Uutiset Myanmarin kehitys

Myanmar ja Bangladesh aikovat aloittaa rohingyapakolaisten palauttamisen – YK ja avustusjärjestöt pelkäävät vainon jatkuvan

Bangladeshiin on paennut lähes 750 000 rohingyaa, jotka aiotaan pian palauttaa takaisin Myanmariin. ”Nyt ei ole oikea aika aloittaa palautuksia”, sanoo Kirkon Ulkomaanavun humanitaarisen avun päällikkö Eija Alajarva.
Kaksi lasta pakolaisleirin telttojen välisellä kujalla Bangladeshin Cox's Bazarissa
Rohingyalapsia Unchiprangin pakolaisleirillä Bangladeshin Cox's Bazarissa. (Kuva: EU Civil Protection and Humanitarian Aid Operations / CC BY-NC-ND 2.0)

Myanmar ja Bangladesh saattavat aloittaa pian Bangladeshiin tulleiden rohingyapakolaisten palauttamisen takaisin Myanmariin.

YK ja avustusjärjestöt ovat tilanteesta huolissaan, sillä niiden mukaan rohingyat saattavat yhä joutua vainon kohteeksi Myanmarissa.

YK:n Myanmar-erityisraportoija Yanghee Lee pyysi tällä viikolla Bangladeshia hylkäämään ”kiireellä tehdyt” suunnitelmat palautuksesta. Hänen mukaansa ilman Myanmarin hallituksen turvatakuita vaino ja väkivalta voivat alkaa uudelleen.

”En ole nähnyt Myanmarin hallituksen ryhtyvän konkreettisiin ja näkyviin toimenpiteisiin luodakseen ympäristön, jossa rohingyat voisivat palata alkuperäiseen olinpaikkaansa, elää turvassa ja jossa heidän oikeutensa on taattu”, hän sanoi YK:n tiedotteen mukaan.

Rohingyat ovat Myanmarissa pitkään syrjitty muslimivähemmistö, jolle ei ole myönnetty edes Myanmarin kansalaisuutta. Maan armeija aloitti elokuussa 2017 rohingyojen aseellisten järjestön hyökkäysten seurauksena etnisen puhdistusoperaation, jonka seurauksena lähes 750 000 rohingyaa pakeni raiskauksia, murhia ja kylien polttamista Bangladeshin Cox’s Bazariin. Pakolaisia on saapunut jonkin verran myös tänä vuonna.

Bangladesh ja Myanmar ovat neuvotelleet pitkään rohingyojen paluusta, ja alun perin niiden piti alkaa jo tämän vuoden tammikuussa. Nyt palautukset on määrä aloittaa tämän kuun puolivälissä.

Leen mukaan pakolaiset itsensä pitäisi ottaa mukaan prosessin suunnitteluun. Palautukset epäinhimillisiin olosuhteisiin voivat rikkoa kansainvälistä oikeutta, hän varoitti. Lisäksi pelkkä infrastruktuurin rakentaminen palaajille ei riitä vaan rohingyat tarvitsevat kansalaisuuden, oikeuden liikkua vapaasti sekä peruspalveluita.

Myös joukko avustusjärjestöjä on julkaissut vetoomuksen, jossa vaaditaan, että paluu varmistetaan turvallisesti ja vapaaehtoisesti ihmisoikeuksia kunnioittaen.

”Työssämme kohtaamme silmittömästä väkivallasta traumatisoituneita ihmisiä. Ihmiset ovat kertoneet olevansa hyvin peloissaan. Nyt ei ole oikea aika aloittaa palautuksia”, sanoo Kirkon Ulkomaanavun humanitaarisen avun päällikkö Eija Alajarva tiedotteessa.

KUA on työskennellyt Bangladeshissa rohingya-pakolaisten leirillä tämän vuoden alkupuolelta lähtien. Sen ja sen tanskalaisen sisarjärjestön yhteisessä hankkeessa annetaan psykososiaalista tukea sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa kokeneille sekä koulutusta naisille ja murrosikäisille tytöille.

Myanmarin kehitys ihmisoikeudetkansalaisoikeudetvähemmistöpolitiikkaavustustyökatastrofiapupakolaiset BangladeshBurma, Myanmar Kirkon Ulkomaanapu

Lue myös

Lapsia lammikossa sateenvarjojen kanssa

Bangladeshiin paenneet rohingya-lapset pääsevät 2,5 vuoden odotuksen jälkeen kouluun

Bangladesh on aiemmin kieltänyt maahan paenneilta rohingya-pakolaisilta koulutuksen, koska se on pelännyt näiden jäävän maahan. Uusi pilottihanke tavoittaa 10 000 koululaista.
Myanmarin rohingya-naisia Cox's Bazarin pakolaisleirillä

Myös kansainvälinen rikostuomioistuin ryhtyy tutkimaan Myanmarin rohingyoihin kohdistuneita julmuuksia

Myanmar ei ole kansainvälisen rikostuomioistuimen jäsen, mutta tuomioistuin päätti tutkia niitä rikoksia, jotka ovat tapahtuneet Myanmarin ja Bangladeshin rajalla. Aiemmin tällä viikolla Gambia vei Myanmarin YK:n alaisen kansainvälisen tuomioistuimen eteen kansanmurhan vastaisen sopimuksen rikkomisesta.
Kansainvälisen tuomioistuimen rakennus Haagissa Hollannissa

Gambia vei Myanmarin kansainväliseen oikeuteen rohingyojen kansanmurhasta

Vastikään diktatuurista päässyt Gambia syyttää Myanmaria rohingyojen kansanmurhasta. Kansainvälisellä tuomioistuimella ei ole valtuuksia valvoa päätöksensä toteuttamista, mutta tuomio tahraisi Myanmarin kansainvälistä mainetta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Koululaisia pulpettien ääressä

Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten

Koulujen sulkeminen vaikuttaa lähes 1,7 miljardin koululaiseen ja opiskelijaan. Koulutuksen lisäksi moni menettää myös kouluateriat.
Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.
Temppelin raunioituneita pylväitä

Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen

Demokratiakasvatusta on kehitetty Suomessa jonkin verran 2010-luvulla, mutta aihe näkyy edelleen melko vähän opettajakoulutuksen sisällössä ja opetussuunnitelmassa. Sama tilanne on monissa muissa maissa.
Vesihana ulkona

Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla

Saippua on monilla kehittyvillä alueilla luksusta. YK:n asiantuntijat muistuttavat vesipalvelujen tärkeydestä koronapandemian taltuttamiseksi.

Tuoreimmat