Uutiset Myanmarin kehitys

Monsuunisateet vaurioittaneet tuhansia asumuksia Bangladeshin rohingya-pakolaisten leireillä – Lisää sateita on luvassa

Sadat tuhannet Myanmarin rohingyat elävät yhä pakolaisasutusalueella. Keväällä alkanut monsuunikausi on vaikuttanut yhteensä kymmenien tuhansien elämään.
Nainen sateenvarjon kanssa hökkelien keskellä
Cox's Bazarin leirialueella elää yli 900 000 rohingyapakolaista. Kuva heinäkuulta 2018. (Kuva: Tanvir Murad Topu / World Bank Photo Collection / CC BY-NC-ND 2.0)

Käynnissä oleva monsuunikausi kurittaa jo valmiiksi heikossa asemassa olevia rohingya-vähemmistön jäseniä Bangladeshin Cox’s Bazarin pakolaisleirialueella.

Viime päivien aikana tulleet rankkasateet ovat johtaneet yli 3 400 asunnon vaurioitumiseen tai tuhoutumiseen. Yli 2 700 ihmistä on joutunut pakenemaan, kertovat alueella työtä tekevät pakolaisjärjestöt.

Cox’s Bazarin valtavalla pakolaisleirialueella elää yli 900 000 Myanmarin etniseen rohingya-vähemmistöön kuuluvaa pakolaista. Suurin osa heistä on saapunut alueelle elokuusta 2017 alkaen, jolloin Myanmarin armeija käynnisti etniset puhdistukset rohingyoja vastaan.

Nyt meneillään oleva monsuunikausi alkoi huhtikuun lopussa. Viime päivinä sateet ovat olleet erityisen kovia ja alueella on ollut tulvia, kovia tuulia sekä satoja maanvyörymiä. Viime viikolla yhteensä 16 ihmistä loukkaantui ja kaksi kuoli.

Tällä viikolla on tulossa lisää kaatosateita.

”Olemme puolessa välissä monsuunikautta ja olemme jo auttaneet yli 2 000:ta ihmistä 72 tunnin aikana. Tiimit tekevät työtä ympäri kellon”, kertoi Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön edustaja George McLeod eilen tiedotteessa.

Hänen mukaansa vauriot ovat alustavien arvioiden mukaan pahemmat kuin viime vuonna.

Kyseessä on pakolaisleirialueen laajenemisen jälkeen toinen monsuunikausi. Siihen on pyritty valmistautumaan muun muassa asentamalla kukkuloiden rinteille suojarakenteita, asentamalla viemäreitä sekä rakentamalla teitä ja siltoja.

Yhteensä sadekausi on vaikuttanut lähes 38 500 ihmisen elämään pakolaisleirialueella huhtikuusta lähtien. Kahdeksan ihmistä on kuollut, kertoo YK:n katastrofiapujärjestö OCHA.

Pakolaisten paluusta Myanmariin on keskusteltu pitkään, mutta palautukset eivät ole edenneet, sillä islaminuskoisia rohingyoja vainotaan Myanmarissa edelleen laajasti. YK:n tutkintatiimin jäsen Christopher Sidoti vertasi viime viikolla Myanmarin puolella sijaitsevien rohingya-leirien elinolosuhteita juutalaisghettoihin natsiaikana.

Myanmarin kehitys vähemmistöpolitiikkaavustustyökatastrofiapupakolaisetluonnonkatastrofit BangladeshMyanmar (Burma)

Lue myös

Maskilla suojautunut mies pitää kädessään kylttiä, jossa lukee We stand with the people of Myanmar: never again to military rule.

Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta

Yli 2 700 ihmistä on pidätetty vallankaappauksen jälkeen. Tunnistetuista pidätetyistä vain pienen osan sijainti on selvillä, kertoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch. Pelkona on, että pidätettyjä kidutetaan tai heidät on tapettu.
Mielenosoittajia lippujen kanssa.

”Aiemmin en ollut kiinnostunut politiikasta, mutta nyt haluan taistella omalla tavallani” – Vallankaappaus synnytti Myanmariin protestiliikkeen, joka uhmaa diktatuuria luovin keinoin

Myanmarilaiset taistelevat sotilasvallankaappausta vastaan paukuttamalla kattiloita, tekemällä taidetta, lakkoilemalla – ja ripustamalla hameita narulle taikauskoisten sotilaiden kiusaksi. Tärkeintä on, että tekee edes jotain, sanoo Maailma.netin haastattelema elokuvaohjaaja Moe. Mielenosoittajat toivovat myös maailman huomaavan Myanmarin hädän.
Myanmarin ja YK:n liput parlamenttitalon edustalla

Suomalaistutkijat vaativat vahvempaa tukea Myanmarin kansalaisyhteiskunnalle ”eurosentrisen järkeilyn” sijasta

Suomalaistutkijoiden mukaan EU:n pitää tuomita Myanmarin vallankaappaus selkeämmin ja asettaa maalle pakotteita, ei ryhtyä dialogiin vallan kaapanneen sotilasjuntan kanssa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Miesten kuvia sisältävä juliste talon seinässä.

Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”

Rajapaksan veljekset nousivat Sri Lankassa valtaan lyhyen tauon jälkeen vuonna 2019. Presidentin valtaoikeuksia on lisätty, maan johtoon nimetty armeijan henkilökuntaa ja toisinajattelijoita on pidätetty. ”Hallitus yrittää käyttää kaikkia keinoja, jotta kansalaisyhteiskunta ei voisi tehdä mitään merkityksellistä”, kertoo Maailma.netin haastattelema ihmisoikeusaktivisti.
Nainen kovaäänisen ja esitteen kanssa.

Koronan talousvaikutukset ja konfliktit ovat nostaneet ruuan hinnan pilviin Keski- ja Länsi-Afrikassa – Nälkäisten määrä uhkaa nousta yli 31 miljoonaan

Esimerkiksi Sierra Leonessa riisin hinta on 60–70 prosenttia korkeammalla viiden vuoden keskiarvoon verrattuna. Ruoka-apu saattaa olla ainoa toivo, varoittaa YK:n ruokaohjelma.
Mies seisoo veneessä ja meloo joella.

Kuubassa pelastetaan rannikon ekosysteemejä ennallistamalla

Kuubassa kunnnostetaan kosteikkoja, mangroveja ja muita rannikkoalueita uusin opein. Tavoitteena on ehkäistä muun muassa eroosiota, tulvia ja suolaantumista – kaikki kasvavia uhkia etelän köyhissä saarivaltioissa.
Mies mikrofoni kädessä, taustalla Yhdysvaltain lippu.

Yhdysvallat jatkaa asekauppaa Jemenissä sotivan Arabiemiirikuntien kanssa – Riskinä osallisuus ihmisoikeusloukkauksiin, varoittaa järjestö

Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin hallinto jäädytti asekaupat Saudi-Arabian ja Arabiemiirikuntien kanssa tammikuussa. Ainakin kaupat Arabiemiirikuntien kanssa ovat nyt toteutumassa.
Mies suuren vesisäiliön vieressä.

Yksi ratkaisu vesipulaan: Meksikon pääkaupungissa asennetaan sadeveden keruujärjestelmiä

Mexico City on hyvää vauhtia matkalla tilanteeseen, jossa vettä ei riitä kaikille kaupungin 21 miljoonalle asukkaalle. Viime vuosina valtion tukiohjelman avulla on kuitenkin asennettu yli 20 000 sadeveden keräysjärjestelmää veden vähyydestä kärsiviin kaupunginosiin. Se lievittää paineita mutta ei ratkaise ongelmaa kokonaan.

Luetuimmat

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Turkulainen Ali Reza Heidari sai Suomesta oleskeluluvan – Lähes 30 000 ihmistä vedonnut käännytystä vastaan
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
YK-raportti: Naisten kehollinen itsemääräämisoikeus ei toteudu – Miljoonat eivät saa päättää seksistä tai voi käyttää ehkäisyä