Uutiset Myanmarin kehitys

Myös kansainvälinen rikostuomioistuin ryhtyy tutkimaan Myanmarin rohingyoihin kohdistuneita julmuuksia

Myanmar ei ole kansainvälisen rikostuomioistuimen jäsen, mutta tuomioistuin päätti tutkia niitä rikoksia, jotka ovat tapahtuneet Myanmarin ja Bangladeshin rajalla. Aiemmin tällä viikolla Gambia vei Myanmarin YK:n alaisen kansainvälisen tuomioistuimen eteen kansanmurhan vastaisen sopimuksen rikkomisesta.
Myanmarin rohingya-naisia Cox's Bazarin pakolaisleirillä
Myanmarin rohingyat eivät ole päässeet palaamaan koteihinsa vuoden 2p017 väkivallan jälkeen. Kuvassa rohingya-naisia Bangladeshin Cox's Bazarin leirialueella vuonna 2018. (Kuva: Tanvir Murad Topu / World Bank Photo Collection / CC BY-NC-ND 2.0)

Kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC) alkaa tutkia, onko Myanmarin armeija syyllistynyt rikoksiin ihmisyyttä vastaan vainotessaan maan rohingya-vähemmistöä. Päätös tuli vain pari päivää sen jälkeen, kun myös Gambia aloitti oikeustoimet Myanmaria vastaan.

Yli 740 000 rohingyaa on paennut Myanmarin pohjoisosista Bangladeshiin sen jälkeen, kun Myanmarin armeija elokuussa 2017 aloitti operaation rohingyoja vastaan. Armeijan suorittamissa etnisissä puhdistuksissa poltettiin rohingyojen kyliä ja raiskattiin ja tapettiin joukoittain siviilejä.

Muun muassa YK:n tutkintatiimi on aiemmin sanonut että maan sotilasjohdolla oli ”aikomus” kansanmurhaan.

Myanmar ei ole ICC:n jäsen, mutta tuomioistuin ilmoitti eilen päättäneensä aloittaa tutkinnan sillä perusteella, että osa rikoksista on saattanut tapahtua Myanmarin ja Bangladeshin rajalla. Bangladesh on tuomioistuimen jäsen.

ICC:n tiedotteen mukaan raja-alueella on saattanut tapahtua rikoksia ihmisyyttä vastaan, kun ihmisiä on karkotettu, sekä vainoa etnisin tai uskonnollisin perustein. Kansanmurhasyytteitä se ei kuitenkaan tutki.

Päätös on herättänyt kiitosta.

”Tämä päätös on tärkeä askel taistelussa oikeudenmukaisuuden ja vastuullisuuden puolesta Myanmarissa. Se lähettää julmuuksiin syyllistyneille vahvan viestin siitä, että heidän rankaisemattomuuden päivänsä ovat luetut”, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin Itä- ja Kaakkois-Aasian johtaja Nicholas Bequelin.

ICC perustettiin vuonna 2002, ja sen tehtävänä on tutkia kaikkein vakavimpia ihmisoikeusrikkomuksia: rikoksia ihmisyyttä vastaan, sotarikoksia sekä kansanmurhia. Se voi asettaa syytteeseen yksittäisiä ihmisiä ja langettaa näille rangaistuksia.

Tuomioistuimen toimivalta koskee pääasiassa vain sen jäsenmaita, mutta YK:n turvallisuusneuvostolla on valta viedä ICC:n eteen sellaisiakin maita, jotka eivät ole sen jäseniä. Amnestyn mukaan näin pitäisi toimia myös Myanmarin tapauksessa, jotta kaikki mahdolliset rikokset saataisiin tutkittua.

”Se, että turvallisuusneuvosto ei ole tehnyt näin, on tahra sen uskottavuudelle ja velvollisuuksista luopumista”, kritisoi Bequelin.

ICC on eri toimija kuin YK:n alainen kansainvälinen tuomioistuin, joka käsittelee valtioiden välisiä kiistakysymyksiä. Se ei voi valvoa päätöstensä toteutumista. Gambia ilmoitti tällä viikolla vievänsä Myanmarin kansainvälisen tuomioistuimen eteen kansanmurhan vastaisen sopimuksen rikkomisesta.

Myanmarin kehitys ihmisoikeudetlakioikeus ja rikoskonflikti BangladeshBurma, Myanmar

Lue myös

Lapsia lammikossa sateenvarjojen kanssa

Bangladeshiin paenneet rohingya-lapset pääsevät 2,5 vuoden odotuksen jälkeen kouluun

Bangladesh on aiemmin kieltänyt maahan paenneilta rohingya-pakolaisilta koulutuksen, koska se on pelännyt näiden jäävän maahan. Uusi pilottihanke tavoittaa 10 000 koululaista.
Kansainvälisen tuomioistuimen rakennus Haagissa Hollannissa

Gambia vei Myanmarin kansainväliseen oikeuteen rohingyojen kansanmurhasta

Vastikään diktatuurista päässyt Gambia syyttää Myanmaria rohingyojen kansanmurhasta. Kansainvälisellä tuomioistuimella ei ole valtuuksia valvoa päätöksensä toteuttamista, mutta tuomio tahraisi Myanmarin kansainvälistä mainetta.
Pakolaisleirin rakennuksia ja ihmisiä

Kansanmurhaa paenneet Myanmarin rohingyat elävät puun ja kuoren välissä – Yli miljoona ihmistä odottaa Bangladeshin pakolaisleireillä paluuta kotiin

Maailman suurimmaksi kutsutulla Kutupalongin pakolaisleirillä Bangladeshissa odotetaan, että alueelle kaksi vuotta sitten sankoin joukoin paenneiden rohingyojen tilanne ratkeaisi. ”Miksi kansainvälinen yhteisö ei sano Myanmarille, että rohingyoilla on oikeus palata?” kysyy paikallisen ihmisoikeusjärjestön johtaja Khushi Kabir.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Nainen puolilähikuvassa piikkilangalla varustetun betoniaidan edessä.

Siviilikriisinhallinta tukee konfliktista toipuvia maita vankemman tulevaisuuden rakentamisessa

Sisäministeriön alaisuudessa toimiva Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle. Koulutusasiantuntija Sari Rautarinta on ollut komennuksella Sudanissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. Työ on pitkäjänteistä, ja sen merkitys on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, hän sanoo.
Nainen puolilähikuvassa mainoksen edessä.

”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään

Keniassa naisyrittäjät kärsivät luotonsaantivaikeuksista ja vähättelystä. Irene Omari omistaa yhden Kisumun suurimmista brändäysyhtiöistä. Koronan vuoksi bisneksellä menee nyt huonommin kuin koskaan. Vaikeuksia on kuitenkin ollut jo aiemmin. ”Naisen on hyvin vaikea vetää yritystä. Aluksi en edes saanut luottoa”, hän kertoo.
Mies puolilähikuvassa mikrofonin takana.

Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”

YK:n väistyvä erityisasiantuntija Philip Alston suomii loppuraportissaan maailman johtajia ”itsensä onnittelemisesta” köyhyyden vastaisessa taistelussa, sillä köyhyyden väheneminen johtuu pitkälti Kiinasta. Myöskään kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta, hän sanoo.