Uutiset Intian naisten asema

Naisten avioituminen aiheuttaa Intian suurimman muuttoliikkeen – moni joutuu alistettuun asemaan

Kolme neljästä 21 vuotta täyttäneestä intialaisnaisesta on jättänyt synnyinpaikkansa ja miltei aina avioliiton vuoksi. Väkivalta ja hyväksikäyttö eivät ole harvinaisia ilmiöitä, sillä muutto katkaisee usein suhteet omaan sukuun ja asettaa naiset haavoittuvaan asemaan.
Intialaisia naisia
Valtaosa 21 vuotta täyttäneistä intialaisnaisista on muuttanut pois kotikylästään avioliiton vuoksi. Kuvan naiset asuvat Katra Shadatganjin kylässä Uttar Pradeshin osavaltiossa. (Kuva: Stella Paul / Suomen IPS)

(IPS) -- 218 miljoonaa intialaista naista oli vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan muuttanut toiselle paikkakunnalle avioliiton vuoksi. Muuttaneita miehiä oli 7,4 miljoonaa. Muutto on usein kulttuurisokki ja heikentää naisen asemaa entisestään.

Viime vuosikymmenellä 69 prosenttia avioliiton solmineista naisista vaihtoi Intiassa kotipaikkaa. He muuttivat joko miehensä asuinpaikkakunnalle tai tämän kanssa uudelle alueelle. Työn tai koulutuksen perään lähteneitä naisia oli vain kourallinen.

Tutkija Scott L. Fulford sanoo, että naiset muodostavat yli 1,3 miljardin asukkaan Intiassa suurimman yksittäisen muuttoliikkeen ja sitä on tutkittu hyvin vähän.

Fulford kytkee ilmiön naisten vähäiseen työssäkäyntiin, heikkoon koulutukseen ja alistettuun asemaan. Hän laskee, että kolme neljästä 21 vuotta täyttäneestä intialaisnaisesta on jättänyt synnyinpaikkansa ja miltei aina avioliiton vuoksi.

Sulhanen kotikylän ulkopuolelta

Varsinkin maaseudulla naiset on tapana naittaa oman kylän ulkopuolelle. Tutkimusten mukaan muutto on monelle naiselle kulttuurisokki ja heillä on vaikeuksia sopeutua uusiin oloihin. Osalle se aiheuttaa pysyvän juurettomuuden tunteen.

Kaikki naismuuttajat eivät jää työvoiman ulkopuolelle, sillä moni pariskunta etsii helpotusta köyhyyteen muuttamalla maalta kaupunkiin työnhakuun, asuntoministeriön viime vuonna julkaistu raportti kertoo.

Naisten oikeuksia puolustavan All India Progressive Women's Associationin sihteeri Kavita Krishnan vertaa avioliiton vuoksi muuttavia naisia siirtotyövoimaan.

”Outoon ympäristöön joutuvat naiset tuntevat olonsa haavoittuvaksi ja sosiaalisesti eristetyksi. Heidät pakotetaan raatamaan miehen ja tämän perheen hyväksi, yhteydet omaan sukuun katkaistaan ja liikkumista rajoitetaan. Väkivalta ja hyväksikäyttö eivät ole harvinaisia”, hän listaa.

Naispula pahentaa sortoa

Krishnan mukaan tilannetta pahentaa sukupuolten epäsuhta, jonka seurauksena morsiamia ostetaan seuduille, joilla on pulaa naisista. ”Usein lukutaidottomia naisia tuodaan maan syrjäkolkilta, ja läheisistään erotettuina he joutuvat erittäin kurjaan asemaan.”

Poikavauvojen suosiminen ja tyttöjen hyljeksiminen on esimerkiksi Haryanan osavaltiossa johtanut siihen, että tyttöjä syntyy vain 914 tuhatta poikaa kohti. Alueelle tuodaan väkisin tyttöjä, joita saatetaan esimerkiksi Madhya Pradeshissa kaupata alle 500 eurolla, Centre for Social Research -ajatushautomon johtaja Ranjana Kumari tarkentaa.

Lukutaidottomilla ostovaimoilla ei ole mahdollisuuksia jättää miestään, kuten jotkut lähempänä kotiseutuaan asuvat ja perheensä tukemat naiset voivat tehdä. ”Jos nainen hakee avioeroa, mikä on harvinaista, käsittely vie vuosia”, Kumari muistuttaa.

”Toisella planeetalla”

(IPS) -- Opettajaksi valmistunut Rekha Rajagopalan, 26, muutti eteläisestä Chennaista Intian pääkaupunkiin New Delhiin avioiduttuaan vuonna 2015 sikäläisen miehen kanssa.

Sopeutuminen ei ollut helppoa. Lämpimään ilmastoon tottunut Rajagopalan kärsi kylmästä talvesta, stressaantui ja poti myös fyysisiä oireita. Hän ikävöi pikkusiskoaan ja äitinsä ruokaa.

”Muutto oli minulle kulttuurisokki. Rakastan miestäni, mutta elämä näin kaukana vanhempien kodista on vaikeaa. Ruoka, kieli, sää ja kaikki tuntuu vieraalta. Melkein kuin olisi eri planeetalla.”

Intian naisten asema gendersiirtolaisuus Intia Suomen IPS

Lue myös

Lääkäri Sunil Mehra lähikuvassa

Intialainen lääkäri tietää: Naisiin kohdistuvan väkivallan poistamiseen tarvitaan koko yhteiskuntaa – ”Oireiden hoitaminen ei poista itse sairautta”

Sunil Mehra aloitti uransa menestyvänä lastenlääkärinä yksityisillä poliklinikoilla mutta hoitaa nykyään sukupuolittunutta väkivaltaa kokeneita. Hänen mielestään myös miehet ja uskonnolliset yhteisöt tarvitaan mukaan väkivallan kitkemiseen.
Naisia kumartuneena riisipellolla

Intialaiskylän naiset saivat oikeuden maahansa – ”Taistelua oman identiteetin puolesta”

Maharashtran osavaltiossa on alettu soveltaa 13 vuotta sitten säädettyä lakia metsissä asuvien alkuperäiskansojen oikeuksista maihinsa ja metsiinsä. Se koskee myös naisia. ”Aiemmin naiset olivat liian peloissaan, jotta olisivat vaatineet osuuttaan maasta”, kertoo 1,2 hehtaaria nyt virallisesti omistava Sarajaulabai Ganesh Sonar.
Hennatatuoidut kädet rannerenkaissa

Pula naisista lisää ihmiskauppaa Kiinassa ja Intiassa – Kauppias on usein oma sukulainen

Kiinassa ja Intia on miehiä kymmeniä miljoonia enemmän kuin naisia. Siksi morsiamista on kova pula. ”Naisista on tullut kauppatavaraa, joka on niin kysyttyä, että ihmiset ovat valmiita väkivaltaan sen vuoksi”, kertoo Human Rights Watchin vanhempi tutkija Heather Barr.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen järven rannalla

Ilmastovirtahepo seisoo olohuoneessamme – Miten ahdistuksen kanssa voi tulla toimeen?

Suomessa on jo saatavilla apua ilmastonmuutoksen aiheuttamaan ahdistukseen. Taiteilija ja tutkija Henna Lainisen työpajoissa puretaan tunteita muun muassa kirjoittamalla kirjeitä tulevaisuuteen. ”Monissa osallistujissa on herännyt myös halu tehdä enemmän ympäristön puolesta”, hän kertoo.
Metsää ja maatalousmaata ilmakuvassa

Etelä-Amerikan ongelmia ei ratkaista länsimaiden ratkaisuilla vaan paikallista kansalaisyhteiskuntaa vahvistamalla ja kuuntelemalla

Metsäkato ja eriarvoisuus ovat monia Etelä-Amerikan maita yhdistäviä vakavia ongelmia. Heikosti toimivan valtionhallinnon takia monissa maissa sosiaalinen ja ekologinen kestävyys ovat pitkälti kansalaisyhteiskunnan harteilla. Siksi niiden tukeminen olisi tärkein toimi myös metsäkadon vähentämiseksi.
Mies seisoo kukkuloiden edustalla

Menestyksekäs suojeluprojekti pelastaa metsiä ja vesilähteitä Brasiliassa – 14 vuodessa on istutettu kaksi miljoonaa puuta

Brasilian Extreman kunnassa maanomistajille maksetaan maiden suojelusta ja ennallistamisesta metsäksi. Samalla on onnistuttu suojelemaan myös vesivaroja.
Lentokoneen siipi koneen sisältä otetussa kuvassa

Lentovero ei olisi vain kosmeettinen, sanoo kansalaisaloitteen alullepanija

Suomessa lokakuussa läpi menneen lentoveroaloitteen alullepanija Janne Kilpinen uskoo, että vero olisi viesti konkreettisen muutoksen tarpeesta. Veron käyttöön ottaneessa Ruotsissa lentäminen on jo vähentynyt.
Maissintähkiä sekä pussi maissinjyviä

Zimbabwessa taistellaan aliravitsemusta vastaan ruokakasveja rikastamalla – Kriitikoiden mukaan paikallinen ruokakulttuuri unohtuu

Zimbabwelainen start up -yritys ostaa paikallisilta viljelijöiltä rikastettuja ruokakasveja ja myy niitä eteenpäin. Tavoitteena on paitsi tehdä voittoa, myös taistella aliravitsemusta vastaan sekä voimaannuttaa viljelijöitä.