Uutiset Myanmarin kehitys

Myanmarista paenneet rohingyat elävät välitilassa

YK:n ja Oxfamin raporttien mukaan vaino uhkaa yhä Bangladeshiin paenneita rohingya-pakolaisia, joita suunnitellaan palautettavaksi Myanmariin. YK-asiantuntijan mukaan palauttaminen Myanmariin altistaisi heidät ”liki apartheid-laeille”.
Nainen kaksi lasta sylissään kahlaa vedessä
Rohigyat nousevat maihin Bangladeshin Teknafin Shahparir Dipissä, kolmastoista syyskuuta 2017. (Kuva: IPS)

(IPS) -- Elokuun 25. päivä tuli kuluneeksi kaksi vuotta siitä, kun myanmarilaisen rohingya-kansan jäsenten maastapako alkoi. Vuosipäivän vuoksi YK ja Oxfam julkaisivat raportit rohingyoiden nykytilanteesta, jota voi luonnehtia lähes toivottomaksi.

Kaksi vuotta sitten Myanmarin armeija aloitti Rakhinen osavaltiossa hyökkäyksen, jota Myanmarin hallitus väittää vain reaktioksi islamilaisten rohingya-militanttien hyökkäyksiin. Armeija syyllistyi joukkomurhiin sekä satojen naisten ja tyttöjen joukkoraiskauksiin, joilla tähdättiin kansanryhmän tuhoamiseen.

Yli 700 000 rohingyaa on pakolaisina Bangladeshissa. Myanmarissa heitä on jäljellä puolisen miljoonaa rohingyaa, joista lähes 130 000 on suljettu hallituksen ylläpitämiin säilytyskeskuksiin, käytännössä keskitysleireihin.

YK:n tutkijoita ei ole leireihin päästetty, joten raportin tiedot on kerätty pakolaisleireiltä Bangladeshissa, Malesiassa ja Thaimaassa sekä haastattelemalla humanitaarisen työn tekijöitä, yliopistoväkeä ja tutkijoita.

Loputon välitila

”Rohingyat tuntevat olevansa välitilassa, jolle ei ole loppua näkyvissä. Heidän elämänsä on pelkkää hengissä pysyttelemistä”, Oxfamin rohingya-asiantuntija Elizabeth Hallinan sanoo.

Myanmar on tarjoutunut ottamaan pakolaiset takaisin, mutta ensimmäinen yritys viime vuonna epäonnistui. Elokuun lopulla Bangladesh ja YK:n pakolaistoimisto julkistivat suunnitelman arvioida noin 3 500 pakolaisen paluuhalun.

Monet kieltäytyvät paluusta, koska pelkäävät väkivallan jatkuvan. YK:n asiantuntija Radhika Coomaraswamy sanookin, että vaino uhkaa edelleen palaavia pakolaisia. Paluu merkitsisi monelle myös paluuta kylään, jonka armeija on jyrännyt niin maan tasalle, ettei puutakaan ole jäänyt pystyyn.

Pieni toivon ikkuna

Coomaraswamyn mukaan rohingya-pakolaisten palauttaminen Myanmariin altistaisi heidät ”liki-apartheid-laeille”, joiden mukaan esimerkiksi buddhalaisen naisen ja jotakin muuta uskontoa tunnustavan miehen avioliitto vaatii hallituksen hyväksynnän.

”Mihin me oikein lähettäisimme heidät? Meidän täytyy saada jonkinlaisia vakuuksia, että heille myönnetään kansalaisuus. Se antaisi rohingyoille samat oikeudet kuin muillekin”, Coomaraswamy sanoo. ”Ei ole kyse vain fyysisestä turvallisuudesta, vaan siitä tosiasiasta, ettei ihmisiä pitäisi pakottaa elämään sellaisissa oloissa kuin Rakhinen pakolaisleirit.”

Hänen mukaansa on avautunut pieni toivon ikkuna, että kansanmurhaan syyllistyneet saataisiin kansainvälisen oikeuden eteen. YK:n tutkimusryhmä on kerännyt uutta todistusaineistoa syyllisiksi epäillyistä ja lisännyt heidän nimensä salaiselle listalle, joka luovutetaan YK:n ihmisoikeusjohtajalle Michelle Bacheletille.

Myanmarin kehitys ihmisoikeudetpakolaisetsiirtolaisuus BangladeshBurma, Myanmar Suomen IPS

Lue myös

Pakolaisleirin rakennuksia

Etnisiä puhdistuksia kaksi vuotta sitten paenneita rohingyoja saatetaan alkaa palauttaa Bangladeshista Myanmariin

Järjestöt ovat huolissaan Myanmarin ja Bangladeshin hallituksen suunnitelmasta ryhtyä palauttamaan Bangladeshiin paenneita rohingyavähemmistön edustajia Myanmariin. Olosuhteet eivät ole kunnossa, sillä maa ei vieläkään ole lopettanut rohingyojen vainoamista, sanoo Human Rights Watch.
Lapsia kurkkimassa koulun ikkunasta

Myanmarin Unicef: Lapset tarvitsevat suojelua Rakhinessa – Kouluja ei ole tarkoitettu armeijan käyttöön

Rakhinen konfliktissa Myanmarissa on viime kuukausina kuollut useita lapsia. Konfliktin osapuolten tulisi huolehtia lasten turvalisuudesta eikä käyttää kouluja sotilastarkoituksiin, Unicef vaatii.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mielenosoittajien kyltti

Metoo ja Oxfam-kohu saivat myös suomalaiset kehitysyhteistyöjärjestöt heräämään – Seksuaalista häirintää ja ahdistelua halutaan nyt torjua ponnekkaammin

Suomalaisten järjestöjen tukemissa kehitysyhteistyöhankkeissa on tullut esiin ainakin yksittäisiä hyväksikäyttötapauksia. Nyt monissa järjestöissä rakennetaan uusia ohjenuoria väärinkäytösten ehkäisemiseksi.
Turkin lippu, taustalla Bosporinsalmi

Hallitus myönsi asevientiluvan Turkkiin – Rauhanjärjestöt: Ei linjassa hallitusohjelman kanssa

Suomalainen Robonic Ltd sai luvan viedä Turkkiin miehittämättömien ilma-alusten laukaisualustoja. Päätös ”ampuu jalkaan niin Suomen kuin EU:nkin ihmisoikeuspolitiikkaa”, sanoo Suomen Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius.
Lapsia kyltit kädessä

Ilmastolakkoviikko alkaa – Miljoonia odotetaan protestoimaan ympäri maailman

Ensi viikolla järjestetään YK:n ilmastohuippukokous. Kansalaiset ovat lähdössä kaduille vaatimaan tehokkaampia ilmastotoimia arviolta 160 maassa. Suomessa protestoidaan etenkin ensi viikolla.
Kätilö tutkii raskaana olevaa naista

Äitiys- ja lapsikuolleisuuden väheneminen on ollut ”huikaiseva menestys”, sanoo WHO – Silti joka 11:s sekunti joko äiti tai lapsi kuolee

YK-järjestöjen tuoreiden tilastojen mukaan äitiys- ja lapsikuolleisuus ovat vähentyneet 2000-luvulla merkittävästi. Silti vuoden 2030 tavoitteet voivat jäädä saavuttamatta.

Luetuimmat

Kidutus on yhä yleisempää Venäjällä – Juristi Irina Birjukova paljastaa viranomaisten väärinkäytöksiä ja on paennut sen vuoksi tappouhkauksia
”Talouskasvun luominen vain lisäämällä kulutusta ei ole enää toteuttamiskelpoinen vaihtoehto” – Tutkijaryhmä vaatii nopeita keinoja kestävän kehityksen edistämiseksi
Yksityistä sektoria korostava kehityspolitiikka jatkuu myös tällä hallituskaudella – Kehitysministeri Ville Skinnari haluaa suomalaisyritykset Afrikan markkinoille
Hallitus myönsi asevientiluvan Turkkiin – Rauhanjärjestöt: Ei linjassa hallitusohjelman kanssa
Amnestyn tärkein ihmisoikeuspalkinto ilmastoaktivisti Greta Thunbergille ja koululaisten ilmastoliikkeelle – ”Kaikkien on osallistuttava ilmastolakkoon”
Kehittyvät maat siirtyvät vauhdilla uusiutuvaan energiaan – Intia näyttää esimerkkiä
Somaliaa uhkaa taas nälänhätä huonon sadon vuoksi – Seitsemän sadekautta on epäonnistunut lyhyen ajan sisällä
Järjestö: Vaatealan omat vastuullisuusjärjestelmät tuottavat miljardeja dollareita mutta eivät suojele työntekijöitä
Asiantuntijaryhmä: Jemenissä selviä merkkejä sotarikoksista – Myös länsimaiden asekauppa voi rikkoa kansainvälistä oikeutta
Etelä-Afrikassa protestoidaan naisten murhia vastaan – Yliopisto-opiskelijan ja nyrkkeilymestarin kuolemat järkyttävät