Uutiset Ympäristö

”Naissoturit” suojelevat sademetsiä – Alkuperäiskansojen partiointi pelastaa metsää Amazonilla

Alkuperäiskansojen metsäpartiot pitävät huolta siitä, että suojelusäännöksiä kunnioitetaan ja että metsurit pysyvät poissa alkuperäiskansojen alueilta. ”Miksi me lähdimme tähän? Koska olemme äitejä. Jos me emme toimi, ei kohta ole koko metsää”, sanoo ”metsän soturien” jäsen Paula Guajajara.
Metsää joen rannalla.
Amazonin aluetta kutsutaan maailman keuhkoiksi sademetsien vuoksi. (Kuva: Dennis Jarvis / CC BY-SA 2.0)

(IPS) -- Varhain aamulla puoli tusinaa alkuperäiskansa guajajarojen jäsentä pakkaa reppuihinsa ruokaa, karttoja ja drooneja. He valmistautuvat partioimaan Brasilian Maranhãon osavaltion Carun territorion sademetsässä.

He jättävät hyvästit lapsilleen tietämättä, milloin tapaavat uudelleen tai tapaavatko ollenkaan. He heilauttavat reppunsa olalleen ja lähtevät partioimaan kodikseen kutsumassaan osassa 173 000 hehtaaria laajasta sademetsästä.

Carun alkuperäiskansaterritoriossa Amazon hiipuu kohti Brasilian koillisrannikkoa. Siellä sijaitsevat Maranhãon viimeiset yhtenäiset koskemattomat sademetsäalueet. Se on myös kasvavan uhan alla: tätä Brasilian kolkkaa ovat viimeiset kymmenen vuotta raadelleet maan korkein metsäkato ja maariidat.

Metsän vartijat

Alkuperäiskansojen jäsenten partioita kutsutaan Metsän vartijoiksi. Ne pitävät huolta, että suojelusäännöksiä kunnioitetaan ja että metsurit pysyvät poissa alkuperäiskansojen alueilta.

Erityisesti Brasiliassa, missä koskemattomien metsien suojeleminen on yksi halvimmista, helpoimmista ja tehokkaimmista keinoista taistella ilmastonmuutosta vastaan, heidän työnsä kirjaimellisesti auttaa pelastamaan maailmaa.

Kotiseudun rajoilla partioiminen tunkeilijoiden varalta ei ole uutta guajajaroille, heillä on siitä yli 500 vuoden kokemus. Nykyään he käyttävät satelliittiteknologiaa ja koordinoivat toimensa ulkopuolisen lainvalvonnan kanssa. Lähestymistapa on suhteellisen uusi, mutta sen käyttö on lisääntynyt viime vuosina.

”Kautta maan yhä uusia tällaisia ryhmiä muodostetaan, koska hallitus ei toimi – tai vielä pahempaa, hallitus aktiivisesti yrittää hyödyntää alkuperäiskansojen maita”, Survival Internationalin kampanjakoordinaattori Sarah Shenker sanoo.

Partioiden työ on ollut tuloksellista, mutta se on johtanut myös yhteisön jäsenten uhkailuun, kimppuun käymiseen ja tappamiseen.

Tämän partion jäsenet eivät kutsu itseään vartijoiksi, vaan sotureiksi. Guerreiras da floresta portugaliksi. Heillä on toinenkin huomattava ero muihin partioihin: he ovat kaikki naisia.

Monin tavoin he ruumiillistavat sitä, mitä toimintaohjelmien suunnittelijat, poliitikot ja tutkijat sanovat välttämättömäksi siirtymäksi kohti sukupuolten tasa-arvoa ympäristöliikkeissä.

”Miksi me lähdimme tähän? Koska olemme äitejä. Jos me emme toimi, ei kohta ole koko metsää”, metsän soturien jäsen Paula Guajajara on sanonut.

Naiset antavat partiointiin enemmän kuin vain naisenergiaa. He auttavat monipuolistamaan toimintatapoja ja solmimaan uusia kumppanuuksia.

Tulokset puhuvat puolestaan

Naissoturit järjestäytyivät kuusi vuotta sitten. Alkusysäyksenä oli ympäristöministeriön yhdessä alkuperäiskansojen järjestöjen kanssa kehittelemä toimintaohjelma alkuperäiskansojen kulttuurin ja alueen suojan parantamiseksi, Projeto Demonstrativo de Povos Indigenas (PDPI).

Tuohon aikaan etupäässä miespuoliset metsänvartijat yrittivät lopettaa laittoman puunhakkuun ja puun myynnin alueeltaan. Tehtävä osoittautui äärimmäisen vaikeaksi. Naiset tarttuivat toimeen ja muodostivat oman ryhmänsä, joka alun perin koostui 32 naisesta.

”Etsiessämme kumppaneita me kävelimme, puhuimme, nukuimme lattialla – kaikki vain yhteisömme parhaaksi”, Paula Guajajara muistelee. Oli vaikeaa tulla kuulluksi ja vakavasti otetuksi.

Kärsivällisyys kannatti, ja nyt naisilla on miespuolisten metsän vartijoiden tuki. ”Nykyään meillä on naissotureita, jotka työskentelevät yhdessä metsän vartijoiden kanssa. Olemme karkottaneet jo paljon metsureita. Jos me emme olisi toimineet, metsää ei enää olisi”, Paula Guajajara sanoo.

Tulokset puhuvat puolestaan. Metsäkato oli korkeimmillaan vuonna 2016, jolloin se oli 2 000 hehtaaria. Vain kahta vuotta myöhemmin se oli pudonnut 63 hehtaariin. Puunkaatajat ovat sittemmin lähes kadonneet ja puun myynti melkein loppunut.

Ympäristö alkuperäiskansatpolitiikkalakioikeus ja rikosbiodiversiteettiilmastonmuutosmetsätsuojelu Brasilia Suomen IPS

Lue myös

CNS-järjestön johtaja Joaquim Belo, Brasilia

Voitontavoittelu ja konservatiivinen ideologia tuhoavat Amazoniaa

Uhat, kärsimys ja kipu ovat aina olleet osa Amazonian perinteisten kansojen ja yhteisöjen elämää, mutta ne eivät ole koskaan olleet niin pahoja kuin nyt, kirjoittaa Brasilian keräilijäväestön liiton kansainvälisten asioiden sihteeri Joaquim Belo.
Norsun veden äärellä.

Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta

Botswanassa on kuollut tänä vuonna satoja norsuja. Virallinen syy on sinilevä, mutta tutkinnan läpinäkymättömyys on synnyttänyt spekulointia siitä, että hallitus yrittää peitellä jotakin kuolemiin liittyvää.
Nainen kyykyssä ruohikossa, vieressä puuristi.

Oikeus määräsi Kenian viranomaiset jättikorvauksiin lyijymyrkytyksen uhreille – Kaikki sai alkunsa Phyllis Omidosta, joka on nyt monien sankari

Viranomaiset ovat antaneet saastuttavan teollisuuden toimia Keniassa suhteellisen vapaasti, mutta ympäristöaktivisti Phyllis Omidon ansiosta tilanne on muuttumassa. Muun muassa suomalaiselta KIOS-säätiöltä tukea saanut Omido sai suljettua saastuttavan metallisulaton ja on voittanut myös oikeusjutun sitä vastaan – hallitus tosin yrittää valittaa päätöksestä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa, taustalla rakennus.

”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua

Marokon armeija ja Länsi-Saharan itsenäisyysliike Polisario ovat ottaneet yhteen Guergueratin raja-alueella, ja nyt alueella pelätään konfliktin eskaloitumista. ”Meille ei ole ollut rauhasta mitään hyötyä”, sanoo Polisarion Suomen edustaja Baida Embarec Rahal.
Mies ottaa verikoetta toisen sormenpäästä.

Koronapandemia voi johtaa jopa 148 000 uuteen aids-kuolemaan, varoittaa Unaids – Testaaminen ja hoidon aloittaminen vähentynyt

Koronaviruspandemia on vaikuttanut myös hiv-epidemian hillitsemiseen, joka kompasteli jo ennen pandemian alkua. Riittämättömät investoinnit ja toimet hiv-epidemiaa ja muita pandemoita vastaan altisti maailman myös koronaviruspandemialle, muistuttaa YK:n hiv-ja aids-ohjelma.
Mopoja ajamassa jonossa kadulla.

Beninissä saa perustettua yrityksen kahdessa tunnissa – ”Afrikan maat loikkivat muun maailman edellä digitaalisessa valtionhallinnossa”

YK:n luoma valtionhallinnon digitaalinen alusta tekee Beninistä yhdessä Viron kanssa maan, jossa yrityksen käynnistäminen tapahtuu nopeimmin maailmassa. EU:ssa aikaa kuluu keskimäärin kolme päivää, New Yorkissa seitsemän päivää.
Nuori mies pellolla.

Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta

Rypäleaseilla on yhä vähemmän uhreja, mutta kokonaan niiden käyttöä ei ole saatu kitkettyä eikä jäänteitä raivattua. Kansainvälistä rypäleasesopimusta seuraava koalitio on huolissaan myös rypäleaseiden käytöstä esimerkiksi Vuoristo-Karabahin konfliktissa.
Kultahippuja kämmenellä.

Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia

Useimmat suuret koruyhtiöt eivät seuraa kaivosten olosuhteita eivätkä toimi työntekijöiden oikeuksien parantamiseksi. Moni on kuitenkin parantanut vastuullisuuttaan parin viime vuoden aikana, sanoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch.

Tuoreimmat

Koronapandemia voi johtaa jopa 148 000 uuteen aids-kuolemaan, varoittaa Unaids – Testaaminen ja hoidon aloittaminen vähentynyt
Beninissä saa perustettua yrityksen kahdessa tunnissa – ”Afrikan maat loikkivat muun maailman edellä digitaalisessa valtionhallinnossa”
Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta
Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia
Etiopian Tigrayn alueen siviilien ahdinko syvenee – Konflikti estää avun toimittamisen, ja suurin osa jo valmiiksi ruoka-avusta riippuvaisista ei ole saanut annoksiaan
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Suomen isännöimässä konferenssissa luvattiin Afganistanille 3,3 miljardin dollarin tuki ensi vuodeksi – Summa on aiempaa pienempi, ja maalta vaaditaan tiukkojen ehtojen noudattamista
Koronavirus on hidastanut pakolaisten vastaanottamista ympäri maailman – Normaalivuosinakin vain murto-osa saa uuden kotimaan
Raportti: Järjestötoiminta on yhä ammattimaisempaa, eikä se ole pelkästään hyvä asia – ”Liiallinen riippuvuus rahoittajista voi murentaa järjestöjen kykyä haastaa”, sanoo tutkija
Maailman ruokajärjestö pelkää maailmanlaajuista ruokakriisiä – Yksi eniten kärsineistä pienistä valtioista on Saint Lucia

Luetuimmat

Massiivista Afganistan-konferenssia isännöivä Suomi aikoo asettaa maan kehitysavulle tiukat ehdot – ”Emme tule tukemaan 1990-luvun kaltaista emiraattia”
Myanmarin yli 70 vuotta kestänyt sisällissota on yksi maailman pisimpään jatkuneista konflikteista – Aung San Suu Kyin aika on merkinnyt takapakkia rauhanneuvotteluille
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Aiempaa harvempi suomalainen uskoo kehitysyhteistyöhön – Koronapandemia pudotti kehitysmaat uutisotsikoista, ja se voi heijastua asenteisiin
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Selvitys: Yhdysvaltain kristilliset konservatiivijärjestöt pumppaavat rahaa naisten ja sateenkaarivähemmistöjen oikeuksien vastaiseen kampanjointiin Euroopassa
Avunantajat käyttävät yhä enemmän rahaa itseensä, selviää tuoreesta raportista – Taustalla koronapandemia mutta myös ”apunationalismi”
Perinteisiin viljalajeihin palaaminen voisi parantaa ruokaturvaa monissa maissa – Zimbabwessa osa viljelijöistä on siirtynyt maissista durraan ja hirssiin
Tansanian populistinen presidentti John Magufuli sai toisen kauden – Tarkkailijoiden mukaan vaaleissa oli ”pelon ilmapiiri”
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija