Uutiset Myanmarin kehitys

Myanmarista paenneet rohingyat elävät välitilassa

YK:n ja Oxfamin raporttien mukaan vaino uhkaa yhä Bangladeshiin paenneita rohingya-pakolaisia, joita suunnitellaan palautettavaksi Myanmariin. YK-asiantuntijan mukaan palauttaminen Myanmariin altistaisi heidät ”liki apartheid-laeille”.
Nainen kaksi lasta sylissään kahlaa vedessä
Rohigyat nousevat maihin Bangladeshin Teknafin Shahparir Dipissä, kolmastoista syyskuuta 2017. (Kuva: IPS)

(IPS) -- Elokuun 25. päivä tuli kuluneeksi kaksi vuotta siitä, kun myanmarilaisen rohingya-kansan jäsenten maastapako alkoi. Vuosipäivän vuoksi YK ja Oxfam julkaisivat raportit rohingyoiden nykytilanteesta, jota voi luonnehtia lähes toivottomaksi.

Kaksi vuotta sitten Myanmarin armeija aloitti Rakhinen osavaltiossa hyökkäyksen, jota Myanmarin hallitus väittää vain reaktioksi islamilaisten rohingya-militanttien hyökkäyksiin. Armeija syyllistyi joukkomurhiin sekä satojen naisten ja tyttöjen joukkoraiskauksiin, joilla tähdättiin kansanryhmän tuhoamiseen.

Yli 700 000 rohingyaa on pakolaisina Bangladeshissa. Myanmarissa heitä on jäljellä puolisen miljoonaa rohingyaa, joista lähes 130 000 on suljettu hallituksen ylläpitämiin säilytyskeskuksiin, käytännössä keskitysleireihin.

YK:n tutkijoita ei ole leireihin päästetty, joten raportin tiedot on kerätty pakolaisleireiltä Bangladeshissa, Malesiassa ja Thaimaassa sekä haastattelemalla humanitaarisen työn tekijöitä, yliopistoväkeä ja tutkijoita.

Loputon välitila

”Rohingyat tuntevat olevansa välitilassa, jolle ei ole loppua näkyvissä. Heidän elämänsä on pelkkää hengissä pysyttelemistä”, Oxfamin rohingya-asiantuntija Elizabeth Hallinan sanoo.

Myanmar on tarjoutunut ottamaan pakolaiset takaisin, mutta ensimmäinen yritys viime vuonna epäonnistui. Elokuun lopulla Bangladesh ja YK:n pakolaistoimisto julkistivat suunnitelman arvioida noin 3 500 pakolaisen paluuhalun.

Monet kieltäytyvät paluusta, koska pelkäävät väkivallan jatkuvan. YK:n asiantuntija Radhika Coomaraswamy sanookin, että vaino uhkaa edelleen palaavia pakolaisia. Paluu merkitsisi monelle myös paluuta kylään, jonka armeija on jyrännyt niin maan tasalle, ettei puutakaan ole jäänyt pystyyn.

Pieni toivon ikkuna

Coomaraswamyn mukaan rohingya-pakolaisten palauttaminen Myanmariin altistaisi heidät ”liki-apartheid-laeille”, joiden mukaan esimerkiksi buddhalaisen naisen ja jotakin muuta uskontoa tunnustavan miehen avioliitto vaatii hallituksen hyväksynnän.

”Mihin me oikein lähettäisimme heidät? Meidän täytyy saada jonkinlaisia vakuuksia, että heille myönnetään kansalaisuus. Se antaisi rohingyoille samat oikeudet kuin muillekin”, Coomaraswamy sanoo. ”Ei ole kyse vain fyysisestä turvallisuudesta, vaan siitä tosiasiasta, ettei ihmisiä pitäisi pakottaa elämään sellaisissa oloissa kuin Rakhinen pakolaisleirit.”

Hänen mukaansa on avautunut pieni toivon ikkuna, että kansanmurhaan syyllistyneet saataisiin kansainvälisen oikeuden eteen. YK:n tutkimusryhmä on kerännyt uutta todistusaineistoa syyllisiksi epäillyistä ja lisännyt heidän nimensä salaiselle listalle, joka luovutetaan YK:n ihmisoikeusjohtajalle Michelle Bacheletille.

Myanmarin kehitys ihmisoikeudetpakolaisetsiirtolaisuus BangladeshBurma, Myanmar Suomen IPS

Lue myös

Myanmarin rohingya-naisia Cox's Bazarin pakolaisleirillä

Myös kansainvälinen rikostuomioistuin ryhtyy tutkimaan Myanmarin rohingyoihin kohdistuneita julmuuksia

Myanmar ei ole kansainvälisen rikostuomioistuimen jäsen, mutta tuomioistuin päätti tutkia niitä rikoksia, jotka ovat tapahtuneet Myanmarin ja Bangladeshin rajalla. Aiemmin tällä viikolla Gambia vei Myanmarin YK:n alaisen kansainvälisen tuomioistuimen eteen kansanmurhan vastaisen sopimuksen rikkomisesta.
Kansainvälisen tuomioistuimen rakennus Haagissa Hollannissa

Gambia vei Myanmarin kansainväliseen oikeuteen rohingyojen kansanmurhasta

Vastikään diktatuurista päässyt Gambia syyttää Myanmaria rohingyojen kansanmurhasta. Kansainvälisellä tuomioistuimella ei ole valtuuksia valvoa päätöksensä toteuttamista, mutta tuomio tahraisi Myanmarin kansainvälistä mainetta.
Pakolaisleirin rakennuksia ja ihmisiä

Kansanmurhaa paenneet Myanmarin rohingyat elävät puun ja kuoren välissä – Yli miljoona ihmistä odottaa Bangladeshin pakolaisleireillä paluuta kotiin

Maailman suurimmaksi kutsutulla Kutupalongin pakolaisleirillä Bangladeshissa odotetaan, että alueelle kaksi vuotta sitten sankoin joukoin paenneiden rohingyojen tilanne ratkeaisi. ”Miksi kansainvälinen yhteisö ei sano Myanmarille, että rohingyoilla on oikeus palata?” kysyy paikallisen ihmisoikeusjärjestön johtaja Khushi Kabir.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies palestiinalaishuivi olkapäillään

Suomessa vieraileva Gazan mielenosoitusten alullepanija kiittelee Anna Kontulaa ja painottaa väkivallattomuutta – ”Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää vastaan”

Ahmed Abu Artema sai liikkeelle gazalaisten suurmielenosoitukset, joissa vaaditaan palestiinalaispakolaisille oikeutta palata kotiseuduilleen. Hän uskoo, että väkivallaton vastarinta johtaa konfliktin rauhanomaiseen ratkaisuun.
Kaksi nuorta miestä seisoo pellolla

Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta

Afrikka voisi periaatteessa olla jopa ruokaomavarainen, mutta etenkään nuoria raskaana pidetty ala ei houkuttele. ”Meidän täytyy muuttaa tuo asenne ja saada heidät ymmärtämään, että maanviljely voi olla vaurauden, bisneksen ja mielihyvän lähde”, sanoo maatalousinstituutti IITA:n pääjohtaja Nteranya Sanginga.
Kulkusirkka

Satojen miljoonien kulkusirkkojen parvet tuhoavat satoa Itä-Afrikassa – ”Työntekijämme taistelevat lähes läpinäkymättömän tiheitä parvia vastaan”, kertoo Pelastakaa Lasten edustaja

Etiopia, Kenia ja Somalia kärsivät vakavimmasta kulkusirkkavitsauksesta vuosikymmeniin. Jopa 150 kilometriä päivässä liikkuvat sirkkaparvet voivat suistaa Afrikan sarven yhä pahempaan ruokakriisiin.
Nainen selaa kirjaa pöydän ääressä

2000-luvun oppikirjat kertovat edelleen vanhanaikaista tarinaa kehitysmaista – ”Kuvista tulee käsitys kuivista kylistä ja köyhyydestä”, sanoo tutkija Eeva Rinne

Vastaako oppikirjojen kuvaus kehitysmaista nykypäivän todellisuutta, vai ovatko kirjat jämähtäneet kertomaan ikiaikaista savimajatarinaa? Voionmaan opiston opiskelijat selailivat oppikirjoja tutkijan kanssa ja havaitsivat, että niiden maailmankuvassa on päivittämisen varaa.
YK:n pääekonomisti Elliot Harris (vas.) ja YK:n talous- ja sosiaaliasioiden osaston edustaja Marta Roig  pöydän ääressä

Raportti: Vaurauserojen lisäksi myös maailman tuloerot ovat kasvaneet – Pohjoisamerikkalainen tienaa 16 kertaa afrikkalaista enemmän

Oxfamin mukaan 22 maailman rikkainta miestä omistaa enemmän kuin Afrikan naiset. Tuoreen YK-raportin mukaan myös tuloerot ovat kasvaneet, ja siinäkin rikkain yksi prosentti on voittanut.

Tuoreimmat

Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta
Satojen miljoonien kulkusirkkojen parvet tuhoavat satoa Itä-Afrikassa – ”Työntekijämme taistelevat lähes läpinäkymättömän tiheitä parvia vastaan”, kertoo Pelastakaa Lasten edustaja
2000-luvun oppikirjat kertovat edelleen vanhanaikaista tarinaa kehitysmaista – ”Kuvista tulee käsitys kuivista kylistä ja köyhyydestä”, sanoo tutkija Eeva Rinne
Raportti: Vaurauserojen lisäksi myös maailman tuloerot ovat kasvaneet – Pohjoisamerikkalainen tienaa 16 kertaa afrikkalaista enemmän
Suomessa vieraileva Gazan mielenosoitusten alullepanija kiittelee Anna Kontulaa ja painottaa väkivallattomuutta – ”Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää vastaan”
Merkittävä YK-linjaus: Ilmastokriisin takia turvaa hakeneiden karkottaminen voi rikkoa keskeistä ihmisoikeussopimusta
Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”
Yhdysvallat harkitsee vetäytymistä Länsi-Afrikasta – Asiantuntijat erimielisinä seurauksista
Ennusteet toteutuvat: Ennenäkemättömät 45 miljoonaa ihmistä eteläisessä Afrikassa on vakavassa ruokapulassa
Ammattitaitoa vähätellään, haastateltavat ahdistelevat – Kaksi toimittajaa kertoo, millaisia ongelmia naistoimittajat kohtaavat Meksikossa

Luetuimmat

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lapsiavioliitoista päästään nykymenolla eroon vasta vajaan sadan vuoden päästä – Toisen asteen koulutus olisi tehokas lääke
Tutkimus: Ilmastonmuutos iskee rankimmin naisiin – Selviytymiskeinotkin lisäävät naisten taakkaa
Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”
Keski-Aasian jäätiköt sulavat, ja sen on huomannut myös maanviljelijä Kylych Bekeshov – Kirgisiassa harva voi kuitenkaan varautua ilmastonmuutokseen
Yli puolet apua tarvitsevista elää vain kymmenessä maassa – Järjestö listasi vuoden pahimmat humanitaariset kriisit
Suomessa vieraileva Gazan mielenosoitusten alullepanija kiittelee Anna Kontulaa ja painottaa väkivallattomuutta – ”Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää vastaan”
Ennusteet toteutuvat: Ennenäkemättömät 45 miljoonaa ihmistä eteläisessä Afrikassa on vakavassa ruokapulassa
YK huolissaan Kolumbiassa tapettujen ihmisoikeusaktivistien määrästä – Rauhansopimus loi tyhjiön, jonka täyttävät rikollisjengit
Työttömyyttä on pidetty yhtenä syynä arabikevään mielenosoituksiin – Tuoreen tutkimuksen mukaan merkitystä on liioiteltu