurhattiin vuonna 2001, ja valtaan nousi hänen poikansa Joseph Kabila, joka oli halukas rauhaan. Rauhasta päästiin sopuun eri ryhmien välillä ja YK:n rauhanturvaajat saapuivat maahan vielä samana vuonna. Ruanda veti joukkonsa pois vuonna 2003 ja vuonna 2006 Kongon demokraattinen tasavalta sai uuden perustuslain ja maassa pidettiin vapaat vaalit. Vaalitulos johti kuitenkin Kabilan ja sotapäällikkö Bemban väliseen selkkaukseen.  Uudet vaalit pidettiin samana vuonna, ja Kabila voitti ne selvin lukemin.

Kongon demokraattisen tasavallan rauha on haavoittuvainen. Kivun alueella konflikti on jatkunut rauhanteon jälkeenkin. CNPD (National Congress for the Defence of the People) alkoi taistella vaaleilla valittua hallitusta vastaan. Ruandan uskotaan tukevan ryhmää.  CNDP tunnetaan nykyisin nimellä M23 ja tuoreimmat taistelut on käyty Goman alueella, Ruandan rajalla, vuoden 2012 lopussa. Lisäksi maan koillisosissa epätasapainoa pitää yllä Ugandasta ja Etelä-Sudanista pois ajettu Joseph Konyn LRA (Lord´s Resistance Army) ja pohjoisosissa Mai-Mai-sissit.

Raiskaukset ja muu julma seksuaalinen väkivalta ovat osa maan surullista menneisyyttä ja nykyisyyttä. Sanotaan, että tavasta, jolla naisia raiskataan, voi tunnistaa, mikä ryhmittymä rikoksen on tehnyt. Raiskausta käytetään taktisena tapana pakkosiirtää ja terrorisoida ihmisiä. Teon takana on psykologinen vaikutus, ja raiskaus on halpa ja saatavilla oleva ase.

Naisilla ei perinteisesti Kongossa ole ollut oikeutta maahan ja oikeudet ovat muutenkin heikot, ja tämä tekee Kongosta hedelmällisen maaperän naisiin kohdistuvalle väkivallalle. Raiskauksen uhrin lisäksi saadaan häpäistyä tämän mies ja koko yhteisö. Myös elävältä polttaminen, silpominen ja teloitukset ovat yleisesti käytettyjä sota-aseita.

Konfliktilla on juuret syvällä niin etnisissä, poliittisissa kuin taloudellisissakin tekijöissä. Rikkaus on koitunut maan kohtaloksi, mutta ehkä maan kohtalo vielä kääntyy.

Kirjoittaja on Pakolaisavun Etvo-vapaaehtoisena Ugandassa.

Kongon konflikti konfliktitalous Kongon demokraattinen tasavalta Suomen Pakolaisapu

Lue myös

Rauhannobelisti Denis Mukwege lähikuvassa

Rauhannobelisti Denis Mukwege on hoitanut yli 20 vuoden ajan Kongon konfliktissa raiskattuja naisia – Hänellä on viesti myös suomalaisille kuluttajille

Viime vuonna Nobelin voittanut tohtori Denis Mukwege vieraili Suomessa, koska hän haluaa kiinnittää kansainvälisen yhteisön huomion Kongon unohdetun konfliktin ratkaisemiseen. Hän kiittelee Metoo-liikettä, joka on saanut naiset kaikkialla kertomaan kokemastaan seksuaalisesta väkivallasta. Kongossakin avoimuuden lisääntymisestä on jo merkkejä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nuori mies istuu sohvalla, taustalla punainen seinä

Yksin tulleiden alaikäisten perheenyhdistämisestä on tehty Suomessa poikkeuksellisen vaikeaa – ”Kotoutuisin sata kertaa paremmin, jos he olisivat täällä”

Perheenyhdistäminen on Suomessa esimerkiksi Ruotsiin ja Norjaan verrattuna niin vaikeaa, ettei moni edes yritä. Esimerkiksi afganistanilaisia hakijoita rajoittaa sääntö, jonka mukaan heidän pitää jättää hakemuksensa Intiassa. Opiskelijat Shayegh Adeli ja Ali Nazari uskovat, että he menestyisivät paremmin, jos perhe olisi tukemassa.
Istuvia ja seisovia mielenosoittajia Zimbabwessa

Zimbabwe syyttää talouskriisistään pakotteita, mutta todellinen syy on korruptio, sanovat asiantuntijat

Vain Venezuelassa on pahempi inflaatio kuin Zimbabwessa. Maan viranomaiset syyttävä taloustilanteesta kansainvälisiä talouspakotteita. Monien asiantuntijoiden mukaan tärkein syy on kuitenkin kaikkialla rehottava korruptio ja huono hallinto.
Tyttöjä urheiluasuissa

Maailman yleisin ihmisoikeussopimus täyttää 30 vuotta – Järjestöt vaativat lisäponnisteluja lasten oikeuksien toteuttamiseksi

Lapsen oikeuksien sopimuksen olemassaolon aikana esimerkiksi alle 5-vuotiaiden kuolleisuus on vähentynyt 60 prosenttia. Samaan aikaan kehitys monilla alueilla on hidastunut, varoittavat lapsijärjestöt.
Myanmarin rohingya-naisia Cox's Bazarin pakolaisleirillä

Myös kansainvälinen rikostuomioistuin ryhtyy tutkimaan Myanmarin rohingyoihin kohdistuneita julmuuksia

Myanmar ei ole kansainvälisen rikostuomioistuimen jäsen, mutta tuomioistuin päätti tutkia niitä rikoksia, jotka ovat tapahtuneet Myanmarin ja Bangladeshin rajalla. Aiemmin tällä viikolla Gambia vei Myanmarin YK:n alaisen kansainvälisen tuomioistuimen eteen kansanmurhan vastaisen sopimuksen rikkomisesta.