Uutiset Intian naisten asema

Naisten avioituminen aiheuttaa Intian suurimman muuttoliikkeen – moni joutuu alistettuun asemaan

Kolme neljästä 21 vuotta täyttäneestä intialaisnaisesta on jättänyt synnyinpaikkansa ja miltei aina avioliiton vuoksi. Väkivalta ja hyväksikäyttö eivät ole harvinaisia ilmiöitä, sillä muutto katkaisee usein suhteet omaan sukuun ja asettaa naiset haavoittuvaan asemaan.
Intialaisia naisia
Valtaosa 21 vuotta täyttäneistä intialaisnaisista on muuttanut pois kotikylästään avioliiton vuoksi. Kuvan naiset asuvat Katra Shadatganjin kylässä Uttar Pradeshin osavaltiossa. (Kuva: Stella Paul / Suomen IPS)

(IPS) -- 218 miljoonaa intialaista naista oli vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan muuttanut toiselle paikkakunnalle avioliiton vuoksi. Muuttaneita miehiä oli 7,4 miljoonaa. Muutto on usein kulttuurisokki ja heikentää naisen asemaa entisestään.

Viime vuosikymmenellä 69 prosenttia avioliiton solmineista naisista vaihtoi Intiassa kotipaikkaa. He muuttivat joko miehensä asuinpaikkakunnalle tai tämän kanssa uudelle alueelle. Työn tai koulutuksen perään lähteneitä naisia oli vain kourallinen.

Tutkija Scott L. Fulford sanoo, että naiset muodostavat yli 1,3 miljardin asukkaan Intiassa suurimman yksittäisen muuttoliikkeen ja sitä on tutkittu hyvin vähän.

Fulford kytkee ilmiön naisten vähäiseen työssäkäyntiin, heikkoon koulutukseen ja alistettuun asemaan. Hän laskee, että kolme neljästä 21 vuotta täyttäneestä intialaisnaisesta on jättänyt synnyinpaikkansa ja miltei aina avioliiton vuoksi.

Sulhanen kotikylän ulkopuolelta

Varsinkin maaseudulla naiset on tapana naittaa oman kylän ulkopuolelle. Tutkimusten mukaan muutto on monelle naiselle kulttuurisokki ja heillä on vaikeuksia sopeutua uusiin oloihin. Osalle se aiheuttaa pysyvän juurettomuuden tunteen.

Kaikki naismuuttajat eivät jää työvoiman ulkopuolelle, sillä moni pariskunta etsii helpotusta köyhyyteen muuttamalla maalta kaupunkiin työnhakuun, asuntoministeriön viime vuonna julkaistu raportti kertoo.

Naisten oikeuksia puolustavan All India Progressive Women's Associationin sihteeri Kavita Krishnan vertaa avioliiton vuoksi muuttavia naisia siirtotyövoimaan.

”Outoon ympäristöön joutuvat naiset tuntevat olonsa haavoittuvaksi ja sosiaalisesti eristetyksi. Heidät pakotetaan raatamaan miehen ja tämän perheen hyväksi, yhteydet omaan sukuun katkaistaan ja liikkumista rajoitetaan. Väkivalta ja hyväksikäyttö eivät ole harvinaisia”, hän listaa.

Naispula pahentaa sortoa

Krishnan mukaan tilannetta pahentaa sukupuolten epäsuhta, jonka seurauksena morsiamia ostetaan seuduille, joilla on pulaa naisista. ”Usein lukutaidottomia naisia tuodaan maan syrjäkolkilta, ja läheisistään erotettuina he joutuvat erittäin kurjaan asemaan.”

Poikavauvojen suosiminen ja tyttöjen hyljeksiminen on esimerkiksi Haryanan osavaltiossa johtanut siihen, että tyttöjä syntyy vain 914 tuhatta poikaa kohti. Alueelle tuodaan väkisin tyttöjä, joita saatetaan esimerkiksi Madhya Pradeshissa kaupata alle 500 eurolla, Centre for Social Research -ajatushautomon johtaja Ranjana Kumari tarkentaa.

Lukutaidottomilla ostovaimoilla ei ole mahdollisuuksia jättää miestään, kuten jotkut lähempänä kotiseutuaan asuvat ja perheensä tukemat naiset voivat tehdä. ”Jos nainen hakee avioeroa, mikä on harvinaista, käsittely vie vuosia”, Kumari muistuttaa.

”Toisella planeetalla”

(IPS) -- Opettajaksi valmistunut Rekha Rajagopalan, 26, muutti eteläisestä Chennaista Intian pääkaupunkiin New Delhiin avioiduttuaan vuonna 2015 sikäläisen miehen kanssa.

Sopeutuminen ei ollut helppoa. Lämpimään ilmastoon tottunut Rajagopalan kärsi kylmästä talvesta, stressaantui ja poti myös fyysisiä oireita. Hän ikävöi pikkusiskoaan ja äitinsä ruokaa.

”Muutto oli minulle kulttuurisokki. Rakastan miestäni, mutta elämä näin kaukana vanhempien kodista on vaikeaa. Ruoka, kieli, sää ja kaikki tuntuu vieraalta. Melkein kuin olisi eri planeetalla.”

Intian naisten asema gendersiirtolaisuus Intia Suomen IPS

Lue myös

Lääkäri Sunil Mehra lähikuvassa

Intialainen lääkäri tietää: Naisiin kohdistuvan väkivallan poistamiseen tarvitaan koko yhteiskuntaa – ”Oireiden hoitaminen ei poista itse sairautta”

Sunil Mehra aloitti uransa menestyvänä lastenlääkärinä yksityisillä poliklinikoilla mutta hoitaa nykyään sukupuolittunutta väkivaltaa kokeneita. Hänen mielestään myös miehet ja uskonnolliset yhteisöt tarvitaan mukaan väkivallan kitkemiseen.
Naisia kumartuneena riisipellolla

Intialaiskylän naiset saivat oikeuden maahansa – ”Taistelua oman identiteetin puolesta”

Maharashtran osavaltiossa on alettu soveltaa 13 vuotta sitten säädettyä lakia metsissä asuvien alkuperäiskansojen oikeuksista maihinsa ja metsiinsä. Se koskee myös naisia. ”Aiemmin naiset olivat liian peloissaan, jotta olisivat vaatineet osuuttaan maasta”, kertoo 1,2 hehtaaria nyt virallisesti omistava Sarajaulabai Ganesh Sonar.
Hennatatuoidut kädet rannerenkaissa

Pula naisista lisää ihmiskauppaa Kiinassa ja Intiassa – Kauppias on usein oma sukulainen

Kiinassa ja Intia on miehiä kymmeniä miljoonia enemmän kuin naisia. Siksi morsiamista on kova pula. ”Naisista on tullut kauppatavaraa, joka on niin kysyttyä, että ihmiset ovat valmiita väkivaltaan sen vuoksi”, kertoo Human Rights Watchin vanhempi tutkija Heather Barr.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Nuori nainen puolilähikuvassa

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille

Helsingissä perustetun MakeSomeNoise-foorumin nuoret eivät ole kokemusasiantuntijoita vaan asiantuntijoita, jotka puhuvat tärkeinä pitämistään asioista. Yksi sen aktiiveista on Ulkar Aghayeva, joka sai 16-vuotiaana kuulla olevansa ylikoulutettu siivoojan työhön.
Valkoinen kivirakennus sekä pienempi rakennus, jossa kyltti Fleurs d'Algeer

Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita

Algerian presidentin viimekeväinen ilmoitus tavoitella viidettä presidenttikautta synnytti Hirak-liikkeen, joka on vaatinut Algerian kaduilla muutoksia viikoittain yli vuoden ajan. ”Mielenosoitukset voisi nähdä lähes terapeuttisena performanssina, jonka kautta ihmiset uusintavat kansalaisoikeuksiaan”, sanoo tutkija Karim Maiche.
Puita kuvattuna alhaalta päin

Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita

Sungai Nibungin kalastajat hakkasivat mangrovemetsiä aiemmin polttopuuksi, mutta toiminta muuttui, kun heille annettiin lupa hyödyntää metsiä, kunhan he eivät kaada sitä. ”Tuloni olivat ennen epävarmat, mutta nyt pystyin lähettämään toisen lapseni opiskelemaan yliopistoon ja nuorimmaiseni yläkouluun”, kertoo kalastaja Muhammad Tahir.
Mies puolilähikuvassa mikrofonien ympäröimänä

Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja epidemiaa olisi vaikea hallita

Syyrian ensimmäinen koronavirustapaus havaittiin reilu viikko sitten. YK:n erityislähettiläs Geir Pedersen varoittaa, ettei maa pystyisi välttämättä hallitsemaan epidemiaa.

Tuoreimmat

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja epidemiaa olisi vaikea hallita
Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura
Kysely: Jemenin lapset kärsivät peloista ja masennuksesta – Koronavirus luo uusia uhkia

Luetuimmat

Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja epidemiaa olisi vaikea hallita
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Raportti: Demokratia heikkenee kehittyvissä maissa – sortoa kiristävät nyt myös aiemmin edistyneet maat
Antropologi Jason Hickel haaveilee maailmasta ilman talouskasvua – ”Ajatus vihreästä kasvusta on epä-älyllinen”
Maailmanpankki: Äärimmäinen köyhyys laskenut ennätysalhaiseksi – Köyhyyden poistaminen kokonaan on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi
Avustusjärjestö: Kreikan saarten pakolaisleirit evakuoitava koronan vuoksi – Ihmisten pitäminen leireillä ”lähentelee rikollista toimintaa”
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Keuhkokuumeeseen kuolee lapsi joka 39. sekunti – Jopa joka kolmas jää ilman tärkeää hoitoa, varoittavat järjestöt