Uutiset Myanmarin kehitys

Monsuunisateet vaurioittaneet tuhansia asumuksia Bangladeshin rohingya-pakolaisten leireillä – Lisää sateita on luvassa

Sadat tuhannet Myanmarin rohingyat elävät yhä pakolaisasutusalueella. Keväällä alkanut monsuunikausi on vaikuttanut yhteensä kymmenien tuhansien elämään.
Nainen sateenvarjon kanssa hökkelien keskellä
Cox's Bazarin leirialueella elää yli 900 000 rohingyapakolaista. Kuva heinäkuulta 2018. (Kuva: Tanvir Murad Topu / World Bank Photo Collection / CC BY-NC-ND 2.0)

Käynnissä oleva monsuunikausi kurittaa jo valmiiksi heikossa asemassa olevia rohingya-vähemmistön jäseniä Bangladeshin Cox’s Bazarin pakolaisleirialueella.

Viime päivien aikana tulleet rankkasateet ovat johtaneet yli 3 400 asunnon vaurioitumiseen tai tuhoutumiseen. Yli 2 700 ihmistä on joutunut pakenemaan, kertovat alueella työtä tekevät pakolaisjärjestöt.

Cox’s Bazarin valtavalla pakolaisleirialueella elää yli 900 000 Myanmarin etniseen rohingya-vähemmistöön kuuluvaa pakolaista. Suurin osa heistä on saapunut alueelle elokuusta 2017 alkaen, jolloin Myanmarin armeija käynnisti etniset puhdistukset rohingyoja vastaan.

Nyt meneillään oleva monsuunikausi alkoi huhtikuun lopussa. Viime päivinä sateet ovat olleet erityisen kovia ja alueella on ollut tulvia, kovia tuulia sekä satoja maanvyörymiä. Viime viikolla yhteensä 16 ihmistä loukkaantui ja kaksi kuoli.

Tällä viikolla on tulossa lisää kaatosateita.

”Olemme puolessa välissä monsuunikautta ja olemme jo auttaneet yli 2 000:ta ihmistä 72 tunnin aikana. Tiimit tekevät työtä ympäri kellon”, kertoi Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön edustaja George McLeod eilen tiedotteessa.

Hänen mukaansa vauriot ovat alustavien arvioiden mukaan pahemmat kuin viime vuonna.

Kyseessä on pakolaisleirialueen laajenemisen jälkeen toinen monsuunikausi. Siihen on pyritty valmistautumaan muun muassa asentamalla kukkuloiden rinteille suojarakenteita, asentamalla viemäreitä sekä rakentamalla teitä ja siltoja.

Yhteensä sadekausi on vaikuttanut lähes 38 500 ihmisen elämään pakolaisleirialueella huhtikuusta lähtien. Kahdeksan ihmistä on kuollut, kertoo YK:n katastrofiapujärjestö OCHA.

Pakolaisten paluusta Myanmariin on keskusteltu pitkään, mutta palautukset eivät ole edenneet, sillä islaminuskoisia rohingyoja vainotaan Myanmarissa edelleen laajasti. YK:n tutkintatiimin jäsen Christopher Sidoti vertasi viime viikolla Myanmarin puolella sijaitsevien rohingya-leirien elinolosuhteita juutalaisghettoihin natsiaikana.

Myanmarin kehitys vähemmistöpolitiikkaavustustyökatastrofiapupakolaisetluonnonkatastrofit BangladeshBurma, Myanmar

Lue myös

Myanmarin rohingya-naisia Cox's Bazarin pakolaisleirillä

Myös kansainvälinen rikostuomioistuin ryhtyy tutkimaan Myanmarin rohingyoihin kohdistuneita julmuuksia

Myanmar ei ole kansainvälisen rikostuomioistuimen jäsen, mutta tuomioistuin päätti tutkia niitä rikoksia, jotka ovat tapahtuneet Myanmarin ja Bangladeshin rajalla. Aiemmin tällä viikolla Gambia vei Myanmarin YK:n alaisen kansainvälisen tuomioistuimen eteen kansanmurhan vastaisen sopimuksen rikkomisesta.
Kansainvälisen tuomioistuimen rakennus Haagissa Hollannissa

Gambia vei Myanmarin kansainväliseen oikeuteen rohingyojen kansanmurhasta

Vastikään diktatuurista päässyt Gambia syyttää Myanmaria rohingyojen kansanmurhasta. Kansainvälisellä tuomioistuimella ei ole valtuuksia valvoa päätöksensä toteuttamista, mutta tuomio tahraisi Myanmarin kansainvälistä mainetta.
Pakolaisleirin rakennuksia ja ihmisiä

Kansanmurhaa paenneet Myanmarin rohingyat elävät puun ja kuoren välissä – Yli miljoona ihmistä odottaa Bangladeshin pakolaisleireillä paluuta kotiin

Maailman suurimmaksi kutsutulla Kutupalongin pakolaisleirillä Bangladeshissa odotetaan, että alueelle kaksi vuotta sitten sankoin joukoin paenneiden rohingyojen tilanne ratkeaisi. ”Miksi kansainvälinen yhteisö ei sano Myanmarille, että rohingyoilla on oikeus palata?” kysyy paikallisen ihmisoikeusjärjestön johtaja Khushi Kabir.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta

Tasapainoilu kahden kulttuurin välillä ei ole aina helppoa – Amina Mohamed on suomensomalialainen, ja monelle ulkopuoliselle se on ongelma

Suomalaiset maahanmuuttajavanhempien lapset elävät usein kahdessa hyvin erilaisessa kulttuurissa. Moni onnistuu yhdistämään kummankin maailman parhaat puolet, mutta yhteiskunta ei sitä aina ymmärrä. “Jotkut ihmiset määrittelevät minut asettamalla minut kulttuuriin, joka on tuntematon itsellenikin”, sanoo Amina Mohamed.
Kuivunut ruohonkorsi kuivassa maassa

Ennusteet toteutuvat: Ennenäkemättömät 45 miljoonaa ihmistä eteläisessä Afrikassa on vakavassa ruokapulassa

Avustusjärjestöt ovat varoitelleet pitkään, että kuivuudesta kärsivässä eteläisessä Afrikassa kehittyy massiivinen ruokakriisi. ”Nälkäkriisi on laajempi kuin olemme ennen nähneet ja näyttää siltä, että se on pahenemassa”, sanoo Maailman ruokaohjelman aluejohtaja Lola Castro.
Toimittajat ottavat kuvia kylttiä pitelevästä luurangosta

Ammattitaitoa vähätellään, haastateltavat ahdistelevat – Kaksi toimittajaa kertoo, millaisia ongelmia naistoimittajat kohtaavat Meksikossa

Meksiko on yksi maailman vaarallisimmista maista toimittajille. Erityisen hankalaa on naistoimittajilla, jotka muiden uhkien lisäksi voivat joutua kokemaan seksuaalista ahdistelua, syrjintää ja miehiä suosivia asenteita työssään.
Kolumbian lippu ja talojen raunioita

YK huolissaan Kolumbiassa tapettujen ihmisoikeusaktivistien määrästä – Rauhansopimus loi tyhjiön, jonka täyttävät rikollisjengit

Kolumbiassa tapettiin viime vuonna enemmän ihmisoikeusaktivisteja kuin missään muualla. Etenkin etnisten ryhmien ja alkuperäiskansojen ryhmät ovat tulilinjalla.
Autiotalo maantien laidassa

Miten nälkämaa-Suomesta tuli hyvinvointivaltio – Ja olisiko siitä esimerkiksi nykyisille kehitysmaille?

Eurooppa-vetoiseen maailmantalouteen integroituminen, onnekas ajoitus ja osittain sattumanvaraiset tapahtumat – siinä syitä köyhän Suomen vaurastumiseen, listaa aiheesta kirjan toimittanut emeritusprofessori Juhani Koponen.

Tuoreimmat

Ennusteet toteutuvat: Ennenäkemättömät 45 miljoonaa ihmistä eteläisessä Afrikassa on vakavassa ruokapulassa
Ammattitaitoa vähätellään, haastateltavat ahdistelevat – Kaksi toimittajaa kertoo, millaisia ongelmia naistoimittajat kohtaavat Meksikossa
YK huolissaan Kolumbiassa tapettujen ihmisoikeusaktivistien määrästä – Rauhansopimus loi tyhjiön, jonka täyttävät rikollisjengit
Tasapainoilu kahden kulttuurin välillä ei ole aina helppoa – Amina Mohamed on suomensomalialainen, ja monelle ulkopuoliselle se on ongelma
Miten nälkämaa-Suomesta tuli hyvinvointivaltio – Ja olisiko siitä esimerkiksi nykyisille kehitysmaille?
Lapsiavioliitoista päästään nykymenolla eroon vasta vajaan sadan vuoden päästä – Toisen asteen koulutus olisi tehokas lääke
Johtavat järjestöt boikotoivat G20-kokouksen järjestöfoorumia, jota johtaa tänä vuonna Saudi-Arabia – ”Farssimainen maineenpuhdistusyritys”
Australian palot kasvattavat painetta muuttaa maan ilmastopolitiikkaa – ”Metsillä kestää vuosikymmeniä toipua”
Kehitysmaat leikkaavat rajusti julkisen sektorin menoja velkoja maksaakseen – ”Maailman pitää herätä köyhien maiden kasvavaan velkakriisiin”
Pelastakaa Lapset: Syyrian Idlibissä tapettu vuoden ensimmäisellä viikolla lapsi päivittäin