Uutiset Myanmarin kehitys

”Myanmarin demokratia on vasta vauva”, sanoo Suomessa vieraillut ohjaaja Khin Myanmar, joka teki dokumentin ilmastonmuutoksen vaikutuksista Myanmarin maaseudulla

Dokumenttiohjaaja Khin Myanmarin mukaan Myanmarissa ei ole vielä todellista demokratiaa, eikä esimerkiksi parhaillaan käynnissä olevasta Rakhinen konfliktista voi puhua avoimesti. Ilmastonmuutoksen seuraukset Myanmarin dokumentti näyttää kaikessa karuudessaan.
Khin Myanmar istuu jalkakäytävän kiveyksellä pensasaidan edessä
Khin Myanmarin mukaan naisen on Myanmarissa yhtä helppo työskennellä dokumenttiohjaajana kuin miehenkin. Dokumentaristi on jo valmiiksi marginaalissa, eikä ohjaajan sukupuoli kiinnosta ketään. Kun mennään valtavirtaelokuvan puolelle, tilanne muuttuu. ”Myanmarissa on vain kolme tai neljä naisohjaajaa. Etusijalla ovat miehet.” (Kuva: Silja Ylitalo / Maailma.net)

Kun Khin Myanmar oli lapsi, hän tapasi istua katselemassa, miten hänen leikkaajana työskentelevä isänsä editoi filmiä. Se näytti Myanmarista kiehtovalta. Lukion jälkeen hän päätyi kuitenkin opiskelemaan IT-alaa.

”Yhtenä päivänä isä kuuli elokuvakoulussa opiskelevalta ystävältään, että sinne otetaan uusia opiskelijoita. Isä oli nähnyt, miten kiinnostunut olin hänen työstään, ja kannusti minua hakemaan”, Myanmar kertoo.

Nyt Myanmar, 31, on käsikirjoittaja, ohjaaja ja leikkaaja. Hän kävi viime viikolla Suomessa esittelemässä ilmastonmuutoksesta kertovaa dokumenttielokuvaansa Warmer Days.

Dokumentti näyttää ilmastonmuutoksen seuraukset Myanmarin maaseudulla kaikessa karuudessaan. Syklonit ovat vieneet mennessään kokonaisia kyliä, merivesi on noussut ja pilannut viljelysmaita ja juomavesiä. Suojaavien mangrovemetsien katoaminen pahentaa entisestään myrskytuhoja, eroosiota ja suolaantumista.

Maanviljelystä on tullut hankalaa, kun sateet tulevat milloin sattuu ja riisiä voidaan kuivuuden vuoksi kylvää enää yksi sato vuodessa entisten kahden sijaan. Ihmiset muuttavat kaupunkeihin, eikä kaikille riitä työtä. Kun nuoret lähtevät kylistä, koulut jäävät kesken. Erityisesti tytöt ovat haavoittuvassa asemassa.

Myanmarin maaseudulla ilmastonmuutos vaikuttaa luontoon ja ihmisiin nyt jo hätkähdyttävän konkreettisesti.

Kaupunkilaiset eivät tiedä ilmastonmuutoksesta

Ilmastonmuutos Warmer Daysin aiheeksi tuli dokumentin tilaajalta, Myanmarin ilmastonmuutosallianssilta (MCCA), mutta toteutuksen suhteen Myanmar sai vapaat kädet.

”En tiennyt ilmastonmuutoksesta aiemmin juuri mitään. Kun ystäväni ja sukulaiseni näkivät dokumentin televisiossa, he totesivat, että ’tämänkö takia nykyään on niin kuuma’. Kaupungissa on helppo napsauttaa vain ilmastointilaite päälle”, sanoo Myanmar, joka asuu Myanmarin pääkaupungissa Yangoonissa.

Kaupunkilaisille ilmastonmuutos on kaukainen aihe, mutta toisin on maaseudulla, jossa ihmisten toimeentulo riippuu säästä.

”Maaseudulla ilmastonmuutos herättää tunteita ja siitä tiedetään paljon. Kun kuvasimme dokumenttia, joiltain alueilta oli mahdotonta löytää nuoria tai teini-ikäisiä, sillä kaikki olivat lähteneet ulkomaille tai kaupunkeihin. Maanviljelys ei enää elätä”, Myanmar sanoo.

Myanmarin vauvademokratia

Myanmar on vapautunut vuosikymmenien sotilasdiktatuurista vasta pikkuhiljaa 2010-luvulla.

Viime vuosina maa on ollut otsikoissa rohingya-vähemmistöön kohdistuneen etnisen vainon vuoksi, ja nyt Rakhinen alueen konfliktin, joka on joidenkin arvioiden mukaan eskaloitunut sisällissodaksi. Amnestyn tänään julkaiseman raportin mukaan Myanmarin armeija on syyllistynyt alueella sotarikoksiin, kuten mielivaltaiseen tappamiseen ja kiduttamiseen.

Voiko Myanmarissa käsitellä poliittisia aiheita dokumenteissa tai sanomalehdissä?

Voi, mutta tietyissä rajoissa, Myanmar sanoo.

”On herkkiä aiheita, joista ei voi puhua, kuten Rakhinen tilanne. Tapahtumista kirjoitetaan sanomalehdistä, mutta neutraaliin sävyyn.”

Nykyisen Aung San Suu Kyin hallinnon myötä vapautta on enemmän kuin aiemmin, Myanmar sanoo.

Suu Kyi on entinen demokratia-aktivisti ja ihmisoikeuspuolustaja, jota Myanmarin sotilashallinto piti vuosia kotiarestissa. Kansainvälinen yhteisö on kritisoinut Suu Kyitä siitä, ettei tämä ole puuttunut rohingyoiden vainoon tai tuominnut Rakninen tapahtumia. Amnesty veti viime marraskuussa takaisin Suu Kyille aiemmin myöntämänsä kunnianosoituksen.

Myanmar uskoo, että Suu Kyillä on syynsä olla hiljaa.

”Aung San Suu Kyi on meidän sankarimme. Hän yrittää neuvotella sotilashallinnon kanssa diplomatian keinoin, mutta se on hidasta. Meillä ei ole vielä todellista demokratiaa, eikä hänellä niin paljon valtaa.”

Myanmar kutsuu kotimaansa nykyistä poliittista järjestelmää ”vauvademokratiaksi”.

”Se ryömii vasta. Nyt täytyy odottaa ja katsoa, miten se oppii kävelemään ja juoksemaan.”

KORJAUS 31.5.2019: Muutettu dokumentin tilaaja UNPD:stä Myanmarin ilmastonmuutosallianssiksi (MCCA).

Myanmarin kehitys maataloustyöväestökulttuurisananvapaustiedotusvälineetdemokratiaympäristöilmastonmuutosluonnonkatastrofit Burma, Myanmar

Lue myös

Myanmarin rohingya-naisia Cox's Bazarin pakolaisleirillä

Myös kansainvälinen rikostuomioistuin ryhtyy tutkimaan Myanmarin rohingyoihin kohdistuneita julmuuksia

Myanmar ei ole kansainvälisen rikostuomioistuimen jäsen, mutta tuomioistuin päätti tutkia niitä rikoksia, jotka ovat tapahtuneet Myanmarin ja Bangladeshin rajalla. Aiemmin tällä viikolla Gambia vei Myanmarin YK:n alaisen kansainvälisen tuomioistuimen eteen kansanmurhan vastaisen sopimuksen rikkomisesta.
Kansainvälisen tuomioistuimen rakennus Haagissa Hollannissa

Gambia vei Myanmarin kansainväliseen oikeuteen rohingyojen kansanmurhasta

Vastikään diktatuurista päässyt Gambia syyttää Myanmaria rohingyojen kansanmurhasta. Kansainvälisellä tuomioistuimella ei ole valtuuksia valvoa päätöksensä toteuttamista, mutta tuomio tahraisi Myanmarin kansainvälistä mainetta.
Pakolaisleirin rakennuksia ja ihmisiä

Kansanmurhaa paenneet Myanmarin rohingyat elävät puun ja kuoren välissä – Yli miljoona ihmistä odottaa Bangladeshin pakolaisleireillä paluuta kotiin

Maailman suurimmaksi kutsutulla Kutupalongin pakolaisleirillä Bangladeshissa odotetaan, että alueelle kaksi vuotta sitten sankoin joukoin paenneiden rohingyojen tilanne ratkeaisi. ”Miksi kansainvälinen yhteisö ei sano Myanmarille, että rohingyoilla on oikeus palata?” kysyy paikallisen ihmisoikeusjärjestön johtaja Khushi Kabir.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Kaksi hymyilevää miestä vierekkäin

Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa

”Puskutraktoriksi” kutsuttu Tansanian presidentti sulkee medioita, irtisanoo julkisesti virkamiehiä ja ahdistelee kriitikoitaan. Länsimaat ja ihmisoikeusjärjestöt ovat huolissaan, mutta maan sisältä kuuluu toisenlaisiakin ääniä. Toimittaja Gasirigwa Mwitan mielestä Tansaniaa ei pitäisi arvostella samalla mittapuulla kuin länsimaita.
Maissipelto

Zimbabwen ruokakriisi pahin vuosikymmeneen – Puolet väestöstä vaarassa

Talousongelmat ja sään ääri-ilmiöt ovat ajaneet Zimbabwen vakavaan ruokapulaan. ”Suurin osa tapaamistani lapsista oli pienikasvuisia ja alipainoisia”, kertoi YK:n erityisraportoija Hilal Elver vierailunsa jälkeen.
Eu-lippuja ikkunanpokien takana

EU ottaa pian askeleen kohti hiilineutraaliutta – Suurimpia vastaanpanijoita ovat Tsekki, Unkari ja Puola

YK:n ilmastokokous on parhaillaan käynnissä Madridissa, mutta ensi viikolla järjestetään myös toinen tärkeä kokous, jossa Eurooppa-neuvoston on määrä sopia hiilineutraalista EU:sta. Suomella on puheenjohtajamaana tärkeä rooli.
Neonvärinen jalkapallo nurmikolla, taustalla jalat

Harrastuspiireissä kitketään rasismia ja syrjintää – ”Nuorten ja lasten Suomi on paljon aiempaa monikulttuurisempi”

Punainen kortti rasismille -kampanja on käynyt rasismin kimppuun urheilun avulla jo yli 15 vuoden ajan. Projektipäällikkö Ilari Äijälän mukaan urheilu on hyvä tapa ottaa rasismi puheeksi ja nykyinen nuori sukupolvi kasvaa aiempaa avoimemmassa Suomessa.
Nainen kivikkoisella rinteellä

Argentiinan ylängöllä saadaan vettä kalliosta – Alkuperäiskansa on huomannut ilmastonmuutoksen vaikutukset

Punan ylängön paikallisyhteisöt rakensivat vuorenrinteitä 33 kilometriä laskeutuvan maanalaisten putkien järjestelmän, joka painovoiman avulla pumppaa jäätikön vettä kyliin. Ilmastonmuutos on pahentanut alueen vesipulaa.