Uutiset Kehityksen edistysaskeleita

Naiset ja nuoret puurtavat rauhan eteen ympäri maailman – ”tärkeintä on, ettei menetetä toivoa”

Naisten ja nuorten tekemä rauhantyö jää usein piiloon, sillä heitä ei juuri nähdä virallisissa neuvottelupöydissä. Suomessa kokoontuneet naispuoliset rauhanaktivistit muistuttavat, että tärkeää rauhantyötä tehdään myös vaikkapa vastustamalla rasismia ja auttamalla väkivallan uhreja.
Ranskalaisen Coexister-järjestön kehitysjohtaja Samia Hathroubi
Samia Hathroubi työskentelee Coexister-järjestössä, joka tuo yhteen Ranskan eri etnisistä ja uskonnollisista ryhmistä tulevat nuoret. (Kuva: Teija Laakso)

”Olemme monin tavoin erilaisia. Näytämme erilaisilta ja meillä on erilainen tausta. Voimme kuitenkin toimia yhdessä ja tehdä hyvää kaikille”, sanoo Samia Hathroubi, ranskalaisen Coexister-järjestön kehitysjohtaja.

Coexister on järjestö, jossa Ranskan erilaisista etnisistä ja uskonnollisista ryhmistä tulevat nuoret pannaan toimimaan yhdessä jännitteiden ja ennakkoluulojen lieventämiseksi.

”Haluamme tuoda eritaustaiset nuoret yhteen ja rakentaa yhteiskunnan, jossa kaikkia kunnioitetaan. Ranska on moninainen yhteiskunta, ja ensin heidän pitää oppia se. Se ei kuitenkaan riitä”, Hathroubi sanoo.

Hathroubi osallistui elokuun lopulla Suomen Rauhankasvatusinstituutin Ahvenanmaalla järjestämään naisten rauhanpyöräilyyn sekä Helsingissä syyskuun alussa pidettyyn rauhanseminaariin, jossa naispuoliset rauhanaktivistit ympäri maailman kohtasivat toisiaan.

Tapahtuman tarkoituksena oli tuoda esiin nuorten ja naisten tekemä rauhantyö. Se jää usein muuten piiloon, sillä heitä ei yleensä nähdä virallisissa neuvottelupöydissä.

Naisten ja nuorten rauhantyö on yleistä kuitenkin ruohonjuuritasolla, ja siitä Coexister on yksi esimerkki. Sen projekteissa nuoret saavat ensin koulutusta, sitten he perustavat yhteisiä hankkeita, joissa esimerkiksi autetaan vanhuksia tai suojellaan ympäristöä. Ajatuksena on, että yhteistoiminta hälventää ennakkoluulot.

Hathroubi uskoo, että ruohonjuuritason rauhantyötä tarvitaa jopa Ranskassa, jota yleensä pidetään rauhanomaisena maana. Lisääntynyt epätasa-arvo, terrorismi ja sen myötä kasvanut islamofobia kasvattavat kuitenkin jännitteitä.

”Todellisuudessa olemme maa, jossa voisi syttyä sisällissota. Ranska voisi hyvin helposti hajota ja meidän roolinamme on ehkäistä sitä”, hän sanoo.

Siinä on toistaiseksi onnistuttu hyvin. Coexisterillä on 3 000 aktiivista jäsentä, ja se on tänäkin vuonna kouluttanut satoja nuoria, jotka Hathroubin mukaan tulevat pääosin hyvin toimeen keskenään.

”Kiistoja tulee enemmän ryhmien sisällä kuin välillä.”

Neuvottelupöytiin tilaa

Nuoria ja naisia kaivattaisiin ruohonjuuritason lisäksi myös virallisiin rauhanneuvottelupöytiin. YK on 2000-luvulla hyväksynyt kaksi päätöslauselmaa, joissa korostetaan nuorten ja naisten tärkeyttä rauhan rakentamisessa.

Se ei ole vain ihmisoikeuskysymys, vaan neuvotteluiden uskotaan onnistuvan paremmin, kun mukana on mahdollisimman erilaisia ihmisiä. Tutkimusten mukaan etenkin naisten mukana olo rauhanneuvotteluissa johtaa parempiin tuloksiin, sanoo Helsingin rauhanseminaarissa puhunut Johanna Poutanen, suomalaisen konfliktinratkaisujärjestö CMI:n neuvonantaja.

”Naisten ottaminen mukaan ei ole vain oikein, vaan se on myös fiksua. Naiset tuovat mukanaan erilaisen näkökulman ja samalla myös laajemman ratkaisuvalikoiman. Ilman erilaisten ryhmien mukanaoloa ihmiset eivät hyväksy rauhanprosessin tulosta, joten naisten mukanaolo tekee prosessista myös helpommin hyväksyttävän.”

Ahkeria muurahaisia

Yksi esimerkki naisten onnistuneesta mukaan ottamisesta rauhanprosessiin on Kolumbia, jossa yli 50 vuotta kestänyt hallituksen ja Farc-sissien välinen sisällissota päättyi viime vuonna rauhansopimukseen.

Naisten mukanaoloa neuvotteluissa on pidetty esimerkillisenä. Neuvotteluissa oli mukana erillinen tasa-arvon alajaosto, ja lopullisen sopimuksen jokaisessa kohdassa on otettu huomioon sukupuolten tasa-arvo aina maanomistusoikeuksista lähtien.

Kolumbialaisen ihmisoikeusasiantuntijan, Helsingin rauhanseminaarissa vierailleen Sara Cristina Lara Gonzálezin mukaan naiset ja myös nuoret ansaitsevat kiitosta rauhanprosessin onnistumisesta sekä neuvotteluissa että ruohonjuuritasolla.

Sara Cristina Lara González, Kolumbian luterilaisen kirkon ihmisoikeusneuvonantaja
Kolumbia voi antaa konfliktien ratkomisessa esimerkkiä muille maille, uskoo maan luterilaisen kirkon ihmisoikeusneuvonantaja Sara Cristina Lara Conzález. (Kuva: Teija Laakso)

”He ovat kuin muurahaisia, jotka tekevät koko ajan töitä. Heistä ei ehkä kuule paljon uutisissa, mutta ne hyvät asiat, joita meillä on, johtuvat juuri heistä”, hän sanoo.

Naiset ovat perustaneet esimerkiksi erilaisia järjestöjä, jotka ovat vaatineet oikeutta uhreille. Lara muistuttaa, että työ ei kuitenkaan lopu rauhansopimukseen. Uhrien traumat ovat syvällä, ja lisäksi Kolumbiassa toimii yhä muita aseellisia ryhmittymiä.

Siksi rauhantyötä tarvitaan edelleen. Lara itse työskentelee Kolumbian luterilaisessa kirkossa, joka antaa konfliktin uhreille psykososiaalista ja oikeudellista tukea ja järjestää ihmisoikeustyöpajoja ja -koulutuksia. Työtä tukee Suomen Lähetysseura.

”Suurin vaikeus on se, että yhteiskunta ei ole ehkä vielä valmis antamaan anteeksi. Se on vaikeaa, kun väkivalta jatkuu yhä”, Lara toteaa.

Hän kuitenkin uskoo, että Kolumbia voi toimia esimerkkinä niille maille, joissa konfliktien ratkaisu on yhä kaukana.

”Tärkeintä on, ettei menetetä toivoa. Jos tämä pitkä ja verinen konflikti saatiin loppumaan neuvotteluilla, miksi ei sitten muitakin?”

Kansainvälistä rauhanpäivää vietetään 21.9. Lue lisää täältä: http://www.ykliitto.fi/tapahtumat/kansainvalinen-rauhanpaiva

Artikkeli on osa maailma.netin vuosina 2017–2018 toteutettavaa Kehityksen edistysaskeleita -juttusarjaa. Sarjassa käsitellään kehitysmaissa viime vuosina tapahtunutta edistystä. Hanke saa ulkoministeriön viestintä- ja globaalikasvatustukea. Lisätietoa juttusarjasta täällä.

Juttusarjan kaikki jutut täällä.

Oletko 16–24-vuotias ja haluat antaa palautetta sarjan jutuista? Lisätietoa täällä!

Ulkoministeriö Tuettu kehitysyhteistyövaroin -logo

Kehityksen edistysaskeleita gendernuorisokonfliktinratkaisurauha RanskaSuomiKolumbia Suomen Lähetysseura

Lue myös

Tunisialaiset poliitikot Bouthaina Elkorbi ja Yamen Akkari

Miten maasta tulee demokratia? – Sitä opetellaan Tunisiassa, jossa uuden polven poliitikot ovat optimisteja kompastuskivistä huolimatta

Yamen Akkari ja Bouthaina Elkorbi ovat Tunisian ensimmäisiä vapaan poliitikkosukupolven edustajia. Kahdeksan vuotta kansannousun jälkeen Tunisia on onnistunut muuttumaan diktatuurista monipuoluedemokratiaksi, jolla on vielä paljon parantamisen varaa. Suomessa vierailleet puolueaktiivit uskovat, että pohjoismainen malli voisi toimia Tunisiassakin.
Maissia pitelevät kädet

Lautasmalli Beniniin – Suomalaisrahoitteinen tutkimushanke parantaa Afrikan ruokaturvaa

Ulkoministeriön rahoittamassa Luonnonvarakeskuksen kuusivuotisessa tutkimushankkeessa muun muassa koulutettiin paikallisia tutkijoita, kartoitettiin villikasvien käyttöä ruuanlaitossa ja tutkittiin maaperän hivenaineita. Tulokset ovat lupaavia.
Vauva syö plumpy'nutia.

Nälkäisten Nutella – Maapähkinätahna on ihmeaine, joka pelastaa vakavasti aliravittuja lapsia nälkäkuolemalta

Ranskalaislääkäri kehitti 1990-luvun lopulla maapähkinätahnan, joka on merkinnyt vallankumousta nälkäkriisien hoidossa: nykyään kaikki vakavasta aliravitsemuksesta kärsivät lapset on periaatteessa mahdollista hoitaa. Tahnan taustalla pyörii bisnes, jota on myös kritisoitu.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Silvana Bahia, taustalla puita ja rakennuksia

Mikä muuttuu, jos teknologiaa kehittävät myös ei-valkoihoiset? Brasilialainen Silvana Bahia ajaa tasa-arvoa it-alalle

Teknologiaa on helppo pitää arvovapaana, mutta esimerkiksi kasvojentunnistusteknologia ei aina tunnista mustien kasvonpiirteitä. Suomessa vieraileva brasilialainen aktivisti Silvana Bahia haluaa teknologia-alalle enemmän etnistä monimuotoisuutta.
Mielenosoittajia Ilmastotekoja-kyltin kera

Koululaiset marssivat ilmastotoimien puolesta – ”Aikuiset väittävät välittävänsä lapsistaan eniten, vaikka tuhoavat heidän tulevaisuuttaan”

Koululaiset ja opiskelijat noin sadassa maassa lakkoilevat tänään perjantaina vaatiakseen päättäjiltä tehokkaampia ilmastotoimia. Esimerkiksi Tampereella järjestetty mielenosoitus keräsi arviolta satoja osallistujia.
Öljynporauslautta merellä, taustalla vuoria

YK-raportti varoittaa luonnonvarojen tuhlaamisesta: Kulutus kolminkertaistunut 1970-luvulta

Ihmiskunta kuluttaa luonnonvaroja kuin viimeistä päivää, todetaan tuoreessa raportissa. Sen mukaan maapallon resursseja on yksinkertaisesti ryhdyttävä käyttämään säästeliäämmin, jotta tuhokierre saadaan poikki.
Korkeita rakennuksia vedenrajassa Intiassa

Brexit saa britit haikailemaan menneitä – Monella on ruusuinen käsitys siirtomaa-ajasta

Britanniassa on esitetty suhteiden elvyttämistä entisiin siirtomaihin korvikkeeksi EU-jäsenyydelle. Taustalla on usko siihen, että siirtomaapolitiikassa oli kyse kansainvälisestä vastuunkannosta ja köyhien maiden kehittämisestä. Taloustutkijat Jomo Kwame Sundaram ja Anis Chowdhury osoittavat Intian esimerkin avulla, että todellisuus on päinvastainen.