Uutiset Myanmarin kehitys

”Myanmarin demokratia on vasta vauva”, sanoo Suomessa vieraillut ohjaaja Khin Myanmar, joka teki dokumentin ilmastonmuutoksen vaikutuksista Myanmarin maaseudulla

Dokumenttiohjaaja Khin Myanmarin mukaan Myanmarissa ei ole vielä todellista demokratiaa, eikä esimerkiksi parhaillaan käynnissä olevasta Rakhinen konfliktista voi puhua avoimesti. Ilmastonmuutoksen seuraukset Myanmarin dokumentti näyttää kaikessa karuudessaan.
Khin Myanmar istuu jalkakäytävän kiveyksellä pensasaidan edessä
Khin Myanmarin mukaan naisen on Myanmarissa yhtä helppo työskennellä dokumenttiohjaajana kuin miehenkin. Dokumentaristi on jo valmiiksi marginaalissa, eikä ohjaajan sukupuoli kiinnosta ketään. Kun mennään valtavirtaelokuvan puolelle, tilanne muuttuu. ”Myanmarissa on vain kolme tai neljä naisohjaajaa. Etusijalla ovat miehet.” (Kuva: Silja Ylitalo / Maailma.net)

Kun Khin Myanmar oli lapsi, hän tapasi istua katselemassa, miten hänen leikkaajana työskentelevä isänsä editoi filmiä. Se näytti Myanmarista kiehtovalta. Lukion jälkeen hän päätyi kuitenkin opiskelemaan IT-alaa.

”Yhtenä päivänä isä kuuli elokuvakoulussa opiskelevalta ystävältään, että sinne otetaan uusia opiskelijoita. Isä oli nähnyt, miten kiinnostunut olin hänen työstään, ja kannusti minua hakemaan”, Myanmar kertoo.

Nyt Myanmar, 31, on käsikirjoittaja, ohjaaja ja leikkaaja. Hän kävi viime viikolla Suomessa esittelemässä ilmastonmuutoksesta kertovaa dokumenttielokuvaansa Warmer Days.

Dokumentti näyttää ilmastonmuutoksen seuraukset Myanmarin maaseudulla kaikessa karuudessaan. Syklonit ovat vieneet mennessään kokonaisia kyliä, merivesi on noussut ja pilannut viljelysmaita ja juomavesiä. Suojaavien mangrovemetsien katoaminen pahentaa entisestään myrskytuhoja, eroosiota ja suolaantumista.

Maanviljelystä on tullut hankalaa, kun sateet tulevat milloin sattuu ja riisiä voidaan kuivuuden vuoksi kylvää enää yksi sato vuodessa entisten kahden sijaan. Ihmiset muuttavat kaupunkeihin, eikä kaikille riitä työtä. Kun nuoret lähtevät kylistä, koulut jäävät kesken. Erityisesti tytöt ovat haavoittuvassa asemassa.

Myanmarin maaseudulla ilmastonmuutos vaikuttaa luontoon ja ihmisiin nyt jo hätkähdyttävän konkreettisesti.

Kaupunkilaiset eivät tiedä ilmastonmuutoksesta

Ilmastonmuutos Warmer Daysin aiheeksi tuli dokumentin tilaajalta, Myanmarin ilmastonmuutosallianssilta (MCCA), mutta toteutuksen suhteen Myanmar sai vapaat kädet.

”En tiennyt ilmastonmuutoksesta aiemmin juuri mitään. Kun ystäväni ja sukulaiseni näkivät dokumentin televisiossa, he totesivat, että ’tämänkö takia nykyään on niin kuuma’. Kaupungissa on helppo napsauttaa vain ilmastointilaite päälle”, sanoo Myanmar, joka asuu Myanmarin pääkaupungissa Yangoonissa.

Kaupunkilaisille ilmastonmuutos on kaukainen aihe, mutta toisin on maaseudulla, jossa ihmisten toimeentulo riippuu säästä.

”Maaseudulla ilmastonmuutos herättää tunteita ja siitä tiedetään paljon. Kun kuvasimme dokumenttia, joiltain alueilta oli mahdotonta löytää nuoria tai teini-ikäisiä, sillä kaikki olivat lähteneet ulkomaille tai kaupunkeihin. Maanviljelys ei enää elätä”, Myanmar sanoo.

Myanmarin vauvademokratia

Myanmar on vapautunut vuosikymmenien sotilasdiktatuurista vasta pikkuhiljaa 2010-luvulla.

Viime vuosina maa on ollut otsikoissa rohingya-vähemmistöön kohdistuneen etnisen vainon vuoksi, ja nyt Rakhinen alueen konfliktin, joka on joidenkin arvioiden mukaan eskaloitunut sisällissodaksi. Amnestyn tänään julkaiseman raportin mukaan Myanmarin armeija on syyllistynyt alueella sotarikoksiin, kuten mielivaltaiseen tappamiseen ja kiduttamiseen.

Voiko Myanmarissa käsitellä poliittisia aiheita dokumenteissa tai sanomalehdissä?

Voi, mutta tietyissä rajoissa, Myanmar sanoo.

”On herkkiä aiheita, joista ei voi puhua, kuten Rakhinen tilanne. Tapahtumista kirjoitetaan sanomalehdistä, mutta neutraaliin sävyyn.”

Nykyisen Aung San Suu Kyin hallinnon myötä vapautta on enemmän kuin aiemmin, Myanmar sanoo.

Suu Kyi on entinen demokratia-aktivisti ja ihmisoikeuspuolustaja, jota Myanmarin sotilashallinto piti vuosia kotiarestissa. Kansainvälinen yhteisö on kritisoinut Suu Kyitä siitä, ettei tämä ole puuttunut rohingyoiden vainoon tai tuominnut Rakninen tapahtumia. Amnesty veti viime marraskuussa takaisin Suu Kyille aiemmin myöntämänsä kunnianosoituksen.

Myanmar uskoo, että Suu Kyillä on syynsä olla hiljaa.

”Aung San Suu Kyi on meidän sankarimme. Hän yrittää neuvotella sotilashallinnon kanssa diplomatian keinoin, mutta se on hidasta. Meillä ei ole vielä todellista demokratiaa, eikä hänellä niin paljon valtaa.”

Myanmar kutsuu kotimaansa nykyistä poliittista järjestelmää ”vauvademokratiaksi”.

”Se ryömii vasta. Nyt täytyy odottaa ja katsoa, miten se oppii kävelemään ja juoksemaan.”

KORJAUS 31.5.2019: Muutettu dokumentin tilaaja UNPD:stä Myanmarin ilmastonmuutosallianssiksi (MCCA).

Myanmarin kehitys maataloustyöväestökulttuurisananvapaustiedotusvälineetdemokratiaympäristöilmastonmuutosluonnonkatastrofit Burma, Myanmar

Lue myös

Lapsia lammikossa sateenvarjojen kanssa

Bangladeshiin paenneet rohingya-lapset pääsevät 2,5 vuoden odotuksen jälkeen kouluun

Bangladesh on aiemmin kieltänyt maahan paenneilta rohingya-pakolaisilta koulutuksen, koska se on pelännyt näiden jäävän maahan. Uusi pilottihanke tavoittaa 10 000 koululaista.
Myanmarin rohingya-naisia Cox's Bazarin pakolaisleirillä

Myös kansainvälinen rikostuomioistuin ryhtyy tutkimaan Myanmarin rohingyoihin kohdistuneita julmuuksia

Myanmar ei ole kansainvälisen rikostuomioistuimen jäsen, mutta tuomioistuin päätti tutkia niitä rikoksia, jotka ovat tapahtuneet Myanmarin ja Bangladeshin rajalla. Aiemmin tällä viikolla Gambia vei Myanmarin YK:n alaisen kansainvälisen tuomioistuimen eteen kansanmurhan vastaisen sopimuksen rikkomisesta.
Kansainvälisen tuomioistuimen rakennus Haagissa Hollannissa

Gambia vei Myanmarin kansainväliseen oikeuteen rohingyojen kansanmurhasta

Vastikään diktatuurista päässyt Gambia syyttää Myanmaria rohingyojen kansanmurhasta. Kansainvälisellä tuomioistuimella ei ole valtuuksia valvoa päätöksensä toteuttamista, mutta tuomio tahraisi Myanmarin kansainvälistä mainetta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Lapsi seisoo rakennuksen raunioilla, taustalla palmuja ja muita ihmisiä

Kriisi- ja konfliktialueilla maailman epäreiluus ”tulee silmille” – Avustustyö on henkisesti kuormittavaa, ja viime vuosina se on alettu myös tunnustaa

Kova työtahti, traagiset ihmiskohtalot ja vaaratilanteet kuormittavat monia konflikti- ja kriisialueilla työskenteleviä. Kliseinen kuva sankarillisesti taistelevasta maailmanpelastajasta on alkanut kuitenkin muuttua, sanovat avustustyöntekijät ja asiantuntijat.
Mielenosoituskylttejä kasassa

”Varjopandemia” – Ihmisten eristäytyminen koronaviruksen takia on lisännyt perheväkivaltaa ympäri maailman

Yli puolet maailman väestöstä on eristyksissä, mikä luo ”täydelliset olosuhteet” kontrolloivalle ja väkivaltaiselle käytökselle, varoittaa YK:n tasa-arvojärjestö. Se vaatii perheväkivaltaa ehkäisevien palveluiden parantamista, kun valtiot suunnittelevat elvytyspaketteja.
Ruskeita kaakaopapuja lavalla

Suklaan taustalla on usein lapsityövoimaa, mutta kyselytutkimuksen mukaan moni suomalainen ei tiedä sitä

Reilu kauppa ry:n kyselytutkimuksen mukaan suurin osa suomalaisista jättäisi suklaan ostamatta, jos tietäisi, että sen tuotannossa on käytetty lapsityövoimaa. Yli kolmannes kuitenkin uskoo, että kaikki suklaa on tuotettu vastuullisesti.
Joukko ihmisiä ylhäältäpäin kuvattuna

Kuubassa yritetään suojella ikääntyneitä koronavirukselta – Moni seniori altistuu virukselle jonottaessaan ruokaa kaupasta

Kuubassa on Latinalaisen Amerikan toiseksi ikääntynein väestö. Maan viranomaiset ovat määränneet 6 000 sosiaalityöntekijää auttamaan haavoittuvassa asemassa olevia vanhuksia.
Älypuhelin pöydän kulmalla

”Terveyskriisistä ei saa tulla globaalia ihmisoikeuskriisiä” – Koronaviruspandemia lisää kansalaisten tarkkailua, ja järjestöt pelkäävät, että siitä tulee pysyvää

Koronavirusepidemia ei tarkoita, että ihmisoikeusperiaatteet voidaan jättää huomiota, varoittaa yli 100 ihmisoikeusjärjestöä. Amnestyn mukaan esimerkiksi puhelinten paikkatietoja sekä kasvojentunnistusta on jo käytetty kyseenalaisilla tavoilla pandemian ehkäisemiseksi.

Tuoreimmat

Kriisi- ja konfliktialueilla maailman epäreiluus ”tulee silmille” – Avustustyö on henkisesti kuormittavaa, ja viime vuosina se on alettu myös tunnustaa
”Varjopandemia” – Ihmisten eristäytyminen koronaviruksen takia on lisännyt perheväkivaltaa ympäri maailman
Suklaan taustalla on usein lapsityövoimaa, mutta kyselytutkimuksen mukaan moni suomalainen ei tiedä sitä
Kuubassa yritetään suojella ikääntyneitä koronavirukselta – Moni seniori altistuu virukselle jonottaessaan ruokaa kaupasta
”Terveyskriisistä ei saa tulla globaalia ihmisoikeuskriisiä” – Koronaviruspandemia lisää kansalaisten tarkkailua, ja järjestöt pelkäävät, että siitä tulee pysyvää
Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä
Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita

Luetuimmat

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Kriisi- ja konfliktialueilla maailman epäreiluus ”tulee silmille” – Avustustyö on henkisesti kuormittavaa, ja viime vuosina se on alettu myös tunnustaa
Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä
”Terveyskriisistä ei saa tulla globaalia ihmisoikeuskriisiä” – Koronaviruspandemia lisää kansalaisten tarkkailua, ja järjestöt pelkäävät, että siitä tulee pysyvää
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Tutkimus vahvistaa: Tutkijat samanmielisiä ihmisen osuudesta ilmaston lämpenemiseen
Suklaan taustalla on usein lapsityövoimaa, mutta kyselytutkimuksen mukaan moni suomalainen ei tiedä sitä
Avustusjärjestö: Kreikan saarten pakolaisleirit evakuoitava koronan vuoksi – Ihmisten pitäminen leireillä ”lähentelee rikollista toimintaa”
Kuubassa yritetään suojella ikääntyneitä koronavirukselta – Moni seniori altistuu virukselle jonottaessaan ruokaa kaupasta