Uutiset Myanmarin kehitys

”Myanmarin demokratia on vasta vauva”, sanoo Suomessa vieraillut ohjaaja Khin Myanmar, joka teki dokumentin ilmastonmuutoksen vaikutuksista Myanmarin maaseudulla

Dokumenttiohjaaja Khin Myanmarin mukaan Myanmarissa ei ole vielä todellista demokratiaa, eikä esimerkiksi parhaillaan käynnissä olevasta Rakhinen konfliktista voi puhua avoimesti. Ilmastonmuutoksen seuraukset Myanmarin dokumentti näyttää kaikessa karuudessaan.
Khin Myanmar istuu jalkakäytävän kiveyksellä pensasaidan edessä
Khin Myanmarin mukaan naisen on Myanmarissa yhtä helppo työskennellä dokumenttiohjaajana kuin miehenkin. Dokumentaristi on jo valmiiksi marginaalissa, eikä ohjaajan sukupuoli kiinnosta ketään. Kun mennään valtavirtaelokuvan puolelle, tilanne muuttuu. ”Myanmarissa on vain kolme tai neljä naisohjaajaa. Etusijalla ovat miehet.” (Kuva: Silja Ylitalo / Maailma.net)

Kun Khin Myanmar oli lapsi, hän tapasi istua katselemassa, miten hänen leikkaajana työskentelevä isänsä editoi filmiä. Se näytti Myanmarista kiehtovalta. Lukion jälkeen hän päätyi kuitenkin opiskelemaan IT-alaa.

”Yhtenä päivänä isä kuuli elokuvakoulussa opiskelevalta ystävältään, että sinne otetaan uusia opiskelijoita. Isä oli nähnyt, miten kiinnostunut olin hänen työstään, ja kannusti minua hakemaan”, Myanmar kertoo.

Nyt Myanmar, 31, on käsikirjoittaja, ohjaaja ja leikkaaja. Hän kävi viime viikolla Suomessa esittelemässä ilmastonmuutoksesta kertovaa dokumenttielokuvaansa Warmer Days.

Dokumentti näyttää ilmastonmuutoksen seuraukset Myanmarin maaseudulla kaikessa karuudessaan. Syklonit ovat vieneet mennessään kokonaisia kyliä, merivesi on noussut ja pilannut viljelysmaita ja juomavesiä. Suojaavien mangrovemetsien katoaminen pahentaa entisestään myrskytuhoja, eroosiota ja suolaantumista.

Maanviljelystä on tullut hankalaa, kun sateet tulevat milloin sattuu ja riisiä voidaan kuivuuden vuoksi kylvää enää yksi sato vuodessa entisten kahden sijaan. Ihmiset muuttavat kaupunkeihin, eikä kaikille riitä työtä. Kun nuoret lähtevät kylistä, koulut jäävät kesken. Erityisesti tytöt ovat haavoittuvassa asemassa.

Myanmarin maaseudulla ilmastonmuutos vaikuttaa luontoon ja ihmisiin nyt jo hätkähdyttävän konkreettisesti.

Kaupunkilaiset eivät tiedä ilmastonmuutoksesta

Ilmastonmuutos Warmer Daysin aiheeksi tuli dokumentin tilaajalta, Myanmarin ilmastonmuutosallianssilta (MCCA), mutta toteutuksen suhteen Myanmar sai vapaat kädet.

”En tiennyt ilmastonmuutoksesta aiemmin juuri mitään. Kun ystäväni ja sukulaiseni näkivät dokumentin televisiossa, he totesivat, että ’tämänkö takia nykyään on niin kuuma’. Kaupungissa on helppo napsauttaa vain ilmastointilaite päälle”, sanoo Myanmar, joka asuu Myanmarin pääkaupungissa Yangoonissa.

Kaupunkilaisille ilmastonmuutos on kaukainen aihe, mutta toisin on maaseudulla, jossa ihmisten toimeentulo riippuu säästä.

”Maaseudulla ilmastonmuutos herättää tunteita ja siitä tiedetään paljon. Kun kuvasimme dokumenttia, joiltain alueilta oli mahdotonta löytää nuoria tai teini-ikäisiä, sillä kaikki olivat lähteneet ulkomaille tai kaupunkeihin. Maanviljelys ei enää elätä”, Myanmar sanoo.

Myanmarin vauvademokratia

Myanmar on vapautunut vuosikymmenien sotilasdiktatuurista vasta pikkuhiljaa 2010-luvulla.

Viime vuosina maa on ollut otsikoissa rohingya-vähemmistöön kohdistuneen etnisen vainon vuoksi, ja nyt Rakhinen alueen konfliktin, joka on joidenkin arvioiden mukaan eskaloitunut sisällissodaksi. Amnestyn tänään julkaiseman raportin mukaan Myanmarin armeija on syyllistynyt alueella sotarikoksiin, kuten mielivaltaiseen tappamiseen ja kiduttamiseen.

Voiko Myanmarissa käsitellä poliittisia aiheita dokumenteissa tai sanomalehdissä?

Voi, mutta tietyissä rajoissa, Myanmar sanoo.

”On herkkiä aiheita, joista ei voi puhua, kuten Rakhinen tilanne. Tapahtumista kirjoitetaan sanomalehdistä, mutta neutraaliin sävyyn.”

Nykyisen Aung San Suu Kyin hallinnon myötä vapautta on enemmän kuin aiemmin, Myanmar sanoo.

Suu Kyi on entinen demokratia-aktivisti ja ihmisoikeuspuolustaja, jota Myanmarin sotilashallinto piti vuosia kotiarestissa. Kansainvälinen yhteisö on kritisoinut Suu Kyitä siitä, ettei tämä ole puuttunut rohingyoiden vainoon tai tuominnut Rakninen tapahtumia. Amnesty veti viime marraskuussa takaisin Suu Kyille aiemmin myöntämänsä kunnianosoituksen.

Myanmar uskoo, että Suu Kyillä on syynsä olla hiljaa.

”Aung San Suu Kyi on meidän sankarimme. Hän yrittää neuvotella sotilashallinnon kanssa diplomatian keinoin, mutta se on hidasta. Meillä ei ole vielä todellista demokratiaa, eikä hänellä niin paljon valtaa.”

Myanmar kutsuu kotimaansa nykyistä poliittista järjestelmää ”vauvademokratiaksi”.

”Se ryömii vasta. Nyt täytyy odottaa ja katsoa, miten se oppii kävelemään ja juoksemaan.”

KORJAUS 31.5.2019: Muutettu dokumentin tilaaja UNPD:stä Myanmarin ilmastonmuutosallianssiksi (MCCA).

Myanmarin kehitys maataloustyöväestökulttuurisananvapaustiedotusvälineetdemokratiaympäristöilmastonmuutosluonnonkatastrofit Burma, Myanmar

Lue myös

Lapsia kurkkimassa koulun ikkunasta

Myanmarin Unicef: Lapset tarvitsevat suojelua Rakhinessa – Kouluja ei ole tarkoitettu armeijan käyttöön

Rakhinen konfliktissa Myanmarissa on viime kuukausina kuollut useita lapsia. Konfliktin osapuolten tulisi huolehtia lasten turvalisuudesta eikä käyttää kouluja sotilastarkoituksiin, Unicef vaatii.
Muuriin tehty seinämaalaus, jossa Aung San Suu Kyin kuva

Amnesty vetää kunnianosoituksensa pois Myanmarin johtajalta Aung San Suu Kyiltä

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalista on tullut viimeisin taho, joka on vetänyt kunnianosoituksensa pois Myanmarin johtajalta rohingya-vähemmistön vainon vuoksi. ”Olemme syvästi tyrmistyneitä siitä, ettet enää edusta toivoa, rohkeutta ja ihmisoikeuksien periksiantamatonta puolustamista”, kirjoittaa järjestön pääsihteeri Kumi Naidoo.
Kaksi lasta pakolaisleirin telttojen välisellä kujalla Bangladeshin Cox's Bazarissa

Myanmar ja Bangladesh aikovat aloittaa rohingyapakolaisten palauttamisen – YK ja avustusjärjestöt pelkäävät vainon jatkuvan

Bangladeshiin on paennut lähes 750 000 rohingyaa, jotka aiotaan pian palauttaa takaisin Myanmariin. ”Nyt ei ole oikea aika aloittaa palautuksia”, sanoo Kirkon Ulkomaanavun humanitaarisen avun päällikkö Eija Alajarva.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Aurinko paistaa puun lehden reunan takaa

Ilmastonmuutos vaikeuttaa viljelyä: Suomessa tutkitaan, voisiko yhteyttämisen tehostaminen keinotekoisesti vauhdittaa tulevaisuuden ruuantuotantoa

Länsimaissa ei tehdä tarpeeksi kasvitutkimusta, koska ilmastonmuutos koskettaa enemmän eteläisen pallonpuoliskon köyhiä maita, sanoo dosentti Mikko Tikkanen Turun yliopistosta.
Rakennuksia pakolaisleirillä

Uusi arvio: Noin viidesosa konfliktialueilla elävistä kärsii mielenterveysongelmista

Maailman terveysjärjestön mukaan konfliktialueilla on psyykkisiä ongelmia enemmän kuin aiemmin on arvioitu. Hyvä uutinen on, että kriisi voi olla mahdollisuus parantaa mielenterveyspalveluita.
Nainen kaakaopapujen äärellä

Ghana ja Norsunluurannikko määrittelivät ensimmäistä kertaa kaakaolle pohjahinnan – Päätöksestä toivotaan helpotusta köyhille viljelijöille

Ghana ja Norsunluurannikko ilmoittivat, etteivät myy kaakaopapuja kansainvälisille yrityksille, ellei pohjahinnasta päästä sopuun.
Kolme naista aavikolla pakolaisleirillä

Humanitaarinen apu ei ole feminististä – Naisiin kohdistuvan väkivallan kitkemiseen käytetään vain 0,12 prosenttia avusta, kertoo raportti

Yhdysvaltalaisen avustusjärjestön IRC:n mukaan avustusjärjestö ei voi menestyä, ellei se puutu vallan epätasa-arvoiseen jakautumiseen myös oman organisaation sisällä.

Luetuimmat

Rinteen hallitusohjelma lupaa lisärahaa kehitysyhteistyöhön – Keinot ja summat ovat vielä epäselviä
EU on lopettanut monien keskituloisten maiden kehitysavun – Köyhyystavoitteet uhkaavat vesittyä, varoittaa tutkija
Hallitusohjelman ihmisoikeuskirjaukset saavat järjestöiltä kiitosta – ”Tässä ajassa on todella tärkeää, ettei kumarrella populistisille johtajille vaan korostetaan oikeusvaltion merkitystä”
Raportti: Suomi on maailman toiseksi tasa-arvoisin maa – Maan vauraus ei silti aina tarkoita naisten parempaa asemaa
Tutkimus: Monet tunnetut vaatebrändit ovat luvanneet maksaa tekijöille elämiseen riittävää palkkaa, mutta lupaus toteutuu vain harvoin
Lapsimorsiamista puhutaan paljon, mutta entä sulhaset? – Uusi tutkimus aiheesta paljastaa, että miljoonia poikiakin on naitettu alaikäisinä
Ennuste: Suurin osa lihatuotteista korvataan vuoteen 2040 mennessä keinolihalla ja vegaanisilla korvikkeilla
Saudi-Arabia uhkaa teloittaa 13-vuotiaana pidätetyn nuoren miehen
Humanitaarinen apu ei ole feminististä – Naisiin kohdistuvan väkivallan kitkemiseen käytetään vain 0,12 prosenttia avusta, kertoo raportti
Raportti: Kamerunin pakolaiskriisi on maailman unohdetuin – ”Katkeruus lisääntyy päivittäin ja alue lähestyy täysimittaista sotaa”