Kun Khin Myanmar oli lapsi, hän tapasi istua katselemassa, miten hänen leikkaajana työskentelevä isänsä editoi filmiä. Se näytti Myanmarista kiehtovalta. Lukion jälkeen hän päätyi kuitenkin opiskelemaan IT-alaa.

”Yhtenä päivänä isä kuuli elokuvakoulussa opiskelevalta ystävältään, että sinne otetaan uusia opiskelijoita. Isä oli nähnyt, miten kiinnostunut olin hänen työstään, ja kannusti minua hakemaan”, Myanmar kertoo.

Nyt Myanmar, 31, on käsikirjoittaja, ohjaaja ja leikkaaja. Hän kävi viime viikolla Suomessa esittelemässä ilmastonmuutoksesta kertovaa dokumenttielokuvaansa Warmer Days.

Dokumentti näyttää ilmastonmuutoksen seuraukset Myanmarin maaseudulla kaikessa karuudessaan. Syklonit ovat vieneet mennessään kokonaisia kyliä, merivesi on noussut ja pilannut viljelysmaita ja juomavesiä. Suojaavien mangrovemetsien katoaminen pahentaa entisestään myrskytuhoja, eroosiota ja suolaantumista.

Maanviljelystä on tullut hankalaa, kun sateet tulevat milloin sattuu ja riisiä voidaan kuivuuden vuoksi kylvää enää yksi sato vuodessa entisten kahden sijaan. Ihmiset muuttavat kaupunkeihin, eikä kaikille riitä työtä. Kun nuoret lähtevät kylistä, koulut jäävät kesken. Erityisesti tytöt ovat haavoittuvassa asemassa.

Myanmarin maaseudulla ilmastonmuutos vaikuttaa luontoon ja ihmisiin nyt jo hätkähdyttävän konkreettisesti.

Kaupunkilaiset eivät tiedä ilmastonmuutoksesta

Ilmastonmuutos Warmer Daysin aiheeksi tuli dokumentin tilaajalta, Myanmarin ilmastonmuutosallianssilta (MCCA), mutta toteutuksen suhteen Myanmar sai vapaat kädet.

”En tiennyt ilmastonmuutoksesta aiemmin juuri mitään. Kun ystäväni ja sukulaiseni näkivät dokumentin televisiossa, he totesivat, että ’tämänkö takia nykyään on niin kuuma’. Kaupungissa on helppo napsauttaa vain ilmastointilaite päälle”, sanoo Myanmar, joka asuu Myanmarin pääkaupungissa Yangoonissa.

Kaupunkilaisille ilmastonmuutos on kaukainen aihe, mutta toisin on maaseudulla, jossa ihmisten toimeentulo riippuu säästä.

”Maaseudulla ilmastonmuutos herättää tunteita ja siitä tiedetään paljon. Kun kuvasimme dokumenttia, joiltain alueilta oli mahdotonta löytää nuoria tai teini-ikäisiä, sillä kaikki olivat lähteneet ulkomaille tai kaupunkeihin. Maanviljelys ei enää elätä”, Myanmar sanoo.

Myanmarin vauvademokratia

Myanmar on vapautunut vuosikymmenien sotilasdiktatuurista vasta pikkuhiljaa 2010-luvulla.

Viime vuosina maa on ollut otsikoissa rohingya-vähemmistöön kohdistuneen etnisen vainon vuoksi, ja nyt Rakhinen alueen konfliktin, joka on joidenkin arvioiden mukaan eskaloitunut sisällissodaksi. Amnestyn tänään julkaiseman raportin mukaan Myanmarin armeija on syyllistynyt alueella sotarikoksiin, kuten mielivaltaiseen tappamiseen ja kiduttamiseen.

Voiko Myanmarissa käsitellä poliittisia aiheita dokumenteissa tai sanomalehdissä?

Voi, mutta tietyissä rajoissa, Myanmar sanoo.

”On herkkiä aiheita, joista ei voi puhua, kuten Rakhinen tilanne. Tapahtumista kirjoitetaan sanomalehdistä, mutta neutraaliin sävyyn.”

Nykyisen Aung San Suu Kyin hallinnon myötä vapautta on enemmän kuin aiemmin, Myanmar sanoo.

Suu Kyi on entinen demokratia-aktivisti ja ihmisoikeuspuolustaja, jota Myanmarin sotilashallinto piti vuosia kotiarestissa. Kansainvälinen yhteisö on kritisoinut Suu Kyitä siitä, ettei tämä ole puuttunut rohingyoiden vainoon tai tuominnut Rakninen tapahtumia. Amnesty veti viime marraskuussa takaisin Suu Kyille aiemmin myöntämänsä kunnianosoituksen.

Myanmar uskoo, että Suu Kyillä on syynsä olla hiljaa.

”Aung San Suu Kyi on meidän sankarimme. Hän yrittää neuvotella sotilashallinnon kanssa diplomatian keinoin, mutta se on hidasta. Meillä ei ole vielä todellista demokratiaa, eikä hänellä niin paljon valtaa.”

Myanmar kutsuu kotimaansa nykyistä poliittista järjestelmää ”vauvademokratiaksi”.

”Se ryömii vasta. Nyt täytyy odottaa ja katsoa, miten se oppii kävelemään ja juoksemaan.”

KORJAUS 31.5.2019: Muutettu dokumentin tilaaja UNPD:stä Myanmarin ilmastonmuutosallianssiksi (MCCA).