Uutiset Maatalous ja kehitysmaat

Naiset elvyttävät inkojen vanhaa talkooperinnettä Perun Andeilla

Ilmastonmuutoksen eteneminen on tehnyt Andien karuista olosuhteista entistäkin karumpia. Paropucjion kylässä naiset rakentavat nyt yhdessä aurinkoenergialla toimivia kasvihuoneita, joissa voidaan tuottaa ruokaa ekologisesti.
aiset tekevät ruokaa ulkona kivillä
Maria Magdalena Condori paistaa ruokaa talkooväelle. Töiden jälkeen aina syödään hyvin. (Kuva: Mariela Jara / IPS)

(IPS) -- Perun Andeilla, yli kolmen kilometrin korkeudessa maanviljely ei hevin luonnistu. Maaperä ei ole hedelmällistä ja ilma on kylmää.

Ilmastonmuutoksen eteneminen on tehnyt Andien karuista olosuhteista entistäkin karumpia. Se koettelee erityisesti etäisillä maaseutualueilla eläviä naisia, joiden vastuulla on pienimuotoinen maanviljely ja karjankasvatus. Miehet ovat palkkatöissä kaupungeissa.

”Me kasvatimme maissia, papuja ja perunoita, emmekä muita kasviksia muistaneetkaan”, Maria Magdalena Condori kertoo. ”Täällä halla voi tuhota koko satomme yhdessä yössä, eikä meille jää mitään syötävää”, Condorin naapuri Celia Mamani sanoo.

Mutta nyt tilanne on muuttumassa. Condori elää Andien ylängöllä, Paropucjion kylässä, jonne neljätoista kylän naista saa omat aurinkoenergialla toimivat kasvihuoneensa ja tippukastelujärjestelmänsä. Neljästätoista suunnitellusta kasvihuoneesta kastelujärjestelmineen on nyt valmiina viisi.

Inkoilta periytyvä talkooperinne

Kasvihuoneissa kasvaa luomuvihanneksia omalle perheelle, ja ylijäämästä riittää myytävää toreillekin. Viljelylajikkeita tulee lisää, esimerkiksi tomaatteja, salaatteja ja herneitä.

Kolmas kylän nainen, Rosa Ysabel Mamani esittelee ylpeänä viidenkymmenen neliömetrin laajuista puista rakennelmaa, jonka seiniltä vielä puuttuvat sivuverkot ja katolta suojamuovi, joka sietää äärilämpötiloja, vettä ja rakeita sekä voimakasta ultraviolettisäteilyä.

”Me rakennamme kasvihuoneen valmiiksi yhdessä, ”aynina”, kuten esivanhempamme tekivät”, Mamani selittää. Naiset elvyttävät hiipumassa ollut talkooperinnettä.

”Ayni” on inkoilta periytyvä yhteistyön muoto, jossa yhteisö kokoontuu rakentamaan koteja, istuttamaan kasveja, korjaamaan satoa tai muuta vastaavaa. Työn päätteeksi ja kiitokseksi nautitaan yhteinen, runsas ateria.

Toinen inkoilta peritty yhteistyön muoto on ”minga”, jossa yhteisöt auttavat toisia yhteisöjä. Paropucjion kylänkin kasvihuoneiden rakentamiseen on saatu apua naapurikylistä.

Perulaisia naisia ja miehiä syömässä ulkona vuoristossa
Paropucjion kylän naiset ja miehet nauttivat lounasta saatuaan talkootyönä valmiiksi jälleen yhden kasvihuoneen. (Kuva: Mariela Jara / IPS)

Naiset oppivat puolustamaan oikeuksiaan

Cuzcon ylängön maaseutualueilla kaikkiaan 80 naista hyötyy projektista, jonka myötä heille rakennetaan aurinkokasvihuoneet ja tippukastelujärjestelmät. Rahoitus tulee perulaiselta Flora Tristán Naisten keskus -kansalaisjärjestöltä sekä espanjalaiselta kehitysyhteistyöjärjestöltä.

”Haluamme kohentaa maaseudun naisten elämänlaatua vahvistamalla heidän kykyjään maanviljelyssä. He kääntävät maan, kylvävät siemenet ja korjaavat sadon. Samalla he huolehtivat perheestään sekä takaavat ruoan riittävyyden. Silti heidän oikeuksiaan ei tunnusteta”, Naisten keskuksen maaseudun kehitysohjelmassa mukana oleva sosiologi Elena Villanueva kertoo.

Kehitysohjelma kouluttaa naismaanviljelijöitä, jotta he osaisivat käyttää ekologisia viljelymenetelmiä, jotka säästävät maaperää, vettä ja siemeniä. Samalla he oppivat puolustamaan oikeuksiaan naisina, maanviljelijöinä ja kansalaisina.

Aviomiehen oivallus

Vaikutukset näkyvät myös kotioloissa, ei vain suhteissa viranomaisiin. Honorato Ninantay tunnustaa yllättyneensä, kun tajusi vaimonsa päivittäisen työtaakan.

”Ymmärsin vasta kun hän osallistui työpajaan ja oli poissa kotoa kaksi päivää. Minä työskentelen rakennuksilla ja siinä se, mutta vaimoni, huh... Kun hän oli poissa, minun täytyi noutaa vettä, laittaa ruokaa, ruokkia eläimet, hoitaa maatilaa ja huolehtia sairaasta äidistäni, joka asuu luonamme. En pärjännyt lainkaan”, hän sanoo.

Vaimo Josefina Corihuamán hymyilee tyytyväisenä. Nykyään mies osallistuu kotitöihin. Kasvihuoneelta hän odottaa paljon.

”Satomme tulee olemaan terveellistä, luonnonmukaista, kemikaaleista vapaata ruokaa, joka on hyväksi lapsillemme. Minusta tuntuu, että viimeinkin maani on hyvässä käytössä”, vaimo sanoo.

Maatalous ja kehitysmaat alkuperäiskansatgenderkehitysyhteistyömaatalousruokaympäristöilmastonmuutos Peru Suomen IPS

Lue myös

Ihmisiä ja banaaniterttuja torilla

Nuoria patistetaan maatalouden pariin Nigeriassa – Lawrence Aferen perhe epäili noituutta, kun maatalous kiinnosti öljyalaa enemmän

Nigerialla on valtava haaste sekä väestönsä ruokkimisessa että työllistämisessä. Lawrence Aferen mukaan ratkaisu tilanteeseen on nuorten houkuttelu viljelemään maata. Hänen perustamansa perustama Springboard-yritys yhdistää luomuviljelijöitä sosiaalisen median välityksellä.
Taivaalla lentävä robottilennokki

Droonit auttavat tansanialaisia pienviljelijöitä saamaan rahoitusta

Tansanialaisilla maanviljelijöillä on vaikeuksia saada pankkilainaa, koska heiltä puuttuvat tarvittavat vakuudet, kuten paperit maanomistuksesta. It-yrittäjä Rose Funja keksi ratkaisuksi paikkatietojärjestelmän, johon robottilennokit keräävät tietoja.
Vehnäntähkiä

Tehomaatalous kuristaa perheviljelmiä Argentiinassa

Argentiinassa on noin 250 000 perhetilaa, ja niillä on tärkeä rooli maan ruuantuotannossa. Viime vuosina maassa on suosittu tehomaataloutta, mutta pientiloja on alkanut kiinnostaa luomuviljely.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ahmed Hadji sohvalla Kirkon Ulkomaanavun tiloissa

Ugandalainen Ahmed Hadji selvisi hengissä terrori-iskusta ja ryhtyi ehkäisemään radikalisoitumista – ”Monella ei ole uskonnosta riittävästi tietoa”

Ääriliike al-Shabaab houkuttelee nuoria Ugandassa, jossa on maailman nuorimpiin kuuluva väestö ja vain vähän työpaikkoja. Nuorisojärjestöä johtavan Ahmed Hadjin mukaan nuoret tarvitsevat töitä ja tarkoituksen elämälleen. Valtio näkee nuoret kuitenkin uhkana.
Lasta rokotetaan

Raportti: Joka kymmenes lapsi jää ilman rokotteita – Rokotuskattavuuden kasvu pysähtynyt 2010-luvulla

Maailmassa 20 miljoonaa lasta, valtaosa kaikkein köyhimpiä, jää ilman rokotteiden antamaa suojaa, käy ilmi WHO:n ja Unicefin tuoreesta raportista. Samaan aikaan länsimaissa kasvava rokotevastaisuus on nostanut tuhkarokkotartuntojen määrän ennätyslukemiin Euroopassa.
Nainen maissipellolla

Lohkoketjuteknologia auttaa pienviljelijöitä Jamaikalla – Mahdollistaa lainan saamisen jopa ilman pankkitiliä

Iso osa maailman pienviljelijöistä on kokonaan pankkipalvelujen ulkopuolella. Jamaikalainen startup-yritys hyödyntää lohkoketjuteknologiaa, jonka avulla viljelijät voivat saada mikroluottoja ilman takuita tai edes pankkitiliä.
Riisipelto ylhäältä kuvattuna

Miten maailman nälkä voitetaan?

Nälkäongelman tarkastelu vain tuotannon tai ruuan jakautumisen näkökulmasta ei riitä. Vauraiden maiden pitäisi ajaa oikeudenmukaisempaa ruoka-, kauppa- ja kehityspolitiikkaa ja tukea kestävämpää yhteiskuntakehitystä, kirjoittaa tutkija Ville Lähde.