Uutiset

Mr Maahanmuuttaja: Kieliopinnot kaikkien ulottuville

Pakolaisapu valitsi Suomen ensimmäiseksi vuoden maahanmuuttajamieheksi kamerunilaisen monitoimimies Jude Njilan.

Suomen Pakolaisapu on myöntänyt ensimmäisen vuoden maahanmuuttajamiespalkinnon. Mr Maahanmuuttaja -palkinnon tavoitteena on nostaa maahanmuuttajamiesten profiilia, Pakolaisavusta kerrotaan.

Palkinnon voittanut kamerunilainen Jude Njilalle tuli Suomeen alun perin opiskeluihin liittyvän työharjoittelun takia. Vaikka hän ei tiennytkään Suomesta aluksi juuri mitään, Njila viihtyi maassa hyvin. Muutaman kuukauden harjoittelujaksosta onkin tullut 15 vuotta Suomessa insinööriopintojen, Vantaalle muutamisen, avioliiton ja yrityksen perustamisen kautta.

Tällä hetkellä 45-vuotias kolmen lapsen perheenisä tekee maisteriopintoja Hankenilla ja jakaa sanomalehtiä aamuöisin. Lisäksi hän toimii lisäravinneliiketoiminnassa ja on vastikään perustanut oman yhden miehen muuttofirman.

Maahanmuuttajien haasteena kieli ja kulttuuri

Vuoden maahanmuuttajamiehen valintaa Njila pitää hyvänä aloitteena. Valinnalla voidaan Njilan mielestä lisätä ihmisten tietoisuutta maahanmuuttajien elämästä ja tavoittaa nimenomaan maahanmuuttajamiehet paremmin.

Maahanmuuttajien suurin haaste Suomessa on Njilan mukaan kielen oppiminen. Suomen kielen opiskeluun pitäisikin miehen mielestä kannustaa ulkomaalaisia aktiivisemmin jo heti Suomeen tulon jälkeen.

"Opiskelijoille, jotka valmistuvat Suomesta, kielenopiskelu on pakollista. Kieliopintoja pitäisi kuitenkin laajentaa kaikille maahanmuuttajille, jotka ovat ilmaisseet halukkuutensa jäädä Suomeen, Njila sanoo.

"Vaikka ihmisellä olisi muuten paljon osaamista ja taitoja, ilman kunnollista suomenkielentaitoa työllistyminen on vaikeaa", hän jatkaa.

Kielihaasteiden lisäksi Njila nostaa esille myös kulttuurien eroavaisuudet. "Afrikassa miehet ovat perinteisesti olleet perheen pää ja naiset ovat olleet kotona. Suomessa tasa-arvo on paljon pidemmällä, mutta Kamerunissakin se kehittyy pikku hiljaa", Njila sanoo.

Miehellä itsellään ei ole ollut mainittavia vaikeuksia Suomeen sopeutumisessa. Kotoutumisessa häntä on auttanut oma positiivinen asenne ongelmien edessä. 1990-luvulla maahanmuuttajia oli Suomessa vielä vähän ja Njilan mielestä asenne ulkomaalaisia kohtaan oli silloin varautuneempi. "Nykyään negatiivistä huutelua ei enää juurikaan kuule", hän sanoo.

Voittaja on myös kansalaisaktiivi

Vapaa-ajallaan Njila toimii aktiivisesti useissa yhdistyksissä. Hän on puheenjohtajana itse perustamassaan Kamerun-seurassa, jonka tavoitteena on lisätä eri kulttuurien kanssakäymistä ja luoda eri kulttuureista tuleville ihmisille mahdollisuus kohdata toisiaan. Suunnitelmissa on suomalaisen kulttuurikeskuksen perustaminen Kameruniin, jossa voitaisiin opettaa suomen kieltä nuorille, jotka haaveilevat opiskelupaikasta Suomessa.

Muita yhdistyksiä, joissa mies toimii, ovat kriittistä globalisaatiokeskustelua edistävä Attac sekä tasapuoliseen verotukseen ja läpinäkyvään kansainväliseen rahoitukseen kannustava Tax justice network.

Njila seuraa aktiivisesti myös Kamerunin kehittymistä. Hän on liittynyt Vantaan SDP:hen ja on kiinnostunut sekä politiikasta Suomessa että demokratian kehittämisestä Kamerunissa.

Maahanmuutto- ja pakolaispolitiikka vähemmistöpolitiikkasiirtolaisuus KamerunSuomi Suomen Pakolaisapu

Lue myös

Eduskuntatalo

Kysely: Suurin osa eduskuntavaaliehdokkaista helpottaisi perheenyhdistämistä

Suomessa on viime vuosina kiristetty maahanmuuttajien mahdollisuuksia tuoda perheensä Suomeen. Nyt seitsemässä puolueessa yhdeksästä yli puolet kansanedustajaehdokkaista kannattaa perheenyhdistämisen helpottamista, selviää Amnestyn kyselytutkimuksesta.
Ihmisiä metsässä

Luontokotouttaminen tutustuttaa maahanmuuttajanuoret siiliin, suohon ja jokamiehenoikeuksiin – ”Metsä on suomalaisen identiteetin rakentaja”

Luontokotouttaminen on pohjoismaisen kotouttamistyön erikoisuus, jonka tarkoituksena on hälventää maahanmuuttajien luontoon liittyviä pelkoja ja lisätä näiden hyvinvointia. Planin luontokotouttamisretkellä opiskeltiin suomen kielen sanoja, saatiin liikuntaa ja huomattiin, ettei metsä ole pelottava paikka.
Afganistan-palautuksia vastustavia mielenosoittajia Helsingissä

Helsingissä osoitettiin mieltä Afganistan-palautuksia vastaan – Sisäministerille luovutettiin lähes 18 000 allekirjoituksen vetoomus

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin järjestämässä mielenosoituksessa luovutettiin sisäministeri Kai Mykkäselle (kok) vetoomus, jotta ketään ei palautettaisi Afganistaniin. ”Haluamme, että hengellämme ei pelata poliittista peliä”, vetosi afganistanilainen ihmisoikeusaktivisti Mohammad Javid.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ahmed Hadji sohvalla Kirkon Ulkomaanavun tiloissa

Ugandalainen Ahmed Hadji selvisi hengissä terrori-iskusta ja ryhtyi ehkäisemään radikalisoitumista – ”Monella ei ole uskonnosta riittävästi tietoa”

Ääriliike al-Shabaab houkuttelee nuoria Ugandassa, jossa on maailman nuorimpiin kuuluva väestö ja vain vähän työpaikkoja. Nuorisojärjestöä johtavan Ahmed Hadjin mukaan nuoret tarvitsevat töitä ja tarkoituksen elämälleen. Valtio näkee nuoret kuitenkin uhkana.
Delfiini muovipussi evässään

Panama kielsi muovipussit ensimmäisenä maana Keski-Amerikassa – Taustalla huoli merten saastumisesta

Kaupat eivät saa tehdä muovipussikiellolla voittoa, vaan niiden on tarjottava asiakkaille kestokasseja sisäänostohintaan. Lain rikkomisesta saadut sakot Panama käyttää kierrätysjärjestelmän kehittämiseen ja tutkimukseen.
Muovipressuilla peitetty asumus ja pyykkejä kuivumassa

Väkivalta kärjistyy Burkina Fasossa, yli 200 000 paennut kodeistaan – YK: Humanitaarinen hätätila

Viime vuonna Malissa alkaneet levottomuudet ovat levinneet Burkina Fasoon ja maata uhkaa nyt paha ruokapula, YK:n elintarvikejärjestö FAO varoittaa.
Mies puhaltaa savua suustaan

Sota huumeita vastaan ei ole toiminut – Puoli miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain käytön vuoksi

YK:n tuoreen tilaston mukaan 35 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii huumeriippuvuudesta. Kuolleisuuslukuja kasvattavat pätevän hoidon ja hoitopaikkojen puute.