Uutiset Myanmarin kehitys

Myanmar ja Bangladesh aikovat aloittaa rohingyapakolaisten palauttamisen – YK ja avustusjärjestöt pelkäävät vainon jatkuvan

Bangladeshiin on paennut lähes 750 000 rohingyaa, jotka aiotaan pian palauttaa takaisin Myanmariin. ”Nyt ei ole oikea aika aloittaa palautuksia”, sanoo Kirkon Ulkomaanavun humanitaarisen avun päällikkö Eija Alajarva.
Kaksi lasta pakolaisleirin telttojen välisellä kujalla Bangladeshin Cox's Bazarissa
Rohingyalapsia Unchiprangin pakolaisleirillä Bangladeshin Cox's Bazarissa. (Kuva: EU Civil Protection and Humanitarian Aid Operations / CC BY-NC-ND 2.0)

Myanmar ja Bangladesh saattavat aloittaa pian Bangladeshiin tulleiden rohingyapakolaisten palauttamisen takaisin Myanmariin.

YK ja avustusjärjestöt ovat tilanteesta huolissaan, sillä niiden mukaan rohingyat saattavat yhä joutua vainon kohteeksi Myanmarissa.

YK:n Myanmar-erityisraportoija Yanghee Lee pyysi tällä viikolla Bangladeshia hylkäämään ”kiireellä tehdyt” suunnitelmat palautuksesta. Hänen mukaansa ilman Myanmarin hallituksen turvatakuita vaino ja väkivalta voivat alkaa uudelleen.

”En ole nähnyt Myanmarin hallituksen ryhtyvän konkreettisiin ja näkyviin toimenpiteisiin luodakseen ympäristön, jossa rohingyat voisivat palata alkuperäiseen olinpaikkaansa, elää turvassa ja jossa heidän oikeutensa on taattu”, hän sanoi YK:n tiedotteen mukaan.

Rohingyat ovat Myanmarissa pitkään syrjitty muslimivähemmistö, jolle ei ole myönnetty edes Myanmarin kansalaisuutta. Maan armeija aloitti elokuussa 2017 rohingyojen aseellisten järjestön hyökkäysten seurauksena etnisen puhdistusoperaation, jonka seurauksena lähes 750 000 rohingyaa pakeni raiskauksia, murhia ja kylien polttamista Bangladeshin Cox’s Bazariin. Pakolaisia on saapunut jonkin verran myös tänä vuonna.

Bangladesh ja Myanmar ovat neuvotelleet pitkään rohingyojen paluusta, ja alun perin niiden piti alkaa jo tämän vuoden tammikuussa. Nyt palautukset on määrä aloittaa tämän kuun puolivälissä.

Leen mukaan pakolaiset itsensä pitäisi ottaa mukaan prosessin suunnitteluun. Palautukset epäinhimillisiin olosuhteisiin voivat rikkoa kansainvälistä oikeutta, hän varoitti. Lisäksi pelkkä infrastruktuurin rakentaminen palaajille ei riitä vaan rohingyat tarvitsevat kansalaisuuden, oikeuden liikkua vapaasti sekä peruspalveluita.

Myös joukko avustusjärjestöjä on julkaissut vetoomuksen, jossa vaaditaan, että paluu varmistetaan turvallisesti ja vapaaehtoisesti ihmisoikeuksia kunnioittaen.

”Työssämme kohtaamme silmittömästä väkivallasta traumatisoituneita ihmisiä. Ihmiset ovat kertoneet olevansa hyvin peloissaan. Nyt ei ole oikea aika aloittaa palautuksia”, sanoo Kirkon Ulkomaanavun humanitaarisen avun päällikkö Eija Alajarva tiedotteessa.

KUA on työskennellyt Bangladeshissa rohingya-pakolaisten leirillä tämän vuoden alkupuolelta lähtien. Sen ja sen tanskalaisen sisarjärjestön yhteisessä hankkeessa annetaan psykososiaalista tukea sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa kokeneille sekä koulutusta naisille ja murrosikäisille tytöille.

Myanmarin kehitys ihmisoikeudetkansalaisoikeudetvähemmistöpolitiikkaavustustyökatastrofiapupakolaiset BangladeshBurma, Myanmar Kirkon Ulkomaanapu

Lue myös

Lapsia lammikossa sateenvarjojen kanssa

Bangladeshiin paenneet rohingya-lapset pääsevät 2,5 vuoden odotuksen jälkeen kouluun

Bangladesh on aiemmin kieltänyt maahan paenneilta rohingya-pakolaisilta koulutuksen, koska se on pelännyt näiden jäävän maahan. Uusi pilottihanke tavoittaa 10 000 koululaista.
Myanmarin rohingya-naisia Cox's Bazarin pakolaisleirillä

Myös kansainvälinen rikostuomioistuin ryhtyy tutkimaan Myanmarin rohingyoihin kohdistuneita julmuuksia

Myanmar ei ole kansainvälisen rikostuomioistuimen jäsen, mutta tuomioistuin päätti tutkia niitä rikoksia, jotka ovat tapahtuneet Myanmarin ja Bangladeshin rajalla. Aiemmin tällä viikolla Gambia vei Myanmarin YK:n alaisen kansainvälisen tuomioistuimen eteen kansanmurhan vastaisen sopimuksen rikkomisesta.
Kansainvälisen tuomioistuimen rakennus Haagissa Hollannissa

Gambia vei Myanmarin kansainväliseen oikeuteen rohingyojen kansanmurhasta

Vastikään diktatuurista päässyt Gambia syyttää Myanmaria rohingyojen kansanmurhasta. Kansainvälisellä tuomioistuimella ei ole valtuuksia valvoa päätöksensä toteuttamista, mutta tuomio tahraisi Myanmarin kansainvälistä mainetta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puunrankoja lumen keskellä, taustalla tunturi.

Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi

Ympäristötietoinen matkaaja voi nykyisin osallistua vaikkapa merikilpikonnien suojeluun. Keskivertoturistin on kuitenkin vaikea tietää, mikä on oikeaa ekomatkailua. Matkailututkimuksen tutkijatohtorin Tarja Salmelan mukaan kaikesta matkailusta pitäisi pyrkiä tekemään ekologista.
Nainen puolilähikuvassa, taustalla rakennuksia.

”Tytöt pelkäävät raskautta enemmän kuin hiviä, sillä se paljastaa heidän harrastaneen seksiä” – Valistuksen puute vaikeuttaa teiniraskauksien kitkemistä Keniassa

Raskauskomplikaatiot ovat Keniassa yleinen nuorten naisten kuolinsyy. Heillä pitäisi olla samat oikeudet seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluihin kuin aikuisillakin, mutta käytännössä näin ei tapahdu, sanoo yhteisöjärjestö Umoja Women Mobile Health Caren perustaja Georgina Nyambura.
Musta-puna-vihreä Malawin lippu taivasta ja pilviä vasten.

Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä

Ihmiskaupan uhreiksi joutuu Malawissa etenkin maaseudun naisia ja tyttöjä. Kansalaisjärjestöt ovat huolissaan siitä, että tekijät selviytyvät usein vain sakoilla tai kokonaan ilman rangaistusta. ”Lainvalvojat eivät täysin ymmärrä lakia ja miten sitä pitäisi tulkita”, kritisoi ihmiskaupan vastaisten järjestöjen verkoston toiminnanjohtaja Caleb Thole.
Lapsi piirustusvälineiden kanssa kuvattuna ylhäältäpäin.

Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa

Koronaviruskriisistä seuraava ihmisten toimeentulon ja peruspalveluiden heikkeneminen voi syöstä lisää lapsia köyhyyteen. ”Meidän on omien vaikeuksiemmekin keskellä tärkeää tukea niitä, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa”, muistuttaa Suomen Pelastakaa Lasten kansainvälisten ohjelmien johtaja Anne Haaranen.
Hengityssuojaimella suojautunut asiakas ja huivilla suojautunut myyjä vihannestorilla.

Afrikan mailla on arvokasta kokemusta kriisinhallinnasta, mutta se unohtuu länsimaisessa koronauutisoinnissa

Kun koronavirus julistettiin maaliskuussa pandemiaksi, huolestuneet katseet kohdistuivat Afrikkaan. Länsimaiset mediat ylläpitävät koronauutisoinnillaan köyhyyden ja kurjuuden värittämää Afrikka-narratiivia. Todellisuudessa manner on pärjännyt koronan vastaisessa taistelussa varsin hyvin, kirjoittavat Essi Nordbäck ja Linda Lammensalo.

Tuoreimmat

”Tytöt pelkäävät raskautta enemmän kuin hiviä, sillä se paljastaa heidän harrastaneen seksiä” – Valistuksen puute vaikeuttaa teiniraskauksien kitkemistä Keniassa
Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä
Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa
Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi
Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset
Yli 660 000 ihmistä on paennut sen jälkeen, kun YK:n pääsihteeri vaati maailmanlaajuista tulitaukoa – Suurvallat ”kinastelevat kuin lapset hiekkalaatikolla”
Ruanda onnistui ennallistamaan yli 800 000 hehtaaria metsää – Siemenpankki auttoi metsien pelastamisessa
Jemenissä on paljastumassa koronakatastrofi – Avustusjärjestöjen mukaan hengitystieoireisiin kuolleiden määrä on noussut nopeasti
Sykloni Amphan on vaikuttanut jopa kymmenen miljoonan ihmisen elämään Bangladeshissa – ”Puoli miljoonaa perhettä on saattanut menettää kotinsa”
YK: Maailman kehitys voi tänä vuonna kääntyä taaksepäin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin – Koulutus on 1980-luvun tasolla