Uutiset Etelä-Sudanin konflikti

"Naiset ovat helppo kohde" – raiskaus on sota-ase Etelä-Sudanissa

Etenkin naiset kärsivät Etelä-Sudanin konfliktista. Paikallista naisjärjestöä johtavan Rita Martinin mukaan seksuaalinen väkivalta ei lopu ennen kuin tekijät saadaan oikeuteen.
Rita Martin ei työnsä vuoksi voi asua enää Etelä-Sudanissa. (Kuva: Teija Laakso)

Vielä runsaat kolme vuotta sitten Etelä-Sudanissa elettiin toiveikasta aikaa. Sisällissota Sudanin kanssa oli päättynyt muutamaa vuotta aiemmin ja maa oli itsenäistynyt kansanäänestyksellä. Erityisesti sodasta kärsineiden naisten toiveet olivat korkealla.

"Naiset halusivat tulla kotiin ja aloittaa uuden elämän. Vuosina 2005–2013 meillä oli jonkinlaista vakautta: ihmiset alkoivat tehdä työtä tiloillaan ja jälleenrakentaa. Mutta se oli lyhytaikaista", kuvailee Rita Martin, eteläsudanilaisen naisjärjestön EVEn toiminnanjohtaja.

Martin palasi vuosien pakolaisuuden jälkeen kotimaahansa vuonna 2006 ja perusti kollegoidensa kanssa Raamatun Eevan mukaan nimetyn järjestön parantaakseen eteläsudanilaisten naisten poliittista osallistumista.

Järjestön toiminta on kuitenkin vaikeutunut sen jälkeen, kun Etelä-Sudan ajautui sisällissotaan joulukuussa 2013. Sodassa on kuollut kymmeniä tuhansia ihmisiä ja yli kolme miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan joko maan sisällä tai ulkomaille.

Martinin mukaan sota on vaikuttanut etenkin naisiin, jotka kantavat vielä edellisenkin sodan taakkaa. Seksuaalisesta väkivallasta on tullut konfliktin edetessä suoranainen sota-ase. Ihmisoikeusjärjestöt ovat kertoneet sekä hallituksen että kapinallisten taistelijoiden käyneen naisten kimppuun.

"Naiset ovat helppo kohde. Useimmat ovat aseistamattomia eivätkä he lähde ilman lapsiaan ja osaa omaisuudestaan. He eivät voi paeta henkensä edestä, joten he ovat hyvin haavoittuvaisia", Martin sanoo.

Raiskaukset ja naisiin kohdistuva väkivalta yleensä on hänen mukaansa alkanut Etelä-Sudanissa jo paljon ennen vuoden 2013 konfliktia. Ongelmana on rankaisemattomuus: seksuaalisen ja muun sukupuolittuneen väkivallan lopettamiseksi syylliset pitäisi saada oikeuteen, hän sanoo.

Martin vieraili viime viikolla Suomessa Suomen UN Womenin kutsumana.

Naiset mukaan rauhanprosessiin

Konfliktista huolimatta EVE kouluttaa yhä eteläsudanilaisia naisjohtajia ja se kehittää myös raiskauksen uhreille yhteisöpohjaista tukijärjestelmää, jonka avulla naiset voisivat saada vertaistukea. Vaikeasta tilanteesta huolimatta se on myös onnistunut ehkä jopa parantamaan naisten asemaa Etelä-Sudanissa: se lobbasi yhdessä muiden aktivistien kanssa naiset mukaan rauhanneuvotteluihin vuonna 2014.

Vuonna 2015 solmittuun rauhansopimukseen saatiinkin naisten vaatimuksia läpi. Esimerkiksi siirtymäajan hallintoon pantiin 20 prosentin naiskiintiö, seksuaalinen väkivalta päätettiin tutkia ja syylliset tuoda oikeuteen.

"Valitettavasti rauhansopimusta ei kuitenkaan toteuteta", Martin toteaa.

Väkivalta puhkesi Etelä-Sudanissa uudelleen viime kesänä eikä rauhanneuvotteluita käydä tällä hetkellä käytännössä lainkaan – presidentti Salva Kiir on lupaillut kansallisen dialogin aloittamista, mutta sitä pidetään puolueellisena. Samalla maassa leviää ruokakriisi, ja lähes viisi miljoonaa ihmistä tarvitsee humanitaarista apua. Rita Martin itse on joutunut jälleen lähtemään Etelä-Sudanista: naisaktivistin työ on liian vaarallista.

Johtajat pitävät itsensä vallassa

Etelä-Sudanin konfliktia on pidetty etnisenä, sillä se puhkesi alun perin maan suurinta etnistä ryhmää, dinkoja, edustavan presidentti Salva Kiirin sekä toiseksi suurinta ryhmää, nuereja, edustavan varapresidentti Riek Macharin välisten erimielisyyksien vuoksi. Toisaalta taustalla ovat myös kiistat luonnonvaroista.

Martinin mukaan konflikti on kuitenkin mutkistumassa. Myös Etelä-Sudanin 63 muuta heimoa ovat tarttumassa aseisiin ja uusia ryhmittymiä syntyy jatkuvasti.

"Juban johdolla ei ole poliittista tahtoa ratkaista kriisiä vaan he haluavat pitää itsensä vallassa. Kansalaiset on työnnetty äärirajoille ja he tarttuvat aseisiin suojellakseen itseään", Martin sanoo.

Hän toivoo, että kansainvälinen yhteisö puuttuisi Etelä-Sudanin tilanteeseen. Se on kuitenkin pannut maan syrjään maailman muiden konfliktien vuoksi, hän sanoo.

"Tarvitaan vuoropuhelua. Emme voi haudata päätämme hiekkaan ja toivoa, että asiat muuttuvat. Asiat eivät ratkaise itse itseään."

Etelä-Sudanin konflikti genderkonflikti Etelä-Sudan Suomen UN Women

Lue myös

YK:n turvallisuusneuvoston osallistujia

Pitkään odotettu päätös: YK:n turvallisuusneuvosto asetti Etelä-Sudanin asevientikieltoon

YK yrittää painostaa Etelä-Sudanin sotivia osapuolia rauhaan. Maan YK-edustajan mukaan asevientikielto on kuitenkin ”isku vasten kasvoja”.
Eteläsudanilaisia naisia ja lapsia myymässä ruokaa muoviämpäreistä

Unicef: Valtaosa Etelä-Sudanin lapsista on nähnyt pelkkää sotaa – 300 000 lasta nälkäkuoleman partaalla

Vuonna 2013 alkaneen sisällissodan seurauksena 70 prosenttia Etelä-Sudanin lapsista ei käy koulua, miljoona kärsii aliravitsemuksesta ja arviolta 19 000 on lapsisotilaina tai sotilaiden palveluksesta. Rauhanneuvottelujen toivotaan pian johtavan läpimurtoon.
Äiti ja lapsi sairaalan pihalla Jubassa Etelä-Sudanissa

Uusi rauhansopimus tuo Etelä-Sudaniin toivonpilkahduksen – tavallisilla kansalaisilla ”ei riitä sotimiselle enää pienintäkään ymmärrystä”

Etelä-Sudanin sisällissodan osapuolet allekirjoittivat eilen jälleen kerran alustavan rauhansopimuksen. Väkivallan loppuminen olisi tervetullut uutinen etenkin nälänhädän partaalla kamppailevalle kansalle. ”Eteläsudanilaiset alkavat olla todella turhautuneita”, kertoo maassa hiljattain vieraillut Unicefin tiedottaja Martti Penttilä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Naisia torilla pakolaisleirillä

Budjettiesitys 2019: Kansa pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä, valtio esittää vain pientä korotusta

Talousarvioesitys lupaa kehitysyhteistyöhön hiukkasen lisää rahaa, mutta Suomi jää edelleen kauas omista sitoumuksistaan. Kansalaisjärjestöjen heikko rahoitus kurittaa kaikkein köyhimpiä, tyttöjä ja tasa-arvotyötä.
Ihmisiä Pride-kulkueessa

Seta: Muunsukupuolisten hoidon rajoittaminen lisää itsetuhoisuuden määrää – "HUS:n ja TAYS:n linjaukset päinvastaisia kuin alan kansanvälinen kehitys"

Uudessa kansainvälisessä tautiluokitusjärjestelmässä ei enää erotella hoidettavia transsukupuolisiin ja muunsukupuolisiin. Seta vaatii Suomea toimimaan samoin ja takaamaan sukupuolenkorjaushoidot myös muille kuin itsensä naiseksi tai mieheksi kokeville.
Mielenosoittajia

Ortega ajaa Nicaraguaa umpikujaan, yli 23 000 paennut Costa Ricaan – ”Vaikea poistaa syöpäläistä, jonka lonkerot ulottuvat joka kolkkaan”

Nicaraguan tilannetta pidempään seuranneille huhtikuussa alkanut mielenosoitusaalto ei tullut yllätyksenä. Jatko on Ortegan käsissä: suostuuko hän luopumaan vallasta ja järjestämään uudet vaalit?
Värikkäitä ilmapalloja

Costa Rica hyväksymässä samaa sukupuolta olevien avioliiton

Costa Rican korkein oikeus on linjannut syrjiväksi lain, jonka kieltää samaa sukupuolta olevia solmimasta avioliiton. Laki lakkaa olemasta voimassa, vaikka sen muuttamisesta ei päästäisi sopuun parlamentissa.
Varoituskyltti jossa lukee "Heat kills"

YK: Viilennys myös köyhien oikeus – tulisi toteuttaa ilman ilmastohaittoja

Kun ilmasto lämpenee, tarvitaan lisää jäähdytystä, mikä kuluttaa energiaa, mikä taas lämmittä ilmastoa. Tällä hetkellä kymmenesosa ilmaston lämpenemisestä johtuu jäähdytyksestä, ja osuus on nopeassa kasvussa.