Uutiset Myanmarin kehitys

Myanmarista paenneet rohingyat elävät välitilassa

YK:n ja Oxfamin raporttien mukaan vaino uhkaa yhä Bangladeshiin paenneita rohingya-pakolaisia, joita suunnitellaan palautettavaksi Myanmariin. YK-asiantuntijan mukaan palauttaminen Myanmariin altistaisi heidät ”liki apartheid-laeille”.
Nainen kaksi lasta sylissään kahlaa vedessä
Rohigyat nousevat maihin Bangladeshin Teknafin Shahparir Dipissä, kolmastoista syyskuuta 2017. (Kuva: IPS)

(IPS) -- Elokuun 25. päivä tuli kuluneeksi kaksi vuotta siitä, kun myanmarilaisen rohingya-kansan jäsenten maastapako alkoi. Vuosipäivän vuoksi YK ja Oxfam julkaisivat raportit rohingyoiden nykytilanteesta, jota voi luonnehtia lähes toivottomaksi.

Kaksi vuotta sitten Myanmarin armeija aloitti Rakhinen osavaltiossa hyökkäyksen, jota Myanmarin hallitus väittää vain reaktioksi islamilaisten rohingya-militanttien hyökkäyksiin. Armeija syyllistyi joukkomurhiin sekä satojen naisten ja tyttöjen joukkoraiskauksiin, joilla tähdättiin kansanryhmän tuhoamiseen.

Yli 700 000 rohingyaa on pakolaisina Bangladeshissa. Myanmarissa heitä on jäljellä puolisen miljoonaa rohingyaa, joista lähes 130 000 on suljettu hallituksen ylläpitämiin säilytyskeskuksiin, käytännössä keskitysleireihin.

YK:n tutkijoita ei ole leireihin päästetty, joten raportin tiedot on kerätty pakolaisleireiltä Bangladeshissa, Malesiassa ja Thaimaassa sekä haastattelemalla humanitaarisen työn tekijöitä, yliopistoväkeä ja tutkijoita.

Loputon välitila

”Rohingyat tuntevat olevansa välitilassa, jolle ei ole loppua näkyvissä. Heidän elämänsä on pelkkää hengissä pysyttelemistä”, Oxfamin rohingya-asiantuntija Elizabeth Hallinan sanoo.

Myanmar on tarjoutunut ottamaan pakolaiset takaisin, mutta ensimmäinen yritys viime vuonna epäonnistui. Elokuun lopulla Bangladesh ja YK:n pakolaistoimisto julkistivat suunnitelman arvioida noin 3 500 pakolaisen paluuhalun.

Monet kieltäytyvät paluusta, koska pelkäävät väkivallan jatkuvan. YK:n asiantuntija Radhika Coomaraswamy sanookin, että vaino uhkaa edelleen palaavia pakolaisia. Paluu merkitsisi monelle myös paluuta kylään, jonka armeija on jyrännyt niin maan tasalle, ettei puutakaan ole jäänyt pystyyn.

Pieni toivon ikkuna

Coomaraswamyn mukaan rohingya-pakolaisten palauttaminen Myanmariin altistaisi heidät ”liki-apartheid-laeille”, joiden mukaan esimerkiksi buddhalaisen naisen ja jotakin muuta uskontoa tunnustavan miehen avioliitto vaatii hallituksen hyväksynnän.

”Mihin me oikein lähettäisimme heidät? Meidän täytyy saada jonkinlaisia vakuuksia, että heille myönnetään kansalaisuus. Se antaisi rohingyoille samat oikeudet kuin muillekin”, Coomaraswamy sanoo. ”Ei ole kyse vain fyysisestä turvallisuudesta, vaan siitä tosiasiasta, ettei ihmisiä pitäisi pakottaa elämään sellaisissa oloissa kuin Rakhinen pakolaisleirit.”

Hänen mukaansa on avautunut pieni toivon ikkuna, että kansanmurhaan syyllistyneet saataisiin kansainvälisen oikeuden eteen. YK:n tutkimusryhmä on kerännyt uutta todistusaineistoa syyllisiksi epäillyistä ja lisännyt heidän nimensä salaiselle listalle, joka luovutetaan YK:n ihmisoikeusjohtajalle Michelle Bacheletille.

Myanmarin kehitys ihmisoikeudetpakolaisetsiirtolaisuus BangladeshBurma, Myanmar Suomen IPS

Lue myös

Myanmarin rohingya-naisia Cox's Bazarin pakolaisleirillä

Myös kansainvälinen rikostuomioistuin ryhtyy tutkimaan Myanmarin rohingyoihin kohdistuneita julmuuksia

Myanmar ei ole kansainvälisen rikostuomioistuimen jäsen, mutta tuomioistuin päätti tutkia niitä rikoksia, jotka ovat tapahtuneet Myanmarin ja Bangladeshin rajalla. Aiemmin tällä viikolla Gambia vei Myanmarin YK:n alaisen kansainvälisen tuomioistuimen eteen kansanmurhan vastaisen sopimuksen rikkomisesta.
Kansainvälisen tuomioistuimen rakennus Haagissa Hollannissa

Gambia vei Myanmarin kansainväliseen oikeuteen rohingyojen kansanmurhasta

Vastikään diktatuurista päässyt Gambia syyttää Myanmaria rohingyojen kansanmurhasta. Kansainvälisellä tuomioistuimella ei ole valtuuksia valvoa päätöksensä toteuttamista, mutta tuomio tahraisi Myanmarin kansainvälistä mainetta.
Pakolaisleirin rakennuksia ja ihmisiä

Kansanmurhaa paenneet Myanmarin rohingyat elävät puun ja kuoren välissä – Yli miljoona ihmistä odottaa Bangladeshin pakolaisleireillä paluuta kotiin

Maailman suurimmaksi kutsutulla Kutupalongin pakolaisleirillä Bangladeshissa odotetaan, että alueelle kaksi vuotta sitten sankoin joukoin paenneiden rohingyojen tilanne ratkeaisi. ”Miksi kansainvälinen yhteisö ei sano Myanmarille, että rohingyoilla on oikeus palata?” kysyy paikallisen ihmisoikeusjärjestön johtaja Khushi Kabir.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nuori mies istuu sohvalla, taustalla punainen seinä

Yksin tulleiden alaikäisten perheenyhdistämisestä on tehty Suomessa poikkeuksellisen vaikeaa – ”Kotoutuisin sata kertaa paremmin, jos he olisivat täällä”

Perheenyhdistäminen on Suomessa esimerkiksi Ruotsiin ja Norjaan verrattuna niin vaikeaa, ettei moni edes yritä. Esimerkiksi afganistanilaisia hakijoita rajoittaa sääntö, jonka mukaan heidän pitää jättää hakemuksensa Intiassa. Opiskelijat Shayegh Adeli ja Ali Nazari uskovat, että he menestyisivät paremmin, jos perhe olisi tukemassa.
Istuvia ja seisovia mielenosoittajia Zimbabwessa

Zimbabwe syyttää talouskriisistään pakotteita, mutta todellinen syy on korruptio, sanovat asiantuntijat

Vain Venezuelassa on pahempi inflaatio kuin Zimbabwessa. Maan viranomaiset syyttävä taloustilanteesta kansainvälisiä talouspakotteita. Monien asiantuntijoiden mukaan tärkein syy on kuitenkin kaikkialla rehottava korruptio ja huono hallinto.
Tyttöjä urheiluasuissa

Maailman yleisin ihmisoikeussopimus täyttää 30 vuotta – Järjestöt vaativat lisäponnisteluja lasten oikeuksien toteuttamiseksi

Lapsen oikeuksien sopimuksen olemassaolon aikana esimerkiksi alle 5-vuotiaiden kuolleisuus on vähentynyt 60 prosenttia. Samaan aikaan kehitys monilla alueilla on hidastunut, varoittavat lapsijärjestöt.
Myanmarin rohingya-naisia Cox's Bazarin pakolaisleirillä

Myös kansainvälinen rikostuomioistuin ryhtyy tutkimaan Myanmarin rohingyoihin kohdistuneita julmuuksia

Myanmar ei ole kansainvälisen rikostuomioistuimen jäsen, mutta tuomioistuin päätti tutkia niitä rikoksia, jotka ovat tapahtuneet Myanmarin ja Bangladeshin rajalla. Aiemmin tällä viikolla Gambia vei Myanmarin YK:n alaisen kansainvälisen tuomioistuimen eteen kansanmurhan vastaisen sopimuksen rikkomisesta.