Uutiset Maatalous ja kehitysmaat

Naiset elvyttävät inkojen vanhaa talkooperinnettä Perun Andeilla

Ilmastonmuutoksen eteneminen on tehnyt Andien karuista olosuhteista entistäkin karumpia. Paropucjion kylässä naiset rakentavat nyt yhdessä aurinkoenergialla toimivia kasvihuoneita, joissa voidaan tuottaa ruokaa ekologisesti.
aiset tekevät ruokaa ulkona kivillä
Maria Magdalena Condori paistaa ruokaa talkooväelle. Töiden jälkeen aina syödään hyvin. (Kuva: Mariela Jara / IPS)

(IPS) -- Perun Andeilla, yli kolmen kilometrin korkeudessa maanviljely ei hevin luonnistu. Maaperä ei ole hedelmällistä ja ilma on kylmää.

Ilmastonmuutoksen eteneminen on tehnyt Andien karuista olosuhteista entistäkin karumpia. Se koettelee erityisesti etäisillä maaseutualueilla eläviä naisia, joiden vastuulla on pienimuotoinen maanviljely ja karjankasvatus. Miehet ovat palkkatöissä kaupungeissa.

”Me kasvatimme maissia, papuja ja perunoita, emmekä muita kasviksia muistaneetkaan”, Maria Magdalena Condori kertoo. ”Täällä halla voi tuhota koko satomme yhdessä yössä, eikä meille jää mitään syötävää”, Condorin naapuri Celia Mamani sanoo.

Mutta nyt tilanne on muuttumassa. Condori elää Andien ylängöllä, Paropucjion kylässä, jonne neljätoista kylän naista saa omat aurinkoenergialla toimivat kasvihuoneensa ja tippukastelujärjestelmänsä. Neljästätoista suunnitellusta kasvihuoneesta kastelujärjestelmineen on nyt valmiina viisi.

Inkoilta periytyvä talkooperinne

Kasvihuoneissa kasvaa luomuvihanneksia omalle perheelle, ja ylijäämästä riittää myytävää toreillekin. Viljelylajikkeita tulee lisää, esimerkiksi tomaatteja, salaatteja ja herneitä.

Kolmas kylän nainen, Rosa Ysabel Mamani esittelee ylpeänä viidenkymmenen neliömetrin laajuista puista rakennelmaa, jonka seiniltä vielä puuttuvat sivuverkot ja katolta suojamuovi, joka sietää äärilämpötiloja, vettä ja rakeita sekä voimakasta ultraviolettisäteilyä.

”Me rakennamme kasvihuoneen valmiiksi yhdessä, ”aynina”, kuten esivanhempamme tekivät”, Mamani selittää. Naiset elvyttävät hiipumassa ollut talkooperinnettä.

”Ayni” on inkoilta periytyvä yhteistyön muoto, jossa yhteisö kokoontuu rakentamaan koteja, istuttamaan kasveja, korjaamaan satoa tai muuta vastaavaa. Työn päätteeksi ja kiitokseksi nautitaan yhteinen, runsas ateria.

Toinen inkoilta peritty yhteistyön muoto on ”minga”, jossa yhteisöt auttavat toisia yhteisöjä. Paropucjion kylänkin kasvihuoneiden rakentamiseen on saatu apua naapurikylistä.

Perulaisia naisia ja miehiä syömässä ulkona vuoristossa
Paropucjion kylän naiset ja miehet nauttivat lounasta saatuaan talkootyönä valmiiksi jälleen yhden kasvihuoneen. (Kuva: Mariela Jara / IPS)

Naiset oppivat puolustamaan oikeuksiaan

Cuzcon ylängön maaseutualueilla kaikkiaan 80 naista hyötyy projektista, jonka myötä heille rakennetaan aurinkokasvihuoneet ja tippukastelujärjestelmät. Rahoitus tulee perulaiselta Flora Tristán Naisten keskus -kansalaisjärjestöltä sekä espanjalaiselta kehitysyhteistyöjärjestöltä.

”Haluamme kohentaa maaseudun naisten elämänlaatua vahvistamalla heidän kykyjään maanviljelyssä. He kääntävät maan, kylvävät siemenet ja korjaavat sadon. Samalla he huolehtivat perheestään sekä takaavat ruoan riittävyyden. Silti heidän oikeuksiaan ei tunnusteta”, Naisten keskuksen maaseudun kehitysohjelmassa mukana oleva sosiologi Elena Villanueva kertoo.

Kehitysohjelma kouluttaa naismaanviljelijöitä, jotta he osaisivat käyttää ekologisia viljelymenetelmiä, jotka säästävät maaperää, vettä ja siemeniä. Samalla he oppivat puolustamaan oikeuksiaan naisina, maanviljelijöinä ja kansalaisina.

Aviomiehen oivallus

Vaikutukset näkyvät myös kotioloissa, ei vain suhteissa viranomaisiin. Honorato Ninantay tunnustaa yllättyneensä, kun tajusi vaimonsa päivittäisen työtaakan.

”Ymmärsin vasta kun hän osallistui työpajaan ja oli poissa kotoa kaksi päivää. Minä työskentelen rakennuksilla ja siinä se, mutta vaimoni, huh... Kun hän oli poissa, minun täytyi noutaa vettä, laittaa ruokaa, ruokkia eläimet, hoitaa maatilaa ja huolehtia sairaasta äidistäni, joka asuu luonamme. En pärjännyt lainkaan”, hän sanoo.

Vaimo Josefina Corihuamán hymyilee tyytyväisenä. Nykyään mies osallistuu kotitöihin. Kasvihuoneelta hän odottaa paljon.

”Satomme tulee olemaan terveellistä, luonnonmukaista, kemikaaleista vapaata ruokaa, joka on hyväksi lapsillemme. Minusta tuntuu, että viimeinkin maani on hyvässä käytössä”, vaimo sanoo.

Maatalous ja kehitysmaat alkuperäiskansatgenderkehitysyhteistyömaatalousruokaympäristöilmastonmuutos Peru Suomen IPS

Lue myös

Vihannesmyyjiä istumassa tuotteidensa ääressä torilla.

Tansaniassa yritetään saada nuoret innostumaan maanviljelyksestä – Nyt pilaantuvat sadot vievät monen innon

Kotimaisen ruuan kysyntä on Tansaniassa kasvussa, mutta esimerkiksi varastointiongelmat ja osaamisen puute saavat monet siirtymään toiselle alalle. Trooppisen maatalouden instituutin Itä-Afrikan johtaja Victor Manyong uskoo, että maataloudessa on nuorille kosolti mahdollisuuksia rahan tekoon.
Kaksi kasvosuojaimin varustautunutta miestä seisoo kanaparven vieressä.

Maailmassa on tarpeeksi ruokaa, mutta koronavirus voi silti aiheuttaa ruokakriisin – Yksi syy ovat huonosti toimivat tuotantoketjut

Koronavirus heikentää ruokaturvaa, koska monella rajoitusten takia työnsä menettäneellä ei ole enää varaa ostaa syötävää. Virus luo kuitenkin myös epäsuorempia uhkia. Joissakin Afrikan maissa satoa on pilaantunut ja siipikarjaa kuollut, kun maat ovat asettaneet tiukkoja liikkumisrajoituksia.
Kaksi ihmistä vedessä riisipellolla.

”Viljelyä ei oikein voi hoitaa etätyönä” – Kovaotteinen koronasulku vaikeuttaa pienviljelijöiden ruuantuotantoa Filippiineillä

Filippiinien maataloutta hallitsevat siirtomaa-ajan perintönä vientiin suuntautuneet suurtilat, joita viljelevät maattomat vuokraviljelijät. Koronarajoitukset estävät sekä viljelyn että ruuan kuljettamisen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies pienen traktorin päällä, toinen traktorin takana.

Väitöstutkimus: Yrittäjyyden avulla voi nousta köyhyydestä, mutta taikakonsti se ei ole – Yrittäjä tarvitsee hyvän idean ja paljon tukea

Marleen Wierenga tutki Aalto-yliopiston väitöskirjassaan intialaisia innovaatioyrittäjiä, joista yksi keksi moottoripyörän moottorilla toimivan traktorin. Yrittäjyys tarjoaa hänen mukaansa paljon mutta ei rajattomasti mahdollisuuksia vähentää köyhyyttä. ”Suurin osa kehitysmaiden yrittäjistä valitsisi mieluummin palkkatyön”, hän sanoo.
Mies puolilähikuvassa mikrofonin takana.

Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”

YK:n väistyvä erityisasiantuntija Philip Alston suomii loppuraportissaan maailman johtajia ”itsensä onnittelemisesta” köyhyyden vastaisessa taistelussa, sillä köyhyyden väheneminen johtuu pitkälti Kiinasta. Myöskään kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta, hän sanoo.
Vaaleansiniset kumihansikkaat tiskialtaan reunalla.

Afrikkalaistaustaiset kotiapulaiset kärsivät ihmiskaupasta Lähi-idässä – Koronaviruksen vuoksi moni on nyt loukussa

Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maissa työskentelee joukoittain afrikkalaisnaisia kotiapulaisina surkeassa asemassa. Heidän oikeuksiensa puolustaminen ei saa jäädä koronaviruksen aiheuttaman globaalin talouskriisin varjoon, kirjoittaa Salaado Qasim.
Kaakaohedelmiä puussa, taka-alalla puita ja pensaita.

Nestlé lopettaa Reilun kaupan KitKat-suklaan valmistuksen – Häviäjinä 27 000 köyhää pienviljelijää, sanoo järjestö

Nestlé siirtyy käyttämään KitKat-suklaan valmistuksessa Rainforest Alliance -sertifioitua suklaata. Muutos tulee huonoon aikaan, sillä sekä koronavirus että ilmastonmuutos vaikeuttavat köyhien kaakaonviljelijöiden elämää jo valmiiksi.
Maskilla ja kypärällä suojautunut ihminen ruiskuttaa nestettä.

Raportti: Koronapandemian kaltaiset taudit yleistyvät, jos luonnon riistoon ei puututa

Zoonoosit eli eläinperäiset taudit tappavat vuosittain kaksi miljoonaa ihmistä. Syynä on muun muassa kestämätön luonnonvarojen käyttö, kertoo YK:n ympäristöohjelma. Se peräänkuuluttaa tieteenalojen välistä yhteistyötä tilanteen ratkaisemiseksi.