Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Naapurisopu natisee Hispaniolan saarella

Dominikaaninen tasavalta kurittaa köyhiä haitilaissiirtolaisia muun muassa epäämällä oleskelulupia ja tekemällä ratsioita.
Haitissa syntynyt Antonia Abreu on myynyt 40 vuotta kukkia Pikku-Haitiksi kutsutulla alueella Dominikaanisen tasavallan pääkaupungissa Santo Domingossa. (Kuva: Dionny Matos / IPS)

(IPS) -- Haitilaisia naisia on paljon katukauppiaina naapurimaa Dominikaanisen tasavallan pääkaupungissa Santo Domingossa. Suurin osa heistä elää jatkuvassa karkotuksen pelossa.

Dominikaaninen tasavalta sijaitsee Karibialla Hispaniolan saaren itäpäässä ja Haiti sen länsipäässä. Moni on lähtenyt köyhästä ja luonnonmullistusten koettelemasta Haitista etsimään onneaan hieman vauraampaan naapurimaahan.

Kummassakin maassa on noin kymmenen miljoonaa asukasta. Dominikaanien puolella elää lisäksi puolisen miljoonaa siirtolaista, valtaosin Haitista.

Dominikaanit ovat yrittäneet padota muuttovirtaa. Tuorein paperittomien karkotusaalto alkoi viime elokuussa, ja tammikuuhun mennessä oli häädetty lähes 16 000 haitilaista. Yli 100 000 palasi samaan aikaan vapaaehtoisesti.

Kansalaisuus tiukassa

Haitilaiset naiset ovat naapurimaassa erityisen kaltoin kohdeltuja, sanoo Dominikaanilais-haitilaisen naisliikkeen (Mudha) johtaja Lilian Dolis.

Hänen mukaansa haitilaisnaisiin ei aina sovelleta edes perustuslakia, joka takaa maan kansalaisuuden dominikaanimiehen kanssa avioituvalle. Tästä seuraa, että siirtolaisnaisten lapset jäävät isänmaattomiksi.

Tilanne kärjistyi vuonna 2013, kun Dominikaanisen tasavallan perustuslakituomioistuin epäsi maan kansalaisuuden takautuvasti kaikilta vuoden 1929 jälkeen syntyneiltä, joiden vanhemmista vähintään toinen ei ollut dominikaani.

Päätös jätti kymmeniätuhansia haitilaista juurta olevia Dominikaanisen tasavallan asukkaita vaille kansalaisuutta ja nostatti kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt takajaloilleen.

Dominikaaninen tasavalta taipui säätämään erityislain, jonka nojalla maahanmuuttajien lapset saivat anoa kansalaisuutta viime vuoden helmikuuhun asti. Seulan läpäisi lopulta vajaat 9 000 henkeä.

Näkymätöntä työtä

Viime kesänä päättyi myös vuoden jakso, jonka aikana ulkomaalaiset voivat anoa oleskelu- ja työlupaa. Hakijoita oli lähes 300 000, mutta luvat sai lopulta vain muutama sata.

Sen jälkeen poliisi on alkanut ratsata maahanmuuttajia. Paperittomat viedään leireihin rajalle ja karkotetaan Haitiin.

Pikku-Haitiksi kutsutussa pääkaupunki Santo Domingon slummissa elämä kuitenkin jatkuu. Haitilais-dominikaaninen Antonia Abreu on myynyt alueella kukkia 40 vuotta. Hänen mukaansa paperittomat haitilaisnaiset päätyvät katukauppiaiksi, kotiapulaisiksi tai seksityöhön.

"Säällistä työtä tekevät naiset ovat integroituneet yhteiskuntaan ja antavat panoksensa sen hyväksi", hän vakuuttaa.

Mudha-järjestön mukaan haitilaisnaiset saavat niskaansa muukalaisvihaa, rasismia ja sukupuolista syrjintää. Virallisesti he ovat näkymättömiä.

"Kun dominikaaniviranomaiset puhuvat siirtotyöläisistä, he tarkoittavat haitilaisia miehiä, jotka ovat pitäneet täällä pyörät pyörimässä vuosisatoja. Ensin sokerintuotannossa, mutta nyt myös rakennuksilla, kaupassa ja palveluissa", selittää Mudhan Dolis.

Siirtolaisuus ja pakolaisuus siirtolaisuuspolitiikka Dominikaaninen tasavaltaHaiti Suomen IPS

Lue myös

Pakolaisille tarkoitettu teltta, jonka edessä pahvihahmoja

Ani harva pakolainen pääsi viime vuonna uuteen kotimaahan

Maailman maat ottivat viime vuonna UNHCR:n kautta vastaan yli 63 000 pakolaista, jotka saivat pysyvän oleskeluluvan. Uudelleensijoituspaikkaa vailla on kuitenkin noin 1,4 miljoonaa pakolaista.
Kirgisian lippu ja ratsastajapatsas

Kirgisiasta tuli ensimmäinen kansalaisuudettomuuden poistanut maa – YK:n pakolaisjärjestö palkitsi yli 10 000:ta ihmistä auttaneen lakimiehen

Keski-Aasiaan syntyi Neuvostoliiton hajoamisen seurauksena satojen tuhansien ihmisten ryhmä, jolla ei ollut minkään maan kansalaisuutta. Heinäkuussa Kirgisiasta tuli ensimmäinen ongelman ratkaissut maa, osittain lakimies Azizbek Ashurovin ansiosta.
Johannesburgin pilvenpiirtäjiä

Poliitikkojen vihamieliset lausunnot lietsovat ulkomaalaisvastaisia hyökkäyksiä Etelä-Afrikassa

Etelä-Afrikassa on viime aikoina hyökkäilty ulkomaalaisten omistamia yrityksiä vastaan. Tutkijoiden mukaan huomattava osa väestöstä syyttää ulkomaalaisia maan sosiaalisista ja taloudellisista ongelmista.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Mustatukkainen nainen vihreässä paidassa ikkunan edessä

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Suomessa muiden kuin suomeksi tai ruotsiksi kirjoittavien kirjailijoiden on vaikea saada tukea tai näkyvyyttä. Perulaissyntyinen runoilija Roxana Crisólogo perusti Sivuvalo-projektin, joka edistää maahanmuuttajakirjailijoiden asemaa Suomessa. Kuuntele podcast!
Kasvokuvia maalattuna valkoiseen seinään

Jemen pelkää koronavirusepidemiaa – ”Näissä oloissa on mahdotonta alkeellisimmallakaan tavalla suojautua tartunnalta”

Koronaviruksen vaikutusta on verrattu sotaan. Jemeniläisestä näkökulmasta rikkaat maat saavat nyt pienen vilahduksen siitä todellisuudesta, jossa maa on elänyt viimeiset viisi vuotta, kirjoittaa avustusjärjestö Oxfamin humanitaarinen työntekijä Abdul Mohammed.
Koululaisia pulpettien ääressä

Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten

Koulujen sulkeminen vaikuttaa lähes 1,7 miljardin koululaiseen ja opiskelijaan. Koulutuksen lisäksi moni menettää myös kouluateriat.
Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.

Tuoreimmat

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura
Kysely: Jemenin lapset kärsivät peloista ja masennuksesta – Koronavirus luo uusia uhkia
Liialliset sateet uhkaavat Pakistanin viljasatoa – ”Koko vuoden kylvökiertomme on mennyt sekaisin”
Hävikkiruokabisnes tuli jäädäkseen
Adolfo Vera ja Ahmad Hosseini ovat eri sukupolvien maahanmuuttajia Suomessa – ”Silloin juotiin aina kolme kuppia kahvia”
Naisten sukuelinten silpomien taustalla on sukupuolten epätasa-arvo, mutta edes vastustajat eivät aina ymmärrä sitä – Suomalainen väitöstutkimus peräänkuuluttaa juurisyihin puuttumista