Uutiset Myanmarin kehitys

Myös kansainvälinen rikostuomioistuin ryhtyy tutkimaan Myanmarin rohingyoihin kohdistuneita julmuuksia

Myanmar ei ole kansainvälisen rikostuomioistuimen jäsen, mutta tuomioistuin päätti tutkia niitä rikoksia, jotka ovat tapahtuneet Myanmarin ja Bangladeshin rajalla. Aiemmin tällä viikolla Gambia vei Myanmarin YK:n alaisen kansainvälisen tuomioistuimen eteen kansanmurhan vastaisen sopimuksen rikkomisesta.
Myanmarin rohingya-naisia Cox's Bazarin pakolaisleirillä
Myanmarin rohingyat eivät ole päässeet palaamaan koteihinsa vuoden 2p017 väkivallan jälkeen. Kuvassa rohingya-naisia Bangladeshin Cox's Bazarin leirialueella vuonna 2018. (Kuva: Tanvir Murad Topu / World Bank Photo Collection / CC BY-NC-ND 2.0)

Kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC) alkaa tutkia, onko Myanmarin armeija syyllistynyt rikoksiin ihmisyyttä vastaan vainotessaan maan rohingya-vähemmistöä. Päätös tuli vain pari päivää sen jälkeen, kun myös Gambia aloitti oikeustoimet Myanmaria vastaan.

Yli 740 000 rohingyaa on paennut Myanmarin pohjoisosista Bangladeshiin sen jälkeen, kun Myanmarin armeija elokuussa 2017 aloitti operaation rohingyoja vastaan. Armeijan suorittamissa etnisissä puhdistuksissa poltettiin rohingyojen kyliä ja raiskattiin ja tapettiin joukoittain siviilejä.

Muun muassa YK:n tutkintatiimi on aiemmin sanonut että maan sotilasjohdolla oli ”aikomus” kansanmurhaan.

Myanmar ei ole ICC:n jäsen, mutta tuomioistuin ilmoitti eilen päättäneensä aloittaa tutkinnan sillä perusteella, että osa rikoksista on saattanut tapahtua Myanmarin ja Bangladeshin rajalla. Bangladesh on tuomioistuimen jäsen.

ICC:n tiedotteen mukaan raja-alueella on saattanut tapahtua rikoksia ihmisyyttä vastaan, kun ihmisiä on karkotettu, sekä vainoa etnisin tai uskonnollisin perustein. Kansanmurhasyytteitä se ei kuitenkaan tutki.

Päätös on herättänyt kiitosta.

”Tämä päätös on tärkeä askel taistelussa oikeudenmukaisuuden ja vastuullisuuden puolesta Myanmarissa. Se lähettää julmuuksiin syyllistyneille vahvan viestin siitä, että heidän rankaisemattomuuden päivänsä ovat luetut”, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin Itä- ja Kaakkois-Aasian johtaja Nicholas Bequelin.

ICC perustettiin vuonna 2002, ja sen tehtävänä on tutkia kaikkein vakavimpia ihmisoikeusrikkomuksia: rikoksia ihmisyyttä vastaan, sotarikoksia sekä kansanmurhia. Se voi asettaa syytteeseen yksittäisiä ihmisiä ja langettaa näille rangaistuksia.

Tuomioistuimen toimivalta koskee pääasiassa vain sen jäsenmaita, mutta YK:n turvallisuusneuvostolla on valta viedä ICC:n eteen sellaisiakin maita, jotka eivät ole sen jäseniä. Amnestyn mukaan näin pitäisi toimia myös Myanmarin tapauksessa, jotta kaikki mahdolliset rikokset saataisiin tutkittua.

”Se, että turvallisuusneuvosto ei ole tehnyt näin, on tahra sen uskottavuudelle ja velvollisuuksista luopumista”, kritisoi Bequelin.

ICC on eri toimija kuin YK:n alainen kansainvälinen tuomioistuin, joka käsittelee valtioiden välisiä kiistakysymyksiä. Se ei voi valvoa päätöstensä toteutumista. Gambia ilmoitti tällä viikolla vievänsä Myanmarin kansainvälisen tuomioistuimen eteen kansanmurhan vastaisen sopimuksen rikkomisesta.

Myanmarin kehitys ihmisoikeudetlakioikeus ja rikoskonflikti BangladeshBurma, Myanmar

Lue myös

Kansainvälisen tuomioistuimen rakennus Haagissa Hollannissa

Gambia vei Myanmarin kansainväliseen oikeuteen rohingyojen kansanmurhasta

Vastikään diktatuurista päässyt Gambia syyttää Myanmaria rohingyojen kansanmurhasta. Kansainvälisellä tuomioistuimella ei ole valtuuksia valvoa päätöksensä toteuttamista, mutta tuomio tahraisi Myanmarin kansainvälistä mainetta.
Pakolaisleirin rakennuksia ja ihmisiä

Kansanmurhaa paenneet Myanmarin rohingyat elävät puun ja kuoren välissä – Yli miljoona ihmistä odottaa Bangladeshin pakolaisleireillä paluuta kotiin

Maailman suurimmaksi kutsutulla Kutupalongin pakolaisleirillä Bangladeshissa odotetaan, että alueelle kaksi vuotta sitten sankoin joukoin paenneiden rohingyojen tilanne ratkeaisi. ”Miksi kansainvälinen yhteisö ei sano Myanmarille, että rohingyoilla on oikeus palata?” kysyy paikallisen ihmisoikeusjärjestön johtaja Khushi Kabir.
Nainen kaksi lasta sylissään kahlaa vedessä

Myanmarista paenneet rohingyat elävät välitilassa

YK:n ja Oxfamin raporttien mukaan vaino uhkaa yhä Bangladeshiin paenneita rohingya-pakolaisia, joita suunnitellaan palautettavaksi Myanmariin. YK-asiantuntijan mukaan palauttaminen Myanmariin altistaisi heidät ”liki apartheid-laeille”.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Kaksi hymyilevää miestä vierekkäin

Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa

”Puskutraktoriksi” kutsuttu Tansanian presidentti sulkee medioita, irtisanoo julkisesti virkamiehiä ja ahdistelee kriitikoitaan. Länsimaat ja ihmisoikeusjärjestöt ovat huolissaan, mutta maan sisältä kuuluu toisenlaisiakin ääniä. Toimittaja Gasirigwa Mwitan mielestä Tansaniaa ei pitäisi arvostella samalla mittapuulla kuin länsimaita.
Nainen järven rannalla

Ilmastovirtahepo seisoo olohuoneessamme – Miten ahdistuksen kanssa voi tulla toimeen?

Suomessa on jo saatavilla apua ilmastonmuutoksen aiheuttamaan ahdistukseen. Taiteilija ja tutkija Henna Lainisen työpajoissa puretaan tunteita muun muassa kirjoittamalla kirjeitä tulevaisuuteen. ”Monissa osallistujissa on herännyt myös halu tehdä enemmän ympäristön puolesta”, hän kertoo.
Kaksi naista tulvavedessä

Bangladeshin ilmastopakolaiset sopeutuvat uuteen pakon edessä – Uudet viljelymenetelmät auttavat sään ääri-ilmiöitä paenneita

Bangladeshilaisen Ruma Begumin perhe joutui muuttamaan jokiuoman eroosion ja viljelysmaan suolapitoisuuden takia. Aluksi vanhat ongelmat jatkuivat, mutta muun muassa uusi kelluva kasvatus on auttanut elinkeinojen monipuolistamisessa.
Sormet näyttämässä rauhanmerkkiä, oksa

Sadankomitean rauhanpalkinto toimittaja Antti Kuroselle – ”Sodissa tavalliset ihmiset häviävät aina”

Ylen pitkän linjan ulkomaantoimittaja on tehnyt reportaaseja muun muassa Al-Holin pakolaisleiriltä. Sadankomitea haluaa palkinnolla nostaa esiin median roolia rauhantyössä.
Maissipelto

Zimbabwen ruokakriisi pahin vuosikymmeneen – Puolet väestöstä vaarassa

Talousongelmat ja sään ääri-ilmiöt ovat ajaneet Zimbabwen vakavaan ruokapulaan. ”Suurin osa tapaamistani lapsista oli pienikasvuisia ja alipainoisia”, kertoi YK:n erityisraportoija Hilal Elver vierailunsa jälkeen.