Uutiset Myanmarin kehitys

”Myanmarin demokratia on vasta vauva”, sanoo Suomessa vieraillut ohjaaja Khin Myanmar, joka teki dokumentin ilmastonmuutoksen vaikutuksista Myanmarin maaseudulla

Dokumenttiohjaaja Khin Myanmarin mukaan Myanmarissa ei ole vielä todellista demokratiaa, eikä esimerkiksi parhaillaan käynnissä olevasta Rakhinen konfliktista voi puhua avoimesti. Ilmastonmuutoksen seuraukset Myanmarin dokumentti näyttää kaikessa karuudessaan.
Khin Myanmar istuu jalkakäytävän kiveyksellä pensasaidan edessä
Khin Myanmarin mukaan naisen on Myanmarissa yhtä helppo työskennellä dokumenttiohjaajana kuin miehenkin. Dokumentaristi on jo valmiiksi marginaalissa, eikä ohjaajan sukupuoli kiinnosta ketään. Kun mennään valtavirtaelokuvan puolelle, tilanne muuttuu. ”Myanmarissa on vain kolme tai neljä naisohjaajaa. Etusijalla ovat miehet.” (Kuva: Silja Ylitalo / Maailma.net)

Kun Khin Myanmar oli lapsi, hän tapasi istua katselemassa, miten hänen leikkaajana työskentelevä isänsä editoi filmiä. Se näytti Myanmarista kiehtovalta. Lukion jälkeen hän päätyi kuitenkin opiskelemaan IT-alaa.

”Yhtenä päivänä isä kuuli elokuvakoulussa opiskelevalta ystävältään, että sinne otetaan uusia opiskelijoita. Isä oli nähnyt, miten kiinnostunut olin hänen työstään, ja kannusti minua hakemaan”, Myanmar kertoo.

Nyt Myanmar, 31, on käsikirjoittaja, ohjaaja ja leikkaaja. Hän kävi viime viikolla Suomessa esittelemässä ilmastonmuutoksesta kertovaa dokumenttielokuvaansa Warmer Days.

Dokumentti näyttää ilmastonmuutoksen seuraukset Myanmarin maaseudulla kaikessa karuudessaan. Syklonit ovat vieneet mennessään kokonaisia kyliä, merivesi on noussut ja pilannut viljelysmaita ja juomavesiä. Suojaavien mangrovemetsien katoaminen pahentaa entisestään myrskytuhoja, eroosiota ja suolaantumista.

Maanviljelystä on tullut hankalaa, kun sateet tulevat milloin sattuu ja riisiä voidaan kuivuuden vuoksi kylvää enää yksi sato vuodessa entisten kahden sijaan. Ihmiset muuttavat kaupunkeihin, eikä kaikille riitä työtä. Kun nuoret lähtevät kylistä, koulut jäävät kesken. Erityisesti tytöt ovat haavoittuvassa asemassa.

Myanmarin maaseudulla ilmastonmuutos vaikuttaa luontoon ja ihmisiin nyt jo hätkähdyttävän konkreettisesti.

Kaupunkilaiset eivät tiedä ilmastonmuutoksesta

Ilmastonmuutos Warmer Daysin aiheeksi tuli dokumentin tilaajalta, Myanmarin ilmastonmuutosallianssilta (MCCA), mutta toteutuksen suhteen Myanmar sai vapaat kädet.

”En tiennyt ilmastonmuutoksesta aiemmin juuri mitään. Kun ystäväni ja sukulaiseni näkivät dokumentin televisiossa, he totesivat, että ’tämänkö takia nykyään on niin kuuma’. Kaupungissa on helppo napsauttaa vain ilmastointilaite päälle”, sanoo Myanmar, joka asuu Myanmarin pääkaupungissa Yangoonissa.

Kaupunkilaisille ilmastonmuutos on kaukainen aihe, mutta toisin on maaseudulla, jossa ihmisten toimeentulo riippuu säästä.

”Maaseudulla ilmastonmuutos herättää tunteita ja siitä tiedetään paljon. Kun kuvasimme dokumenttia, joiltain alueilta oli mahdotonta löytää nuoria tai teini-ikäisiä, sillä kaikki olivat lähteneet ulkomaille tai kaupunkeihin. Maanviljelys ei enää elätä”, Myanmar sanoo.

Myanmarin vauvademokratia

Myanmar on vapautunut vuosikymmenien sotilasdiktatuurista vasta pikkuhiljaa 2010-luvulla.

Viime vuosina maa on ollut otsikoissa rohingya-vähemmistöön kohdistuneen etnisen vainon vuoksi, ja nyt Rakhinen alueen konfliktin, joka on joidenkin arvioiden mukaan eskaloitunut sisällissodaksi. Amnestyn tänään julkaiseman raportin mukaan Myanmarin armeija on syyllistynyt alueella sotarikoksiin, kuten mielivaltaiseen tappamiseen ja kiduttamiseen.

Voiko Myanmarissa käsitellä poliittisia aiheita dokumenteissa tai sanomalehdissä?

Voi, mutta tietyissä rajoissa, Myanmar sanoo.

”On herkkiä aiheita, joista ei voi puhua, kuten Rakhinen tilanne. Tapahtumista kirjoitetaan sanomalehdistä, mutta neutraaliin sävyyn.”

Nykyisen Aung San Suu Kyin hallinnon myötä vapautta on enemmän kuin aiemmin, Myanmar sanoo.

Suu Kyi on entinen demokratia-aktivisti ja ihmisoikeuspuolustaja, jota Myanmarin sotilashallinto piti vuosia kotiarestissa. Kansainvälinen yhteisö on kritisoinut Suu Kyitä siitä, ettei tämä ole puuttunut rohingyoiden vainoon tai tuominnut Rakninen tapahtumia. Amnesty veti viime marraskuussa takaisin Suu Kyille aiemmin myöntämänsä kunnianosoituksen.

Myanmar uskoo, että Suu Kyillä on syynsä olla hiljaa.

”Aung San Suu Kyi on meidän sankarimme. Hän yrittää neuvotella sotilashallinnon kanssa diplomatian keinoin, mutta se on hidasta. Meillä ei ole vielä todellista demokratiaa, eikä hänellä niin paljon valtaa.”

Myanmar kutsuu kotimaansa nykyistä poliittista järjestelmää ”vauvademokratiaksi”.

”Se ryömii vasta. Nyt täytyy odottaa ja katsoa, miten se oppii kävelemään ja juoksemaan.”

KORJAUS 31.5.2019: Muutettu dokumentin tilaaja UNPD:stä Myanmarin ilmastonmuutosallianssiksi (MCCA).

Myanmarin kehitys maataloustyöväestökulttuurisananvapaustiedotusvälineetdemokratiaympäristöilmastonmuutosluonnonkatastrofit Myanmar (Burma)

Lue myös

Maskilla suojautunut mies pitää kädessään kylttiä, jossa lukee We stand with the people of Myanmar: never again to military rule.

Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta

Yli 2 700 ihmistä on pidätetty vallankaappauksen jälkeen. Tunnistetuista pidätetyistä vain pienen osan sijainti on selvillä, kertoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch. Pelkona on, että pidätettyjä kidutetaan tai heidät on tapettu.
Mielenosoittajia lippujen kanssa.

”Aiemmin en ollut kiinnostunut politiikasta, mutta nyt haluan taistella omalla tavallani” – Vallankaappaus synnytti Myanmariin protestiliikkeen, joka uhmaa diktatuuria luovin keinoin

Myanmarilaiset taistelevat sotilasvallankaappausta vastaan paukuttamalla kattiloita, tekemällä taidetta, lakkoilemalla – ja ripustamalla hameita narulle taikauskoisten sotilaiden kiusaksi. Tärkeintä on, että tekee edes jotain, sanoo Maailma.netin haastattelema elokuvaohjaaja Moe. Mielenosoittajat toivovat myös maailman huomaavan Myanmarin hädän.
Myanmarin ja YK:n liput parlamenttitalon edustalla

Suomalaistutkijat vaativat vahvempaa tukea Myanmarin kansalaisyhteiskunnalle ”eurosentrisen järkeilyn” sijasta

Suomalaistutkijoiden mukaan EU:n pitää tuomita Myanmarin vallankaappaus selkeämmin ja asettaa maalle pakotteita, ei ryhtyä dialogiin vallan kaapanneen sotilasjuntan kanssa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen kyykyssä kirjoittamassa lehtiöön.

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa

Koronapandemia on kurittanut Nepalissa etenkin entisiä maaorjia, joista monet ovat myös alakastisia. Moni menetti työnsä ja kärsii nälästä. Karanteeniolosuhteissakin heidät on eristetty muusta väestöstä, kertoo järjestötyöntekijä Hari Singh Bohora.
Sairaanhoitaja ja potilas kirjoituspöydän ääressä.

YK-raportti: Naisten kehollinen itsemääräämisoikeus ei toteudu – Miljoonat eivät saa päättää seksistä tai voi käyttää ehkäisyä

57 maata kattavan tutkimuksen mukaan yli puolella naisista ei ole täyttä kehollista itsemääräämisoikeutta. Sen pitäisi järkyttää meitä kaikkia, sanoo YK:n väestörahasto Unfpan pääjohtaja Natalia Kanem.
Käsienpesua kanisterista tulevan veden avulla.

Koronapandemia avasi avunantajien kukkaronnyörit – Kehitysapu nousi viime vuonna ennätyslukemiin

OECD:n tilastojen mukaan rikkaat maat kasvattivat viime vuonna kehitysapuaan muun muassa koronapandemian takia. Toisaalta summa vastaa vain prosenttia siitä, mitä ne ovat ohjanneet oman taloutensa elvyttämiseen.
Vuohia kumartuneina juomaan kaukalosta.

Somaliaa uhkaa uusi katastrofi – Suurin osa maasta kärsii kuivuudesta, joka on ajanut lyhyessä ajassa 116 000 ihmistä kodeistaan

Somaliassa on jälleen saatu keskimääräistä vähemmän sadetta. Veden hinta on noussut nopeasti ja karja joutuu etsimään laidunmaata yhä kauempaa. Pelkona on täysi katastrofi, sillä aiempien vuosien kuivuus- ja tulvakaudet, koronakriisi ja satoa tuhoavien aavikkokulkusirkkojen epidemia on vienyt monet jo valmiiksi äärirajoille.
Musta hijab-huivi mallinuken päässä.

Ranskan uusi huivikielto uhkaa uskonnonvapautta globaalisti

Ranskan senaatin edustajat ovat äänestäneet uuden, muslimien pukeutumista rajoittavan lain puolesta. Taustalla on ajatus siitä, että naiset saisivat pukeutua miten haluavat ilman miesten pakottamista. Tämä periaate kuitenkin olettaa jo itsessään naisten ja tyttöjen olevan voimattomia miestensä edessä, mikä puolestaan taistelee tasa-arvoa vastaan, kirjoittavat Salaado ja Faisa Qasim.

Tuoreimmat

YK-raportti: Naisten kehollinen itsemääräämisoikeus ei toteudu – Miljoonat eivät saa päättää seksistä tai voi käyttää ehkäisyä
Koronapandemia avasi avunantajien kukkaronnyörit – Kehitysapu nousi viime vuonna ennätyslukemiin
Somaliaa uhkaa uusi katastrofi – Suurin osa maasta kärsii kuivuudesta, joka on ajanut lyhyessä ajassa 116 000 ihmistä kodeistaan
Turkulainen Ali Reza Heidari sai Suomesta oleskeluluvan – Lähes 30 000 ihmistä vedonnut käännytystä vastaan
Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin

Luetuimmat

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Turkulainen Ali Reza Heidari sai Suomesta oleskeluluvan – Lähes 30 000 ihmistä vedonnut käännytystä vastaan
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija
Talvesta on tulossa kova syyrialaispakolaisille – Tulvat, sateet ja jääkylmä sää kurittavat huterissa suojissa eläviä