Uutiset Myanmarin kehitys

Myanmarista paenneet rohingyat elävät välitilassa

YK:n ja Oxfamin raporttien mukaan vaino uhkaa yhä Bangladeshiin paenneita rohingya-pakolaisia, joita suunnitellaan palautettavaksi Myanmariin. YK-asiantuntijan mukaan palauttaminen Myanmariin altistaisi heidät ”liki apartheid-laeille”.
Nainen kaksi lasta sylissään kahlaa vedessä
Rohigyat nousevat maihin Bangladeshin Teknafin Shahparir Dipissä, kolmastoista syyskuuta 2017. (Kuva: IPS)

(IPS) -- Elokuun 25. päivä tuli kuluneeksi kaksi vuotta siitä, kun myanmarilaisen rohingya-kansan jäsenten maastapako alkoi. Vuosipäivän vuoksi YK ja Oxfam julkaisivat raportit rohingyoiden nykytilanteesta, jota voi luonnehtia lähes toivottomaksi.

Kaksi vuotta sitten Myanmarin armeija aloitti Rakhinen osavaltiossa hyökkäyksen, jota Myanmarin hallitus väittää vain reaktioksi islamilaisten rohingya-militanttien hyökkäyksiin. Armeija syyllistyi joukkomurhiin sekä satojen naisten ja tyttöjen joukkoraiskauksiin, joilla tähdättiin kansanryhmän tuhoamiseen.

Yli 700 000 rohingyaa on pakolaisina Bangladeshissa. Myanmarissa heitä on jäljellä puolisen miljoonaa rohingyaa, joista lähes 130 000 on suljettu hallituksen ylläpitämiin säilytyskeskuksiin, käytännössä keskitysleireihin.

YK:n tutkijoita ei ole leireihin päästetty, joten raportin tiedot on kerätty pakolaisleireiltä Bangladeshissa, Malesiassa ja Thaimaassa sekä haastattelemalla humanitaarisen työn tekijöitä, yliopistoväkeä ja tutkijoita.

Loputon välitila

”Rohingyat tuntevat olevansa välitilassa, jolle ei ole loppua näkyvissä. Heidän elämänsä on pelkkää hengissä pysyttelemistä”, Oxfamin rohingya-asiantuntija Elizabeth Hallinan sanoo.

Myanmar on tarjoutunut ottamaan pakolaiset takaisin, mutta ensimmäinen yritys viime vuonna epäonnistui. Elokuun lopulla Bangladesh ja YK:n pakolaistoimisto julkistivat suunnitelman arvioida noin 3 500 pakolaisen paluuhalun.

Monet kieltäytyvät paluusta, koska pelkäävät väkivallan jatkuvan. YK:n asiantuntija Radhika Coomaraswamy sanookin, että vaino uhkaa edelleen palaavia pakolaisia. Paluu merkitsisi monelle myös paluuta kylään, jonka armeija on jyrännyt niin maan tasalle, ettei puutakaan ole jäänyt pystyyn.

Pieni toivon ikkuna

Coomaraswamyn mukaan rohingya-pakolaisten palauttaminen Myanmariin altistaisi heidät ”liki-apartheid-laeille”, joiden mukaan esimerkiksi buddhalaisen naisen ja jotakin muuta uskontoa tunnustavan miehen avioliitto vaatii hallituksen hyväksynnän.

”Mihin me oikein lähettäisimme heidät? Meidän täytyy saada jonkinlaisia vakuuksia, että heille myönnetään kansalaisuus. Se antaisi rohingyoille samat oikeudet kuin muillekin”, Coomaraswamy sanoo. ”Ei ole kyse vain fyysisestä turvallisuudesta, vaan siitä tosiasiasta, ettei ihmisiä pitäisi pakottaa elämään sellaisissa oloissa kuin Rakhinen pakolaisleirit.”

Hänen mukaansa on avautunut pieni toivon ikkuna, että kansanmurhaan syyllistyneet saataisiin kansainvälisen oikeuden eteen. YK:n tutkimusryhmä on kerännyt uutta todistusaineistoa syyllisiksi epäillyistä ja lisännyt heidän nimensä salaiselle listalle, joka luovutetaan YK:n ihmisoikeusjohtajalle Michelle Bacheletille.

Myanmarin kehitys ihmisoikeudetpakolaisetsiirtolaisuus BangladeshBurma, Myanmar Suomen IPS

Lue myös

Maskilla suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

Bangladeshin rohingyaleireillä on syntynyt lähes 76 000 vauvaa – Kolmen vuoden jälkeen pakolaiset odottavat edelleen kotiinpaluuta

Myanmarista paenneet rohingyat odottavat yhä Bangladeshin täyteen ahdetuilla pakolaisleireillä paluuta kotiin. ”Yhdenkään lapsen ei tulisi syntyä suljetussa leirissä, erillään muista lapsista, vain koska he sattuvat kuulumaan tiettyyn etniseen tai uskonnolliseen yhteisöön”, kritisoi Pelastakaa Lasten edustaja Mark Pierce.
Lapsia lammikossa sateenvarjojen kanssa

Bangladeshiin paenneet rohingya-lapset pääsevät 2,5 vuoden odotuksen jälkeen kouluun

Bangladesh on aiemmin kieltänyt maahan paenneilta rohingya-pakolaisilta koulutuksen, koska se on pelännyt näiden jäävän maahan. Uusi pilottihanke tavoittaa 10 000 koululaista.
Myanmarin rohingya-naisia Cox's Bazarin pakolaisleirillä

Myös kansainvälinen rikostuomioistuin ryhtyy tutkimaan Myanmarin rohingyoihin kohdistuneita julmuuksia

Myanmar ei ole kansainvälisen rikostuomioistuimen jäsen, mutta tuomioistuin päätti tutkia niitä rikoksia, jotka ovat tapahtuneet Myanmarin ja Bangladeshin rajalla. Aiemmin tällä viikolla Gambia vei Myanmarin YK:n alaisen kansainvälisen tuomioistuimen eteen kansanmurhan vastaisen sopimuksen rikkomisesta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tuhoutuneita rakennuksia ja pölyä.

Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Jälleenrakennus edistyy hitaasti Beirutissa kaksi ja puoli kuukautta ammoniumnitraattilastin räjähdyksen jälkeen. Ihmisiä on päässyt muuttamaan takaisin koteihinsa, mutta tulevaisuus on epävarma. Nyt mielialat ovat synkät, kertovat paikalliset avustustyöntekijät.
Autoja ja mopoja kadulla.

Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan

Sosiaalisessa mediassa kiertävä julma raiskausvideo on saanut bangladeshilaiset viime viikkoina kaduille vaatimaan puuttumista seksuaalirikollisuuteen. Kuolemanrangaistus on helppo ratkaisu – oikeusjärjestelmän uudistaminen vaatii enemmän työtä, toteaa Human Rights Watchin asiantuntija Meenakshi Ganguly.
Kuivuneita kuusia alhaaltapäin kuvattuna.

Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista

Maailman maat elvyttävät talouksiaan valtavilla summilla koronan vuoksi. Jos rahaa suunnattaisiin myös ilmastotoimiin, saavutettaisiin win win -tilanne, sanovat tutkijat.
Kokoussali ja mies puhumassa kahdella näytöllä.

Sahelin humanitaarinen kriisi syvenee – Osissa Burkina Fasoa ollaan ”askeleen päässä nälänhädästä”, varoittaa WFP

Avunantajat keräsivät 1,4 miljardin euron avustuspotin Keski-Sahelin maihin. Pakolaisten määrä on yli 20-kertaistunut alueella vain muutamassa vuodessa.
Vuoria meren takana.

Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä

Korona on aiheuttanut taloustaantuman, josta selviytyäkseen osa Tyynenmeren saarten kaupunkilaisista on ryhtynyt kalastamaan. Konflikteilta ei ole vältytty, kun osa kalastaa suojeltuja lajeja tai menee väärille apajille.

Tuoreimmat

Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan
Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Sahelin humanitaarinen kriisi syvenee – Osissa Burkina Fasoa ollaan ”askeleen päässä nälänhädästä”, varoittaa WFP
Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä
Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin tällä viikolla Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”
Vuoden YK:n ystävä -tunnustus professori Eeva Furmanille
Maailman ruokaohjelma vertaili ruuan hintaa Etelä-Sudanista Yhdysvaltoihin – Pahimmillaan perusruoka-annos maksaa 186 prosenttia palkasta
Koronavirus lisännyt rajusti lasten humanitaarisen avun tarvetta Länsi-Afrikassa – Mauritaniassa ruoka-avun tarve on nelinkertaistunut
Intian vertaisvalistajat auttavat pakkotyön uhreja, jotka voivat olla jopa sukupolvien mittaisessa velkavankeudessa

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”
Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet jyrkästi 20 vuoden aikana, ja suurin selitys on ilmasto, sanoo tuore YK-raportti
Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin tällä viikolla Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”