Uutiset Myanmarin kehitys

Myanmar ja Bangladesh aikovat aloittaa rohingyapakolaisten palauttamisen – YK ja avustusjärjestöt pelkäävät vainon jatkuvan

Bangladeshiin on paennut lähes 750 000 rohingyaa, jotka aiotaan pian palauttaa takaisin Myanmariin. ”Nyt ei ole oikea aika aloittaa palautuksia”, sanoo Kirkon Ulkomaanavun humanitaarisen avun päällikkö Eija Alajarva.
Kaksi lasta pakolaisleirin telttojen välisellä kujalla Bangladeshin Cox's Bazarissa
Rohingyalapsia Unchiprangin pakolaisleirillä Bangladeshin Cox's Bazarissa. (Kuva: EU Civil Protection and Humanitarian Aid Operations / CC BY-NC-ND 2.0)

Myanmar ja Bangladesh saattavat aloittaa pian Bangladeshiin tulleiden rohingyapakolaisten palauttamisen takaisin Myanmariin.

YK ja avustusjärjestöt ovat tilanteesta huolissaan, sillä niiden mukaan rohingyat saattavat yhä joutua vainon kohteeksi Myanmarissa.

YK:n Myanmar-erityisraportoija Yanghee Lee pyysi tällä viikolla Bangladeshia hylkäämään ”kiireellä tehdyt” suunnitelmat palautuksesta. Hänen mukaansa ilman Myanmarin hallituksen turvatakuita vaino ja väkivalta voivat alkaa uudelleen.

”En ole nähnyt Myanmarin hallituksen ryhtyvän konkreettisiin ja näkyviin toimenpiteisiin luodakseen ympäristön, jossa rohingyat voisivat palata alkuperäiseen olinpaikkaansa, elää turvassa ja jossa heidän oikeutensa on taattu”, hän sanoi YK:n tiedotteen mukaan.

Rohingyat ovat Myanmarissa pitkään syrjitty muslimivähemmistö, jolle ei ole myönnetty edes Myanmarin kansalaisuutta. Maan armeija aloitti elokuussa 2017 rohingyojen aseellisten järjestön hyökkäysten seurauksena etnisen puhdistusoperaation, jonka seurauksena lähes 750 000 rohingyaa pakeni raiskauksia, murhia ja kylien polttamista Bangladeshin Cox’s Bazariin. Pakolaisia on saapunut jonkin verran myös tänä vuonna.

Bangladesh ja Myanmar ovat neuvotelleet pitkään rohingyojen paluusta, ja alun perin niiden piti alkaa jo tämän vuoden tammikuussa. Nyt palautukset on määrä aloittaa tämän kuun puolivälissä.

Leen mukaan pakolaiset itsensä pitäisi ottaa mukaan prosessin suunnitteluun. Palautukset epäinhimillisiin olosuhteisiin voivat rikkoa kansainvälistä oikeutta, hän varoitti. Lisäksi pelkkä infrastruktuurin rakentaminen palaajille ei riitä vaan rohingyat tarvitsevat kansalaisuuden, oikeuden liikkua vapaasti sekä peruspalveluita.

Myös joukko avustusjärjestöjä on julkaissut vetoomuksen, jossa vaaditaan, että paluu varmistetaan turvallisesti ja vapaaehtoisesti ihmisoikeuksia kunnioittaen.

”Työssämme kohtaamme silmittömästä väkivallasta traumatisoituneita ihmisiä. Ihmiset ovat kertoneet olevansa hyvin peloissaan. Nyt ei ole oikea aika aloittaa palautuksia”, sanoo Kirkon Ulkomaanavun humanitaarisen avun päällikkö Eija Alajarva tiedotteessa.

KUA on työskennellyt Bangladeshissa rohingya-pakolaisten leirillä tämän vuoden alkupuolelta lähtien. Sen ja sen tanskalaisen sisarjärjestön yhteisessä hankkeessa annetaan psykososiaalista tukea sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa kokeneille sekä koulutusta naisille ja murrosikäisille tytöille.

Myanmarin kehitys ihmisoikeudetkansalaisoikeudetvähemmistöpolitiikkaavustustyökatastrofiapupakolaiset BangladeshBurma, Myanmar Kirkon Ulkomaanapu

Lue myös

Lapsia kurkkimassa koulun ikkunasta

Myanmarin Unicef: Lapset tarvitsevat suojelua Rakhinessa – Kouluja ei ole tarkoitettu armeijan käyttöön

Rakhinen konfliktissa Myanmarissa on viime kuukausina kuollut useita lapsia. Konfliktin osapuolten tulisi huolehtia lasten turvalisuudesta eikä käyttää kouluja sotilastarkoituksiin, Unicef vaatii.
Khin Myanmar istuu jalkakäytävän kiveyksellä pensasaidan edessä

”Myanmarin demokratia on vasta vauva”, sanoo Suomessa vieraillut ohjaaja Khin Myanmar, joka teki dokumentin ilmastonmuutoksen vaikutuksista Myanmarin maaseudulla

Dokumenttiohjaaja Khin Myanmarin mukaan Myanmarissa ei ole vielä todellista demokratiaa, eikä esimerkiksi parhaillaan käynnissä olevasta Rakhinen konfliktista voi puhua avoimesti. Ilmastonmuutoksen seuraukset Myanmarin dokumentti näyttää kaikessa karuudessaan.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ahmed Hadji sohvalla Kirkon Ulkomaanavun tiloissa

Ugandalainen Ahmed Hadji selvisi hengissä terrori-iskusta ja ryhtyi ehkäisemään radikalisoitumista – ”Monella ei ole uskonnosta riittävästi tietoa”

Ääriliike al-Shabaab houkuttelee nuoria Ugandassa, jossa on maailman nuorimpiin kuuluva väestö ja vain vähän työpaikkoja. Nuorisojärjestöä johtavan Ahmed Hadjin mukaan nuoret tarvitsevat töitä ja tarkoituksen elämälleen. Valtio näkee nuoret kuitenkin uhkana.
Muovipressuilla peitetty asumus ja pyykkejä kuivumassa

Väkivalta kärjistyy Burkina Fasossa, yli 200 000 paennut kodeistaan – YK: Humanitaarinen hätätila

Viime vuonna Malissa alkaneet levottomuudet ovat levinneet Burkina Fasoon ja maata uhkaa nyt paha ruokapula, YK:n elintarvikejärjestö FAO varoittaa.
Mies puhaltaa savua suustaan

Sota huumeita vastaan ei ole toiminut – Puoli miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain käytön vuoksi

YK:n tuoreen tilaston mukaan 35 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii huumeriippuvuudesta. Kuolleisuuslukuja kasvattavat pätevän hoidon ja hoitopaikkojen puute.
Lasta rokotetaan

Raportti: Joka kymmenes lapsi jää ilman rokotteita – Rokotuskattavuuden kasvu pysähtynyt 2010-luvulla

Maailmassa 20 miljoonaa lasta, valtaosa kaikkein köyhimpiä, jää ilman rokotteiden antamaa suojaa, käy ilmi WHO:n ja Unicefin tuoreesta raportista. Samaan aikaan länsimaissa kasvava rokotevastaisuus on nostanut tuhkarokkotartuntojen määrän ennätyslukemiin Euroopassa.