Uutiset Intian naisten asema

Naiset vaativat sananvaltaa Intian teeviljelmillä

Naiset ovat lakkoilleet sekä työnantajia että miesvaltaista ammattiyhdistysliikettä vastaan.
Teenpoimijoita Intiassa. (Kuva: Eric Parker / cc 2.0)

(IPS) -- Teenpoimija Lissie Sunny nousi parissa kuukaudessa kuuluisuuteen Intiassa. Hän johti syyskuussa alkaneita teetyöläisten mielenilmauksia, joissa naiset kyseenalaistivat sekä työnantajan että miesvaltaisen ammattiyhdistysliikkeen toiminnan.

Sunny, 47, työskentelee Kanan Devan Hillsin plantaasilla Munnarissa Keralan osavaltiossa. Tilan suurin omistaja on monialainen Tata-konserni.

Sunny sai kyllikseen vuosikymmenten riistosta ja sukupuolisyrjinnästä ja innosti 6 000 naistyöntekijää lakkoon. Liikehdintää tuki naisjärjestö Pompilai Orumai, jonka puheenjohtajaksi Sunny sittemmin valittiin.

Liitot työnantajan asialla

Naisten lakon sytykkeenä oli ammattiliiton siunaama päätös, jolla teenpoimijoille maksettu bonus leikattiin 20 prosentista kymmeneen. Sunnyn mukaan kapinan juuret ovat paljon syvemmällä.

"Liitot ovat petkuttaneet työläisiä vuosikymmeniä. Ne ovat liittoutuneet teeyhtiön johdon kanssa. Ay-johtajat saavat yhtiöltä ilmaisen asunnon, ja heidän lapsilleen taataan hyvä koulutus ja työpaikka", Sunny kertoo.

Työvoimavaltainen teentuotanto tunnetaan riistoalana. Keralassa työpäivä kestää aamukahdeksasta pimeän tuloon, ja siitä maksetaan kolmisen euroa.

"Muualla Keralassa päivätyöläiset tienaavat tuplasti teetilojen naisiin verrattuna. Naiset myös asuvat epäinhimillisissä oloissa", Sunny jatkaa.

Lakkoja muuallakin

Lukutaidoton teenpoimija Meenu Ammal syyttää ay-liikettä mafiaksi, joka kahmii tilanomistajien maksamat rahat omiin taskuihinsa.

"Eikä liitto tee mitään estääkseen työmiehiä ryyppäämästä palkkaansa piittaamatta perheensä tarpeista", hän jatkaa.

Naisten valmius taistella parempien palkkojen ja oikeuksien puolesta kasvaa koko Intiassa, arvioi ihmisoikeuspuolustaja K. Sahadevan. "Viime aikoina on järjestetty useita naisten johtamia lakkoja, joissa perinteiset ammattiliitot eivät olleet mukana."

Sahadevanin mukaan lakot tuottivat tulosta, koska mobilisoinnissa käytettiin uusia keinoja ja tukea tuli perinteisten ay-piirien ulkopuolelta. "Naiset ovat menettämässä uskoaan poliittisten puolueiden tukemiin ay-johtajiin."

Sokeeraa ja innostaa

Kerala on muuta Intiaa edellä sosiaalisessa kehityksessä, kuten lukutaitoprosentissa, joka nousee naisillakin yli 90:n. Osavaltion pääkaupungissa Thiruvananthapuramissa naistutkimusta harjoittava tohtori Sreelekha Nair pitää teetyöläisten taistelua tärkeänä virstanpylväänä.

Hän muistuttaa, että ay-toiminnalla on Keralassa pitkät perinteet. "Mutta naistyöntekijöiden nousu taistelemaan omista oikeuksistaan tuli jonkinlaisena sokkina, ja valtaapitävien on yritettävä löytää uusia tapoja käsitellä asiaa."

Tapaus on herättänyt suurta kiinnostusta muilla teenviljelyalueilla Assamissa, Länsi-Bengalissa, Tamil Nadussa ja Karnatakassa.

"Lakon opetus on, että yhtenäinen taistelu voisi auttaa naisia laajemminkin ja että naiset eivät enää suostu ay-johdon huijattaviksi", arvioi työoikeuden tohtori Siva Prasad.

Teen suurvalta

IPS -- Intia tuottaa noin neljäsosan maailman teestä, mikä tekee siitä tilaston kakkosen Kiinan jälkeen. Perässä tulevat Kenia, Sri Lanka ja Turkki.

Kaudella 2014–2015 Intian teentuotanto hipoo 1 200:aa miljoonaa kiloa. Keralan osavaltion osuus koko teentuotannosta on vain 0,05 prosenttia. Intia on myös maailman suurin mustan teen kuluttaja, ja vientiin menee noin kuudennes tuotannosta.

Teentuotanto työllistää Intiassa suoraan 1,26 miljoonaa henkeä ja välillisesti 2 miljoonaa lisää. Teeplantaasien työolot ovat lähes kauttaaltaan huonot, ja ala on potenut kriisiä 1990-luvulta lähtien, arvioi köyhyystutkija Jayaseelan Raj.

Intian naisten asema ihmisoikeudetgendertyö Intia Suomen IPS

Lue myös

Nainen taittelee terveyssidettä.

Intialaisnaiset keksivät keinon vähentää muovia – Maatuva terveysside vähentää jätekuormaa ja tarjoaa elinkeinon

Intian naiset ja tytöt käyttävät vuodessa 12 miljardia terveyssidettä, joiden maatuminen voi valmistusmateriaalista riippuen kestää jopa 800 vuotta. Goalaiset naisyrittäjät valmistavat puukuidusta terveyssiteitä, jotka auttavat vähentämään muovijätekuormaa.
Kuusi naista näyttää peukkua kameralle.

Abortin teettäjä kohtaa usein vihaa Intiassa

Raskauden keskeytys on ollut Intiassa laillista vuodesta 1971, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan terveydenhuoltohenkilökunnan asenteet ovat vihamielisiä. ”Naiset kertoivat, että kun he pyysivät julkisesta terveydenhuollosta aborttia, heiltä usein joko evättiin se tai heitä kohdeltiin äärimmäisen nöyryyttävästi”, kertoo Masum-järjestön projektikoordinaattori Hemlata Pisal.
Lääkäri Sunil Mehra lähikuvassa

Intialainen lääkäri tietää: Naisiin kohdistuvan väkivallan poistamiseen tarvitaan koko yhteiskuntaa – ”Oireiden hoitaminen ei poista itse sairautta”

Sunil Mehra aloitti uransa menestyvänä lastenlääkärinä yksityisillä poliklinikoilla mutta hoitaa nykyään sukupuolittunutta väkivaltaa kokeneita. Hänen mielestään myös miehet ja uskonnolliset yhteisöt tarvitaan mukaan väkivallan kitkemiseen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Terassi, jonka reunalla mies katselee vuoristoiseen laaksoon.

Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen

Bhutan kuuluu maailman vähiten kehittyneisiin maihin, mutta sen politiikka, joka korostaa onnellisuutta talouskasvun sijaan, kiinnostaa niin YK:ta kuin kansainvälisiä tutkijoitakin. Väitöskirjatutkija Päivi Ahonen ihastui Bhutanin puhtaaseen luontoon ja tutkii nyt, miten kestävän kehityksen filosofiaa toteutetaan maan opetusjärjestelmässä.
Mies radiostudiossa selkä päin kameraa.

Lehdistönvapaustilanne heikkenee Zimbabwessa – Tutkivan toimittajan ammatista on tullut vaarallinen, sillä tviitti voi viedä telkien taa

Lehdistönvapauden, ilmaisunvapauden ja ihmisoikeuksien loukkaukset ovat pahentuneet Zimbabwessa vuodenvaihteen jälkeen. ”Näet, että toimittajaa viedään jalkaraudoissa oikeuteen tviittaamisen takia. Luonnollisesti alat miettiä, onko seuraava juttusi henkesi arvoinen”, toteaa tutkiva journalisti Tawanda Majoni.
Vihreitä lehtikasveja pellolla.

Finnwatch: Suomessa käytettävä brasilialainen soija voi kiihdyttää metsäkatoa – Lihantuottajat eivät pysty jäljittämään soijaa tiloille asti

Moni suomalainen lihantuottaja käyttää kyllä sertifioitua soijaa, mutta käytännössä soijaa ei pystytä jäljittämään, selviää Finnwatchin tuoreesta selvityksestä.
Nainen puolilähikuvassa.

Suomessa asuva ihmisoikeusaktivisti Itohan Okundaye mukaan uuteen ihmiskaupasta selvinneiden kansainväliseen valtuustoon

Etyjin ihmiskaupasta selvinneiden valtuusto antaa valtioille suosituksia siitä, miten ihmiskauppaa pitäisi torjua. Nigerialaistaustainen Itohan Okundaye, 30, on yksi sen jäsenistä.
Miehiä istumassa maassa, toisella puolella rauhanturvaajia tuoleilla.

Yli 100 000 paennut Sudanin Darfurissa – Väkivalta alkoi pian rauhanturvaajien lähdettyä

Noin 250 ihmistä on kuollut tammikuun puolivälin jälkeen tapahtuneessa kahdessa kahakassa. YK pelkää, että väkivalta kasvaa, kun vanhat jännitteet nousevat taas pintaan.

Tuoreimmat

Lehdistönvapaustilanne heikkenee Zimbabwessa – Tutkivan toimittajan ammatista on tullut vaarallinen, sillä tviitti voi viedä telkien taa
Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen
Finnwatch: Suomessa käytettävä brasilialainen soija voi kiihdyttää metsäkatoa – Lihantuottajat eivät pysty jäljittämään soijaa tiloille asti
Suomessa asuva ihmisoikeusaktivisti Itohan Okundaye mukaan uuteen ihmiskaupasta selvinneiden kansainväliseen valtuustoon
Yli 100 000 paennut Sudanin Darfurissa – Väkivalta alkoi pian rauhanturvaajien lähdettyä
Bidenin hallinto luopuu Trumpin kauden tuhoisasta kehitysyhteistyön aborttisäännöstä – Vaikutukset jatkuvat vielä pitkään
Selvitys: Suomen pitäisi tukea luonnon monimuotoisuutta vahvemmin kehitysyhteistyössään – Rahoitus on viime vuosina vähentynyt
Ydinaseet kieltävä sopimus astui tänään voimaan – Suomalaisvaikuttajat vaativat Suomea liittymään sopimukseen
Uusi kehitysjournalismin palkinto toimittaja Taina Tervoselle – Artikkeli Kadonneiden laiva käsittelee Välimeren siirtolaisuutta ja Euroopan sulkeutuvia rajoja
Selvitys: Suomalaisyritykset ovat sitoutuneet ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, mutta käytännön toimista viestitään nihkeästi

Luetuimmat

Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
PlayStation 5:n julkaisusta uutisoitiin viime vuonna 26 kertaa enemmän kuin kymmenestä humanitaarisesta kriisistä, selviää tuoreesta vertailusta
Kauppasaarto ei Kuuban järjestelmää kaada, mutta hyvät suhteet Yhdysvaltoihin voivat sen tehdä, sanoo Kuubasta kirjan kirjoittanut toimittaja Antti Halinen
Kaivosjätti Rio Tintoa syytetään ympäristörikoksista Papua-Uudessa-Guineassa – Vuosikymmeniä kaivoksen sulkemisen jälkeen kuparia valuu edelleen jokiin
Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen
Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot
Suomessa asuva ihmisoikeusaktivisti Itohan Okundaye mukaan uuteen ihmiskaupasta selvinneiden kansainväliseen valtuustoon
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Epävarmassa maailmassa yhä useampi kiinnostuu ekokylässä asumisesta – Keuruun ekokylässä elää tavallisia ihmisiä, ei ”kajahtaneita tyyppejä uimassa vastavirtaan”
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman