Uutiset Ympäristö

”Naissoturit” suojelevat sademetsiä – Alkuperäiskansojen partiointi pelastaa metsää Amazonilla

Alkuperäiskansojen metsäpartiot pitävät huolta siitä, että suojelusäännöksiä kunnioitetaan ja että metsurit pysyvät poissa alkuperäiskansojen alueilta. ”Miksi me lähdimme tähän? Koska olemme äitejä. Jos me emme toimi, ei kohta ole koko metsää”, sanoo ”metsän soturien” jäsen Paula Guajajara.
Metsää joen rannalla.
Amazonin aluetta kutsutaan maailman keuhkoiksi sademetsien vuoksi. (Kuva: Dennis Jarvis / CC BY-SA 2.0)

(IPS) -- Varhain aamulla puoli tusinaa alkuperäiskansa guajajarojen jäsentä pakkaa reppuihinsa ruokaa, karttoja ja drooneja. He valmistautuvat partioimaan Brasilian Maranhãon osavaltion Carun territorion sademetsässä.

He jättävät hyvästit lapsilleen tietämättä, milloin tapaavat uudelleen tai tapaavatko ollenkaan. He heilauttavat reppunsa olalleen ja lähtevät partioimaan kodikseen kutsumassaan osassa 173 000 hehtaaria laajasta sademetsästä.

Carun alkuperäiskansaterritoriossa Amazon hiipuu kohti Brasilian koillisrannikkoa. Siellä sijaitsevat Maranhãon viimeiset yhtenäiset koskemattomat sademetsäalueet. Se on myös kasvavan uhan alla: tätä Brasilian kolkkaa ovat viimeiset kymmenen vuotta raadelleet maan korkein metsäkato ja maariidat.

Metsän vartijat

Alkuperäiskansojen jäsenten partioita kutsutaan Metsän vartijoiksi. Ne pitävät huolta, että suojelusäännöksiä kunnioitetaan ja että metsurit pysyvät poissa alkuperäiskansojen alueilta.

Erityisesti Brasiliassa, missä koskemattomien metsien suojeleminen on yksi halvimmista, helpoimmista ja tehokkaimmista keinoista taistella ilmastonmuutosta vastaan, heidän työnsä kirjaimellisesti auttaa pelastamaan maailmaa.

Kotiseudun rajoilla partioiminen tunkeilijoiden varalta ei ole uutta guajajaroille, heillä on siitä yli 500 vuoden kokemus. Nykyään he käyttävät satelliittiteknologiaa ja koordinoivat toimensa ulkopuolisen lainvalvonnan kanssa. Lähestymistapa on suhteellisen uusi, mutta sen käyttö on lisääntynyt viime vuosina.

”Kautta maan yhä uusia tällaisia ryhmiä muodostetaan, koska hallitus ei toimi – tai vielä pahempaa, hallitus aktiivisesti yrittää hyödyntää alkuperäiskansojen maita”, Survival Internationalin kampanjakoordinaattori Sarah Shenker sanoo.

Partioiden työ on ollut tuloksellista, mutta se on johtanut myös yhteisön jäsenten uhkailuun, kimppuun käymiseen ja tappamiseen.

Tämän partion jäsenet eivät kutsu itseään vartijoiksi, vaan sotureiksi. Guerreiras da floresta portugaliksi. Heillä on toinenkin huomattava ero muihin partioihin: he ovat kaikki naisia.

Monin tavoin he ruumiillistavat sitä, mitä toimintaohjelmien suunnittelijat, poliitikot ja tutkijat sanovat välttämättömäksi siirtymäksi kohti sukupuolten tasa-arvoa ympäristöliikkeissä.

”Miksi me lähdimme tähän? Koska olemme äitejä. Jos me emme toimi, ei kohta ole koko metsää”, metsän soturien jäsen Paula Guajajara on sanonut.

Naiset antavat partiointiin enemmän kuin vain naisenergiaa. He auttavat monipuolistamaan toimintatapoja ja solmimaan uusia kumppanuuksia.

Tulokset puhuvat puolestaan

Naissoturit järjestäytyivät kuusi vuotta sitten. Alkusysäyksenä oli ympäristöministeriön yhdessä alkuperäiskansojen järjestöjen kanssa kehittelemä toimintaohjelma alkuperäiskansojen kulttuurin ja alueen suojan parantamiseksi, Projeto Demonstrativo de Povos Indigenas (PDPI).

Tuohon aikaan etupäässä miespuoliset metsänvartijat yrittivät lopettaa laittoman puunhakkuun ja puun myynnin alueeltaan. Tehtävä osoittautui äärimmäisen vaikeaksi. Naiset tarttuivat toimeen ja muodostivat oman ryhmänsä, joka alun perin koostui 32 naisesta.

”Etsiessämme kumppaneita me kävelimme, puhuimme, nukuimme lattialla – kaikki vain yhteisömme parhaaksi”, Paula Guajajara muistelee. Oli vaikeaa tulla kuulluksi ja vakavasti otetuksi.

Kärsivällisyys kannatti, ja nyt naisilla on miespuolisten metsän vartijoiden tuki. ”Nykyään meillä on naissotureita, jotka työskentelevät yhdessä metsän vartijoiden kanssa. Olemme karkottaneet jo paljon metsureita. Jos me emme olisi toimineet, metsää ei enää olisi”, Paula Guajajara sanoo.

Tulokset puhuvat puolestaan. Metsäkato oli korkeimmillaan vuonna 2016, jolloin se oli 2 000 hehtaaria. Vain kahta vuotta myöhemmin se oli pudonnut 63 hehtaariin. Puunkaatajat ovat sittemmin lähes kadonneet ja puun myynti melkein loppunut.

Ympäristö alkuperäiskansatpolitiikkalakioikeus ja rikosbiodiversiteettiilmastonmuutosmetsätsuojelu Brasilia Suomen IPS

Lue myös

Tiikeri vihreässä vedessä.

WWF:n raportti: Selkärankaisten villieläinten populaatiot vähentyneet yli kaksi kolmasosaa – ”Ylikulutuksen on loputtava”

Ihmisen toiminta kutistaa kovaa vauhtia selkärankaisten villieläinten elintilaa. WWF:n raportti tarjoaa ratkaisuksi suojelun lisäämistä, mutta muistuttaa, että lisäksi tarvitaan kokonaisvaltaista kulutus- ja tuotantotapojen muutosta.
Maskilla ja kypärällä suojautunut ihminen ruiskuttaa nestettä.

Raportti: Koronapandemian kaltaiset taudit yleistyvät, jos luonnon riistoon ei puututa

Zoonoosit eli eläinperäiset taudit tappavat vuosittain kaksi miljoonaa ihmistä. Syynä on muun muassa kestämätön luonnonvarojen käyttö, kertoo YK:n ympäristöohjelma. Se peräänkuuluttaa tieteenalojen välistä yhteistyötä tilanteen ratkaisemiseksi.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.