Uutiset Myanmarin kehitys

Myös kansainvälinen rikostuomioistuin ryhtyy tutkimaan Myanmarin rohingyoihin kohdistuneita julmuuksia

Myanmar ei ole kansainvälisen rikostuomioistuimen jäsen, mutta tuomioistuin päätti tutkia niitä rikoksia, jotka ovat tapahtuneet Myanmarin ja Bangladeshin rajalla. Aiemmin tällä viikolla Gambia vei Myanmarin YK:n alaisen kansainvälisen tuomioistuimen eteen kansanmurhan vastaisen sopimuksen rikkomisesta.
Myanmarin rohingya-naisia Cox's Bazarin pakolaisleirillä
Myanmarin rohingyat eivät ole päässeet palaamaan koteihinsa vuoden 2p017 väkivallan jälkeen. Kuvassa rohingya-naisia Bangladeshin Cox's Bazarin leirialueella vuonna 2018. (Kuva: Tanvir Murad Topu / World Bank Photo Collection / CC BY-NC-ND 2.0)

Kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC) alkaa tutkia, onko Myanmarin armeija syyllistynyt rikoksiin ihmisyyttä vastaan vainotessaan maan rohingya-vähemmistöä. Päätös tuli vain pari päivää sen jälkeen, kun myös Gambia aloitti oikeustoimet Myanmaria vastaan.

Yli 740 000 rohingyaa on paennut Myanmarin pohjoisosista Bangladeshiin sen jälkeen, kun Myanmarin armeija elokuussa 2017 aloitti operaation rohingyoja vastaan. Armeijan suorittamissa etnisissä puhdistuksissa poltettiin rohingyojen kyliä ja raiskattiin ja tapettiin joukoittain siviilejä.

Muun muassa YK:n tutkintatiimi on aiemmin sanonut että maan sotilasjohdolla oli ”aikomus” kansanmurhaan.

Myanmar ei ole ICC:n jäsen, mutta tuomioistuin ilmoitti eilen päättäneensä aloittaa tutkinnan sillä perusteella, että osa rikoksista on saattanut tapahtua Myanmarin ja Bangladeshin rajalla. Bangladesh on tuomioistuimen jäsen.

ICC:n tiedotteen mukaan raja-alueella on saattanut tapahtua rikoksia ihmisyyttä vastaan, kun ihmisiä on karkotettu, sekä vainoa etnisin tai uskonnollisin perustein. Kansanmurhasyytteitä se ei kuitenkaan tutki.

Päätös on herättänyt kiitosta.

”Tämä päätös on tärkeä askel taistelussa oikeudenmukaisuuden ja vastuullisuuden puolesta Myanmarissa. Se lähettää julmuuksiin syyllistyneille vahvan viestin siitä, että heidän rankaisemattomuuden päivänsä ovat luetut”, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin Itä- ja Kaakkois-Aasian johtaja Nicholas Bequelin.

ICC perustettiin vuonna 2002, ja sen tehtävänä on tutkia kaikkein vakavimpia ihmisoikeusrikkomuksia: rikoksia ihmisyyttä vastaan, sotarikoksia sekä kansanmurhia. Se voi asettaa syytteeseen yksittäisiä ihmisiä ja langettaa näille rangaistuksia.

Tuomioistuimen toimivalta koskee pääasiassa vain sen jäsenmaita, mutta YK:n turvallisuusneuvostolla on valta viedä ICC:n eteen sellaisiakin maita, jotka eivät ole sen jäseniä. Amnestyn mukaan näin pitäisi toimia myös Myanmarin tapauksessa, jotta kaikki mahdolliset rikokset saataisiin tutkittua.

”Se, että turvallisuusneuvosto ei ole tehnyt näin, on tahra sen uskottavuudelle ja velvollisuuksista luopumista”, kritisoi Bequelin.

ICC on eri toimija kuin YK:n alainen kansainvälinen tuomioistuin, joka käsittelee valtioiden välisiä kiistakysymyksiä. Se ei voi valvoa päätöstensä toteutumista. Gambia ilmoitti tällä viikolla vievänsä Myanmarin kansainvälisen tuomioistuimen eteen kansanmurhan vastaisen sopimuksen rikkomisesta.

Myanmarin kehitys ihmisoikeudetlakioikeus ja rikoskonflikti BangladeshMyanmar (Burma)

Lue myös

Maskilla suojautunut mies pitää kädessään kylttiä, jossa lukee We stand with the people of Myanmar: never again to military rule.

Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta

Yli 2 700 ihmistä on pidätetty vallankaappauksen jälkeen. Tunnistetuista pidätetyistä vain pienen osan sijainti on selvillä, kertoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch. Pelkona on, että pidätettyjä kidutetaan tai heidät on tapettu.
Mielenosoittajia lippujen kanssa.

”Aiemmin en ollut kiinnostunut politiikasta, mutta nyt haluan taistella omalla tavallani” – Vallankaappaus synnytti Myanmariin protestiliikkeen, joka uhmaa diktatuuria luovin keinoin

Myanmarilaiset taistelevat sotilasvallankaappausta vastaan paukuttamalla kattiloita, tekemällä taidetta, lakkoilemalla – ja ripustamalla hameita narulle taikauskoisten sotilaiden kiusaksi. Tärkeintä on, että tekee edes jotain, sanoo Maailma.netin haastattelema elokuvaohjaaja Moe. Mielenosoittajat toivovat myös maailman huomaavan Myanmarin hädän.
Myanmarin ja YK:n liput parlamenttitalon edustalla

Suomalaistutkijat vaativat vahvempaa tukea Myanmarin kansalaisyhteiskunnalle ”eurosentrisen järkeilyn” sijasta

Suomalaistutkijoiden mukaan EU:n pitää tuomita Myanmarin vallankaappaus selkeämmin ja asettaa maalle pakotteita, ei ryhtyä dialogiin vallan kaapanneen sotilasjuntan kanssa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Miesten kuvia sisältävä juliste talon seinässä.

Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”

Rajapaksan veljekset nousivat Sri Lankassa valtaan lyhyen tauon jälkeen vuonna 2019. Presidentin valtaoikeuksia on lisätty, maan johtoon nimetty armeijan henkilökuntaa ja toisinajattelijoita on pidätetty. ”Hallitus yrittää käyttää kaikkia keinoja, jotta kansalaisyhteiskunta ei voisi tehdä mitään merkityksellistä”, kertoo Maailma.netin haastattelema ihmisoikeusaktivisti.
Nainen kovaäänisen ja esitteen kanssa.

Koronan talousvaikutukset ja konfliktit ovat nostaneet ruuan hinnan pilviin Keski- ja Länsi-Afrikassa – Nälkäisten määrä uhkaa nousta yli 31 miljoonaan

Esimerkiksi Sierra Leonessa riisin hinta on 60–70 prosenttia korkeammalla viiden vuoden keskiarvoon verrattuna. Ruoka-apu saattaa olla ainoa toivo, varoittaa YK:n ruokaohjelma.
Mies seisoo veneessä ja meloo joella.

Kuubassa pelastetaan rannikon ekosysteemejä ennallistamalla

Kuubassa kunnnostetaan kosteikkoja, mangroveja ja muita rannikkoalueita uusin opein. Tavoitteena on ehkäistä muun muassa eroosiota, tulvia ja suolaantumista – kaikki kasvavia uhkia etelän köyhissä saarivaltioissa.
Mies mikrofoni kädessä, taustalla Yhdysvaltain lippu.

Yhdysvallat jatkaa asekauppaa Jemenissä sotivan Arabiemiirikuntien kanssa – Riskinä osallisuus ihmisoikeusloukkauksiin, varoittaa järjestö

Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin hallinto jäädytti asekaupat Saudi-Arabian ja Arabiemiirikuntien kanssa tammikuussa. Ainakin kaupat Arabiemiirikuntien kanssa ovat nyt toteutumassa.
Mies suuren vesisäiliön vieressä.

Yksi ratkaisu vesipulaan: Meksikon pääkaupungissa asennetaan sadeveden keruujärjestelmiä

Mexico City on hyvää vauhtia matkalla tilanteeseen, jossa vettä ei riitä kaikille kaupungin 21 miljoonalle asukkaalle. Viime vuosina valtion tukiohjelman avulla on kuitenkin asennettu yli 20 000 sadeveden keräysjärjestelmää veden vähyydestä kärsiviin kaupunginosiin. Se lievittää paineita mutta ei ratkaise ongelmaa kokonaan.

Luetuimmat

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Turkulainen Ali Reza Heidari sai Suomesta oleskeluluvan – Lähes 30 000 ihmistä vedonnut käännytystä vastaan
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
YK-raportti: Naisten kehollinen itsemääräämisoikeus ei toteudu – Miljoonat eivät saa päättää seksistä tai voi käyttää ehkäisyä