Uutiset Myanmarin kehitys

Monsuunisateet vaurioittaneet tuhansia asumuksia Bangladeshin rohingya-pakolaisten leireillä – Lisää sateita on luvassa

Sadat tuhannet Myanmarin rohingyat elävät yhä pakolaisasutusalueella. Keväällä alkanut monsuunikausi on vaikuttanut yhteensä kymmenien tuhansien elämään.
Nainen sateenvarjon kanssa hökkelien keskellä
Cox's Bazarin leirialueella elää yli 900 000 rohingyapakolaista. Kuva heinäkuulta 2018. (Kuva: Tanvir Murad Topu / World Bank Photo Collection / CC BY-NC-ND 2.0)

Käynnissä oleva monsuunikausi kurittaa jo valmiiksi heikossa asemassa olevia rohingya-vähemmistön jäseniä Bangladeshin Cox’s Bazarin pakolaisleirialueella.

Viime päivien aikana tulleet rankkasateet ovat johtaneet yli 3 400 asunnon vaurioitumiseen tai tuhoutumiseen. Yli 2 700 ihmistä on joutunut pakenemaan, kertovat alueella työtä tekevät pakolaisjärjestöt.

Cox’s Bazarin valtavalla pakolaisleirialueella elää yli 900 000 Myanmarin etniseen rohingya-vähemmistöön kuuluvaa pakolaista. Suurin osa heistä on saapunut alueelle elokuusta 2017 alkaen, jolloin Myanmarin armeija käynnisti etniset puhdistukset rohingyoja vastaan.

Nyt meneillään oleva monsuunikausi alkoi huhtikuun lopussa. Viime päivinä sateet ovat olleet erityisen kovia ja alueella on ollut tulvia, kovia tuulia sekä satoja maanvyörymiä. Viime viikolla yhteensä 16 ihmistä loukkaantui ja kaksi kuoli.

Tällä viikolla on tulossa lisää kaatosateita.

”Olemme puolessa välissä monsuunikautta ja olemme jo auttaneet yli 2 000:ta ihmistä 72 tunnin aikana. Tiimit tekevät työtä ympäri kellon”, kertoi Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön edustaja George McLeod eilen tiedotteessa.

Hänen mukaansa vauriot ovat alustavien arvioiden mukaan pahemmat kuin viime vuonna.

Kyseessä on pakolaisleirialueen laajenemisen jälkeen toinen monsuunikausi. Siihen on pyritty valmistautumaan muun muassa asentamalla kukkuloiden rinteille suojarakenteita, asentamalla viemäreitä sekä rakentamalla teitä ja siltoja.

Yhteensä sadekausi on vaikuttanut lähes 38 500 ihmisen elämään pakolaisleirialueella huhtikuusta lähtien. Kahdeksan ihmistä on kuollut, kertoo YK:n katastrofiapujärjestö OCHA.

Pakolaisten paluusta Myanmariin on keskusteltu pitkään, mutta palautukset eivät ole edenneet, sillä islaminuskoisia rohingyoja vainotaan Myanmarissa edelleen laajasti. YK:n tutkintatiimin jäsen Christopher Sidoti vertasi viime viikolla Myanmarin puolella sijaitsevien rohingya-leirien elinolosuhteita juutalaisghettoihin natsiaikana.

Myanmarin kehitys vähemmistöpolitiikkaavustustyökatastrofiapupakolaisetluonnonkatastrofit BangladeshBurma, Myanmar

Lue myös

Lapsia lammikossa sateenvarjojen kanssa

Bangladeshiin paenneet rohingya-lapset pääsevät 2,5 vuoden odotuksen jälkeen kouluun

Bangladesh on aiemmin kieltänyt maahan paenneilta rohingya-pakolaisilta koulutuksen, koska se on pelännyt näiden jäävän maahan. Uusi pilottihanke tavoittaa 10 000 koululaista.
Myanmarin rohingya-naisia Cox's Bazarin pakolaisleirillä

Myös kansainvälinen rikostuomioistuin ryhtyy tutkimaan Myanmarin rohingyoihin kohdistuneita julmuuksia

Myanmar ei ole kansainvälisen rikostuomioistuimen jäsen, mutta tuomioistuin päätti tutkia niitä rikoksia, jotka ovat tapahtuneet Myanmarin ja Bangladeshin rajalla. Aiemmin tällä viikolla Gambia vei Myanmarin YK:n alaisen kansainvälisen tuomioistuimen eteen kansanmurhan vastaisen sopimuksen rikkomisesta.
Kansainvälisen tuomioistuimen rakennus Haagissa Hollannissa

Gambia vei Myanmarin kansainväliseen oikeuteen rohingyojen kansanmurhasta

Vastikään diktatuurista päässyt Gambia syyttää Myanmaria rohingyojen kansanmurhasta. Kansainvälisellä tuomioistuimella ei ole valtuuksia valvoa päätöksensä toteuttamista, mutta tuomio tahraisi Myanmarin kansainvälistä mainetta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Nainen puolilähikuvassa piikkilangalla varustetun betoniaidan edessä.

Siviilikriisinhallinta tukee konfliktista toipuvia maita vankemman tulevaisuuden rakentamisessa

Sisäministeriön alaisuudessa toimiva Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle. Koulutusasiantuntija Sari Rautarinta on ollut komennuksella Sudanissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. Työ on pitkäjänteistä, ja sen merkitys on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, hän sanoo.
Nainen puolilähikuvassa mainoksen edessä.

”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään

Keniassa naisyrittäjät kärsivät luotonsaantivaikeuksista ja vähättelystä. Irene Omari omistaa yhden Kisumun suurimmista brändäysyhtiöistä. Koronan vuoksi bisneksellä menee nyt huonommin kuin koskaan. Vaikeuksia on kuitenkin ollut jo aiemmin. ”Naisen on hyvin vaikea vetää yritystä. Aluksi en edes saanut luottoa”, hän kertoo.
Mies puolilähikuvassa mikrofonin takana.

Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”

YK:n väistyvä erityisasiantuntija Philip Alston suomii loppuraportissaan maailman johtajia ”itsensä onnittelemisesta” köyhyyden vastaisessa taistelussa, sillä köyhyyden väheneminen johtuu pitkälti Kiinasta. Myöskään kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta, hän sanoo.