Uutiset Maatalous ja kehitysmaat

Naiset elvyttävät inkojen vanhaa talkooperinnettä Perun Andeilla

Ilmastonmuutoksen eteneminen on tehnyt Andien karuista olosuhteista entistäkin karumpia. Paropucjion kylässä naiset rakentavat nyt yhdessä aurinkoenergialla toimivia kasvihuoneita, joissa voidaan tuottaa ruokaa ekologisesti.
aiset tekevät ruokaa ulkona kivillä
Maria Magdalena Condori paistaa ruokaa talkooväelle. Töiden jälkeen aina syödään hyvin. (Kuva: Mariela Jara / IPS)

(IPS) -- Perun Andeilla, yli kolmen kilometrin korkeudessa maanviljely ei hevin luonnistu. Maaperä ei ole hedelmällistä ja ilma on kylmää.

Ilmastonmuutoksen eteneminen on tehnyt Andien karuista olosuhteista entistäkin karumpia. Se koettelee erityisesti etäisillä maaseutualueilla eläviä naisia, joiden vastuulla on pienimuotoinen maanviljely ja karjankasvatus. Miehet ovat palkkatöissä kaupungeissa.

”Me kasvatimme maissia, papuja ja perunoita, emmekä muita kasviksia muistaneetkaan”, Maria Magdalena Condori kertoo. ”Täällä halla voi tuhota koko satomme yhdessä yössä, eikä meille jää mitään syötävää”, Condorin naapuri Celia Mamani sanoo.

Mutta nyt tilanne on muuttumassa. Condori elää Andien ylängöllä, Paropucjion kylässä, jonne neljätoista kylän naista saa omat aurinkoenergialla toimivat kasvihuoneensa ja tippukastelujärjestelmänsä. Neljästätoista suunnitellusta kasvihuoneesta kastelujärjestelmineen on nyt valmiina viisi.

Inkoilta periytyvä talkooperinne

Kasvihuoneissa kasvaa luomuvihanneksia omalle perheelle, ja ylijäämästä riittää myytävää toreillekin. Viljelylajikkeita tulee lisää, esimerkiksi tomaatteja, salaatteja ja herneitä.

Kolmas kylän nainen, Rosa Ysabel Mamani esittelee ylpeänä viidenkymmenen neliömetrin laajuista puista rakennelmaa, jonka seiniltä vielä puuttuvat sivuverkot ja katolta suojamuovi, joka sietää äärilämpötiloja, vettä ja rakeita sekä voimakasta ultraviolettisäteilyä.

”Me rakennamme kasvihuoneen valmiiksi yhdessä, ”aynina”, kuten esivanhempamme tekivät”, Mamani selittää. Naiset elvyttävät hiipumassa ollut talkooperinnettä.

”Ayni” on inkoilta periytyvä yhteistyön muoto, jossa yhteisö kokoontuu rakentamaan koteja, istuttamaan kasveja, korjaamaan satoa tai muuta vastaavaa. Työn päätteeksi ja kiitokseksi nautitaan yhteinen, runsas ateria.

Toinen inkoilta peritty yhteistyön muoto on ”minga”, jossa yhteisöt auttavat toisia yhteisöjä. Paropucjion kylänkin kasvihuoneiden rakentamiseen on saatu apua naapurikylistä.

Perulaisia naisia ja miehiä syömässä ulkona vuoristossa
Paropucjion kylän naiset ja miehet nauttivat lounasta saatuaan talkootyönä valmiiksi jälleen yhden kasvihuoneen. (Kuva: Mariela Jara / IPS)

Naiset oppivat puolustamaan oikeuksiaan

Cuzcon ylängön maaseutualueilla kaikkiaan 80 naista hyötyy projektista, jonka myötä heille rakennetaan aurinkokasvihuoneet ja tippukastelujärjestelmät. Rahoitus tulee perulaiselta Flora Tristán Naisten keskus -kansalaisjärjestöltä sekä espanjalaiselta kehitysyhteistyöjärjestöltä.

”Haluamme kohentaa maaseudun naisten elämänlaatua vahvistamalla heidän kykyjään maanviljelyssä. He kääntävät maan, kylvävät siemenet ja korjaavat sadon. Samalla he huolehtivat perheestään sekä takaavat ruoan riittävyyden. Silti heidän oikeuksiaan ei tunnusteta”, Naisten keskuksen maaseudun kehitysohjelmassa mukana oleva sosiologi Elena Villanueva kertoo.

Kehitysohjelma kouluttaa naismaanviljelijöitä, jotta he osaisivat käyttää ekologisia viljelymenetelmiä, jotka säästävät maaperää, vettä ja siemeniä. Samalla he oppivat puolustamaan oikeuksiaan naisina, maanviljelijöinä ja kansalaisina.

Aviomiehen oivallus

Vaikutukset näkyvät myös kotioloissa, ei vain suhteissa viranomaisiin. Honorato Ninantay tunnustaa yllättyneensä, kun tajusi vaimonsa päivittäisen työtaakan.

”Ymmärsin vasta kun hän osallistui työpajaan ja oli poissa kotoa kaksi päivää. Minä työskentelen rakennuksilla ja siinä se, mutta vaimoni, huh... Kun hän oli poissa, minun täytyi noutaa vettä, laittaa ruokaa, ruokkia eläimet, hoitaa maatilaa ja huolehtia sairaasta äidistäni, joka asuu luonamme. En pärjännyt lainkaan”, hän sanoo.

Vaimo Josefina Corihuamán hymyilee tyytyväisenä. Nykyään mies osallistuu kotitöihin. Kasvihuoneelta hän odottaa paljon.

”Satomme tulee olemaan terveellistä, luonnonmukaista, kemikaaleista vapaata ruokaa, joka on hyväksi lapsillemme. Minusta tuntuu, että viimeinkin maani on hyvässä käytössä”, vaimo sanoo.

Maatalous ja kehitysmaat alkuperäiskansatgenderkehitysyhteistyömaatalousruokaympäristöilmastonmuutos Peru Suomen IPS

Lue myös

Vehnäntähkiä

Tehomaatalous kuristaa perheviljelmiä Argentiinassa

Argentiinassa on noin 250 000 perhetilaa, ja niillä on tärkeä rooli maan ruuantuotannossa. Viime vuosina maassa on suosittu tehomaataloutta, mutta pientiloja on alkanut kiinnostaa luomuviljely.
Mies leikkaa metsässä veitsellä kaakaopuun hedelmää

Belizessä elvytetään tuhoutunutta metsää peltometsäviljelyllä – ”Uudistuksiin taivutaan helpommin, kun ilmastonmuutos tuntuu jokaisen elämässä”

Belizessä aloitettu ympäristöhanke tuo elannon tuhansille ja auttaa sopeutumaan ilmastonmuutokseen. Kulottamisen lopettamisen jälkeen villieläimet ovat palaamassa alueelle, mikä on herättänyt haaveita myös ekomatkailusta.
Maanviljelijöitä pellolla Ghanassa

Ghana tukee pienviljelijöitä ruuantuotannon turvaamiseksi

Ruuantuotannon lisääminen on kohtalonkysymys Ghanassa, jonka lähes 30-miljoonainen väestö kasvaa 2,5 prosentin vuosivauhtia. Maanviljelijöitä tuetaan muun muassa korvaamalla lannoite- ja siemenkuluja.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nora Repo-Saeed

Turvapaikanhakijoiden hätä näkyy neuvontapalveluissa – Auttajat ovat huolissaan oikeusturvasta: ”Suomessa ei kyseenalaisteta riittävästi viranomaisten päätöksiä”

Kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat hakevat apua muun muassa Pakolaisneuvonnasta ja Helsingin monikulttuurisesta päiväkeskus Mosaiikista. Työntekijöiden mukaan viime vuosien lakimuutokset ja huolimattomasti tehdyt päätökset heikentävät turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa.
Teddykarhu

Suomen raportti lapsen oikeuksien sopimuksesta on toista vuotta myöhässä – Järjestöt huolissaan Suomen suhtautumisesta ihmisoikeusvelvoitteisiin

Suomen piti raportoida YK:n lapsen oikeuksien komitealle heinäkuussa 2017, mutta raporttia ei ole vieläkään saatu valmiiksi. Ulkoministeriön mukaan syynä on raporttisuma.
Kaksi miestä työskentelee nahanvärjäysaltailla

Globaali työttömyys on laskenut finanssikriisiä edeltäviin lukuihin, mutta ”työssäkäynti ei aina takaa kunnon elintasoa”, varoittaa Kansainvälinen työjärjestö

Yksi 20 työikäisestä on työttömänä. Työttömyysluvut ovat laskeneet, mutta uudet trendit, kuten teknologia, saattavat uhata työmarkkinoilla viime vuosina saavutettuja edistysaskeleita, varoitetaan uudessa raportissa.
Viisi naista kanoja sylissään

El Salvadorissa etsitään maaseudulta amerikkalaisen unelman korvaajaa

Miljoonat elsalvadorilaiset ovat muuttaneet Yhdysvaltoihin, mutta osa myös joutuu palaamaan takaisin. Uusi hanke kannustaa etsimään elantoa maaseudulta. Yhdysvalloista palanneen Lorena Mejían yhdistys kasvattaa kanoja.

Luetuimmat

Turvapaikanhakijoiden hätä näkyy neuvontapalveluissa – Auttajat ovat huolissaan oikeusturvasta: ”Suomessa ei kyseenalaisteta riittävästi viranomaisten päätöksiä”
Avustusjärjestöt: Syyriassa kuollut lapsia hypotermiaan – Perheet pakenevat taisteluita jalkaisin ja autojen lavoilla
Pula naisista lisää ihmiskauppaa Kiinassa ja Intiassa – Kauppias on usein oma sukulainen
Tutkimus: Monet länsimaisten brändien vaatteet viimeistellään intialaisnaisten kodeissa – Tuntipalkka voi olla vain 13 senttiä
Amnesty: Arabiemiirikunnat ohjaa länsimailta ostamiaan aseita Jemeniin sotarikoksiin syyllistyneille joukoille
Miinanraivaus etenee hitaasti Irakissa – Pelkästään Mosulissa on 7,6 miljoonaa tonnia vaarallista jätettä ja raivaukseen menee 8 vuotta, arvioi YK
Venäjällä ensimmäinen rikostutkinta ”ei-toivottuun” ulkomaiseen järjestöön kuulumisesta
Brasiliassa on murhattu tänä vuonna jo toistasataa naista – Rankaisemattomuus viestii, että väkivalta on sallittua, varoittaa ihmisoikeuskomissio
Raportti kertoo työpaikkakiusaamisesta ja syrjinnästä ihmisokeusjärjestö Amnestyssa – Suomen Amnestyn mukaan työtyytyväisyys hyvällä tolalla
Suomalaisia kaivataan nyt auttajiksi maailman kriisialueille – Lääkärit ilman rajoja perusti toimiston Suomeen